Sivut

keskiviikko 26. lokakuuta 2022

Pihatöitä ajankuluksi

 
Kuura-aamuja ei montaa ole vielä tänä syksynä ollut. Maanantain -4.5℃ asteen pakkanen taitaa olla vasta kolmas meidän nurkilla. Aurinkoiset ja lämpimät päivät ovat poistaneet lähestyvän talven kokonaan mielestä. Siellä ne kuitenkin vaanivat aivan nurkan takana; liukkaat tiet, pimeys ja toistuvat lumityöt.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja


Komeat ruskavärit ovat ilahduttaneet pitkään. Vieläkin ikkunasta katsoessa jokunen koivu loistaa kullankeltaisena. Tuurenpihlajan oranssinpunaista syysasua olen hehkuttanut kerta toisensa jälkeen. On se vaan niin hieno ruskapuu. Sitä katsellessa kiitän itseäni, että monen vuoden himmailun jälkeen olen ymmärtänyt panostaa myös puutarhan syksyisen olemuksen esille tuomiseen. Ruskaväreihin sonnustautuneita kasveja istuttamalla kasvukausi venyy loppupäästään samoin kuin sipulikasvien avulla alku varhaistuu.

Kotipihan tuurenpihlajista alapihan kaveri on pudottanut kaikki lehtensä. Viikonloppuna myös huoltopihan Tuure päätti ryhtyä samaan operaatioon. Pian puu on täysin alaston, vaan ehtipä se paistatella huomioni kohteena pitkän aikaa. Uudelleen sitten taas ensi vuonna.

Minun on ollut kohtuullisen helppo tarttua ikäviinkin tehtäviin. Jotkut hommat on vaan tehtävä. Mitä nopeammin ne saa pois päiväjärjestyksestä, sen parempi. Tänä syksynä laiskuus tai aloitekyvyttömyys on ollut kuitenkin ennenkuulumattoman voimakasta. Olen toki siivonnut pihaa ja puutarhaa säälliseen malliin. Mutta muuten olen sulkenut silmäni monilta toimenpiteiltä. Sunnuntaina joku kummallinen aktiivisuuspiikki iski yllättäen. Sen seurauksena lähdin alapihalle kitkemään rikkaruohoja. Runsaan kahden tunnin aikana sain kitkettyä Kiemurapenkin, Hortensiapenkin, Ovaalipenkin sekä marjapensaiden ja hedelmäpuiden alustat. Kuskasin monta ämpärillistä rikkoja kompostiin.

Työ jäi kesken, mutta olin erittäin tyytyväinen työni tuloksiin. Tulipa oltua ulkona hyötyliikunnan merkeissä. Sääennusteissa luvataan tämän yhden pakkasyön jälkeen taas lämpötiloja +10℃ asteen molemmin puolin, joten hyviä kitkemishetkiä on edelleen tarjolla.

Anemone tomentosa Ropustissima - Hopeasyysvuokko


Istutusalueilta en kovin paljon mitään pois nyhtänyt. Lähinnä nurmelta eksyneet apilat ja ruohotuppaat ja voikukat. Lemmikin lehtiä ja sormustinkukan ruusukkeita on paljon, mutta niistä jätin suurimman osan. Vain kanttausurista otin pois.

Jo loppukesästä huomasin Kiemurapenkin syysvuokon olevan sittenkin elossa. Se ei keväällä ilmestynyt tavalliseen tapaan. Eikä myöskään kukkinut tänä vuonna. Ehdin olla hyvin pahoillani menetyksestä, sillä monen monta syysvuokkoa istutin ennen kuin sain tämän yhden menestymään. Nyt toivon tulevan talven olevan hellä syysvuokolleni, jotta saisin sen kukintaa jälleen ihailla.

Vuosi sitten huomasin syysvuokon tehneen siementaimia. Yhden siirsinkin väljempään tilaan, mutta tänä kesänä ei sekään herännyt. Nyt löysin uuden taimen. Se kasvaa likimain kanttausurassa, mutta en lähtenyt sitä nyt kaivamaan ylös ja siirtämään jonnekin toisaalle. Olkoon tuossa. Jos se ilmestyy esille ensi keväänä, paikan vaihto on ajankohtainen.

Colchicum cilicicum 'Purpureum' - Turkinmyrkkylilja

Syyspenkin turkinmyrkkyliljatkin ovat vihdoin ponnistaneet mullan pinnalle. Aika moni myrkkylilja jäi tänä syksynä nousematta. Siksi näiden turkinmyrkkyliljojen kohtaaminen tuntuu mukavalta. Ne ovat jopa lisääntyneet.

Viola odorata - Tuoksuorvokki

Tuoksuorvokit kukkivat varsin vaisusti tällä kasvukaudella. Nyt löytyi muutama sininen kukka. Ehkä niiden kukintavoima hupeni aluevaltauksiin. Aika väljästi istuttamani taimituppaat ovat kasvaneet toisiinsa kiinni ja kurottavat ympärille. Toiveissani onkin tuoksuorvokkien matto omenapuun alle.

Hydrangea arborescens 'Annabelle' - Pallohortensia


Pallohortensiat kukkivat kauniisti ja pitkään. Nyt niiden kukinnot ovat jo muuttuneet ruskeiksi ja osa painaa päänsä kohti maata. Paitsi tämä yksi, joka mattimyöhäisenä kukkii vasta nyt.

Vinca minor - Pikkutalvio


Muitakin myöhäisherännäisiä puutarhasta näköjään löytyy. Makkaripenkin pikkutalvio vähät välittää lähestyvästä talvesta. Ei sentään muut, vain tämä yksi.

Silene uniflora 'Weisskehlchen' - Merikohokki

Kuvan merikohokki on asustanut Vasenrinteen yläosassa, aivan portaiden vieressä muutaman vuoden. Se on jäänyt verikurjenpolven alle ja maanpeiteruusu Sommerwindin jalkoihin. Kesällä kaivoin merikohokin pois, jaoin sen kahtia ja istutin taimet syysomenan alle. Kylläpä kasvi on virkistynyt saatuaan tilaa ja valoa ympärilleen. Kukkiikin parhaillaan. Pitäisi enemmänkin harrastaa tällaisia pelastustoimia, eikä vain olkia kohautellen kävellä kasvien kärsimysten ohi.

Fragaria x Comagaria 'Pink Panda' - Koristemansikka (meniköhän uusi nimi oikein?)

Koristemansikka on kovasti levinnyt. Olen istuttanut taimia useampaan paikkaan. Enimmäkseen se tekee pitkiä rönsyjä, joiden avulla kasvi kurkottaa valtaamaan uusia asuinsijoja. En ole kokenut kasvia millään tavoin haitaksi, sillä vääristä paikoista rönsyt on helppo kiskaista pois. Mieluummin tällainen nättinä kukkiva kasvi, kuin joku muu riesaksi yltyvä hömelö.

Saaripalstan Sailan alkusyksyn postauksessa (tai oikeastaan postauksen kommentissa) oli maininta koristemansikan uudesta nimestä. Koitin googlettaa enemmän tietoa, mutta köyhin tuloksin. Saa siis korjata, jos kirjoitin nimen väärin.

Polemonium caeruleum - Lehtosinilatva

Jostain syystä en ole koskaan saanut lehtosinilatvan sinistä versiota menestymään. Valkoinen sen sijaan on aivan villinä valkeakuulaan alla. Vaikka sanoin, että rikkaruohoja kitkiessäni jätin istutusalueet melko lailla rauhaan, oli näitä lehtosinilatvan taimia pakko väkisinkin jokunen kuskata kompostiin. Ovat kukkineet koko kesän ja kukkivat yhä.


Pari viikkoa sitten kaupassa käydessäni näin käytävällä lähinnä tyhjiä syyssipulien myyntilaatikoita. Ymmärrän, että olivat tyhjiä. Punaiset alelaput näkyivät jo kauas. Vaihtoehdot olivat vähissä. Otin pussilliset Carnaval de Rio- ja Purple Dream -tulppaaneja sekä yhden pussin pallerolaukkaa. Ne ovat olleet maassa jo runsaan viikon.

Campanula patula - Harakankello

Harakankellot ovat kukkineet puutarhassani siellä täällä iloisesti koko kesän. Eräs kylmyyttä uhmaava harakankello kukkii edelleen naapurin aidan kupeessa. Näiden seuraavan kesän asuinpaikkaa näyttää olevan mahdoton ennustaa. Nousevat mistä lystäävät, mutta se ei minua haittaa. Kiva, että tällaiset luonnonkukat tulevat puutarhaani ihan omin avuin.

Clematis alpina Purple Dream - Tarha-alppikärhö


Tarha-alppikärhö Purple Dream kukki kesällä runsaammin kuin koskaan. Pidän paljon sen pörröisistä siemenhahtuvapalloista. Hiidenkiven puutarhassa -blogin jutun luettuani pohdin, josko kokeilisin kärhön siemenkasvatusta. Yhden hahtuvapallon jo riivin auki nähdäkseni, onko siellä siemeniä. Olihan siellä, joskin niiden kypsyysasteesta en osaa sanoa mitään. Aina voi kokeilla. Parhaassa tapauksessa saan uusia tarha-alppikärhöjä.


Omenapuiden alla pikkuiset orvokit ovat kukkineet koko kesän. Rikkaruohoja kitkiessäni löysin Huvituksen alta muita isomman orvokin eli tämä on luultavasti jonkun kesäkukkaostokseni jälkeläisiä.


Pari viikkoa sitten sain vihdoin hankittua kanervat näihin korkeisiin sisäänkäynnin ruukkuihin. Kaivoin verililjapuut pois kanervien tieltä ja vein ne autotalliin. Saavat olla siellä, kunnes tulee oikein kunnon pakkasia. Silloin lämmittämättömässä autotallissa mittari painuu nollaan ja verililjapuut saavat muuttaa kellariin. Nämä muratit jätin ruukkuihin. Muut olen kaivanut lavakaulukseen, josko siellä talvehtisivat. Leutoina talvina muratit ovat pysyneet noissa ruukuissa hengissä ja lähteneet kevään tullen uuteen kasvuun.


Kuura-aamuja ei vähään aikaan täällä etelässä ole odotettavissa. Vesisateita sen sijaan usealle päivälle. Onneksi puutarha on jo päällisin puolin valmistettu kohtaamaan talvi. Peurat ovat jälleen aktivoituneet vierailemaan pihapiirissä. Niinpä käyn vielä jokusen verkon virittämässä, kun vihdoin pari rullaa rautakaupasta löysin (tosin vain 100-senttisiä, mutta ovat nekin avuksi).

Kuura-aamu 19.10.2022


Lokakuu lähenee loppuaan ja viikonloppuna siirrymme jälleen talviaikaan. Mukavaa viikon jatkoa kaikille!


26 kommenttia:

  1. Kiitos, tämän postauksen ansiosta opin taas paljon uutta 🤍 Ihanaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mukava kuulla, kiitos sinulle. Oikein mukavaa jatkoa viikkoosi!

      Poista
  2. Kaarevat kanttauslinjasi saavat minut niin ihastuksiini. Ne ovat kauniit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vanha rouva! Tykkään niistä itsekin. Olen iloinen, että muutama vuosi sitten ryhdyin systemaattisesti kanttaamaan istutusalueita. Pysyvät siisteinä pari kertaa kesässä suoritetulla huoltokierroksella.

      Poista
  3. Minäkin olen ihastunut noihin puutarhasi kaareviin muotoihin. Ne tuovat mielenkiintoa ja kauneutta puutarhan linjoihin. Tuo viimeinen kuva on kuin jostain kauniista puutarhasta Englannissa. Ja ihailen myös valtavan siistiä puutarhaasi. Olet mahtavan ahkera ja toimelias.
    Mukavaa kuun vaihdetta ja iloa syystouhuihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina! Olen todella tyytyväinen noihin kaareviin muotoihin. Samoin siihen, että ryhdyin kanttaamaan istutusalueet. Se on helpottanut puutarhanhoitoa ja selkeyttänyt näkymiä sekä ilman muuta tekee myös siistin vaikutuksen. Yläpihalla istutusalueet on reunustettu puisilla laudoilla/lankuilla, jolloin kaikki on turhankin suoraviivaista. Jollain aikavälillä ehkä saan muutosta niihinkin.
      Ahkeruudesta en tiedä, mutta viihdyn puutarhatöiden parissa. Nyt odotan kuivempia kelejä, jotta pääsen jatkamaan rikkaruohohommia.
      Sinulle myös mukavia lokakuun loppupäiviä ja pian alkavaa viikonvaihdetta!

      Poista
  4. Kaunista ja niin siistiä. Minulla jäi syksyn viiminen kitkentä tekemättä, no edestään sen löytää keväällä. Syksyn kosteasta maasta on helppo kitkeä, rikat nousevat kuin itsestään, ei ollenkaan samanlaista kuin heinäkuisesta kivikovasta maasta kitkeminen on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehtii sitä kitkemään keväälläkin. Silloin on yleensä jopa enemmän innostusta ja virtaa pihahommiin. Nyt ne rikat lähtevät melkein katseen voimalla, kun maa on niin märkää. Helteellä yritin muutaman rikan nostaa, mutta pitivät kiinni kynsin hampain. Vielä olisi kitkettävää, kunhan saisin itseni liikkeelle. Ulkona on sen verran lämmintä, että sinne päästyään tarkenee hyvin.

      Poista
  5. Verkot olivat täälläkin jo viime viikolla aika vähissä, kun oli vielä joku puu suojaamatta. Kaunis on puutarhasi myös tähän aikaan vuodesta ja oelt varmasti siivonnut ja kitkenyt enemmän kuin minä. Tähän aikaan vuodesta minusta pihalle pääseminen on jo tosi työlästä. Usein sinne päästyään sitten jotain tekeekin. Mutta joskus tulen aika nopeasti takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitus on virittää vielä pari 5 metrin verkkoa pikkupuutarhan suojaksi. Eipä sillä muuta merkitystä tässä vaiheessa syksyä enää ole, kuin koittaa saada peurat vaihtamaan suuntaa.
      Ihme, että puutarhani on näinkin hyvässä kuosissa. Kesällä laiskottelin oikein urakalla ja lisäksi hoitokissan katoaminen vei mehut ihan totaalisesti. Onneksi keväällä yleensä tulee taas uusia innostuksen puuskia.

      Poista
  6. Ihanat söpöläiset nuo turkinmyrkkyliljat! Täytyy laittaa nimi muistiin. Kaarevat kanttauksesi ovat hienot. Tänä kesänä en jostain syystä saanut kanttauksia tehtyä, vaikka metrejä on vain muutamia. No, ensi vuonna sitten paremmalla innolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin nättejä pieniä myrkkyliljoja. Kiva, että ovat vielä runsastuneetkin.
      Pitkään minullakin kesti päästä kanttauksessa alkuun. Sen jälkeen onkin helpompaa, kun raskain homma on jo tehty. Lähinnä huoltamista. Jospa sinäkin saat työn alulle ensi kesänä.

      Poista
  7. Olipa ihana löytö tuo hengissä oleva syysvuokko ja vielä sen siementaimikin. Myrkkyliljoja on täälläkin hävinnyt viime talven jäljiltä, mutta onneksi on noita, jotka ovat nousseet, vieläpä levinneetkin. Ihana tuo cilicicum!
    Olet reipas, kun tartut kaikkiin toimiin sillä mentaliteetilla, että ne on tehtävä, turha pitkittää. Laiskuruutta on kyllä silloin tällöin liikkeellä, mukava kuulla, että sielläkään ei olla immuuneja ;-)
    Pink Pandan tieteellisestä nimestä on pudonnut kokonaan tuo Fragaria, sitä ei siis enää lasketa mansikoiden sukuun. Se onkin mansikka vain puoliksi, toinen puoli on kurjenjalkaa (Comarum). Näistä yhdessä on sitten keksitty tuo Comagaria.
    Kasvin virallinen tieteellinen nimi on nyt x Comagaria rosea 'Frel'. Pink Pandakin on niitä rekisteröityjä kauppanimiä, jotka ovat eri kuin viralliset lajikenimet, joihin laitetaan heittomerkit. x-merkki heti tieteellisen nimen alussa merkitsee sitä, että se on kahden suvun välinen risteymä. Se laitetaan aina ennen sitä nimeä, joka kertoo lajien tai sukujen välisestä risteyttämisestä. Useimmiten risteytetään saman suvun eri lajeja, jolloin x-merkki tulee suku- ja lajinimen väliin (esimerkiksi Epimedium x rubrum, tarhavarjohiippa, joka on kahden eri varjohiippalajin välinen risteymä, jotka ovat siis molemmat Epimediumeita).
    Tuliko nyt riittävän sekavasti selitettyä ;-D Mielestäni tämä on kyllä paljon selkeämpää kuin suomenkieliset nimet, mutta en varmaan osaa oikein selittää hyvin. Lisäksi tämä nimien muuttaminen sekaannuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime talvi oli liian ankara monille sipulikasveille. Kaipa se on syynä omienkin katoamiseen.
      Monissa töissä aloittaminen/liikkeelle lähtö on kaikkein vaikeinta. Kun sitten saa itsensä raahattua työmaan äärelle, alkaa tapahtua. Tässä vaiheessa vuotta on kyllä jo ihan luvallista vähän laiskottaakin.

      Kiitos loistavasta selvityksestä, joka ei ole ollenkaan sekava. Hankalahan tuollaista asiaa on kaltaiselleni noviisille kerralla avata. Mainitsemasi latinankieliset esimerkit valottavat asiaa hyvin. Arvasin, että sinulla tämä asia on hallussa. Otan selityksesi talteen, koska siitä on varmasti iloa ja hyötyä jatkossakin jonkun toisen kasvin nimen kohdalla. Ylipäätään nämä kasvien nimiasiat ovat mielestäni varsin mielenkiintoisia.

      Poista
  8. Kuura-aamuja ei ole montaa vielä ollut. Nytkin kuuluu satavan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähissä ovat kuura-aamut olleet. Vettä sen sijaan on tullut lähes joka päivä. Tänäänkin on vielä luvassa.

      Poista
  9. Kadehdin ahkeruuttasi syksyn kitkemisen suhteen, en ole enää saanut itse sitä aikaiseksi. Aivan ihanat kuvat kauniisti kantatuista istutusalueista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Päivi! Minä taasen ihailen sinun uskomatonta istutusintoasi. Millä ihmeellä ehtisit enää kitkemään, kun olet kaivanut uusia puskia kymmenittäin puutarhaasi.

      Poista
  10. On tuolla tuurella vain komea syysväri! Kerrassaan upea. Olet saanut alapihan varsin komeaan kuntoon. Siistit kanttaukset viimeistelevät yleisilmeen. Saisipa itsekin jostain samanlaisen syystyöinnostuksen puuskan. Verkkojen laiton teen sillä "ne on vain tehtävä" -mentaliteetilla mutta sitäkin on helppo lykätä hamaan tulevaisuuteen.
    Syysvuokon henkiin herääminen oli varmasti todella ihana yllätys ja löysit vielä siementaimenkin. Ehkä on tosiaan ihan viisasta jättää se paikoilleen ja siirtää vasta keväällä. Toivotaan oikein lempeää talvea ja vain ohutta routakerrosta, jotta kumpikin lähtisi keväällä hyvin kasvuun.
    Onpa kiva kuulla, että sain innostettua muitakin kärhön siementen keräilyyn. Veikkaanpa, että saat tarha-alppikärhösi siemenet itämään paremmin kuin minä loistokärhöni. Alppikärhöjen ainakin sanotaan olevan helpompia idätettäviä. Huomasin tänään loistokärhökylvöstäni tarkistaessa jo yhden siemenen lahonneen. Halkaisin muutamia kylvämättä jääneitä pienempiä siemeniä ja huomasin niiden olevan vain tyhjiä kuoria. Todennäköisesti lahonnut yksilökin oli siemenen sijaan sellainen tapaus. Muut aivan pinnassa näkyvät siemenet ovat saman näköisiä kuin kylvettäessä, joten niiden kanssa toivo vielä elää.
    Sadetta on saatu alkuviikon pakkasten jälkeen jo liiankin kanssa. Ja silloin jos ei sada, sää näyttää siltä, että hetkenä minä hyvänsä saattaa alkaa satamaan. Ei ihme, että puutarhainnostuskin on vähän kateissa. Pitänee yrittää viikonloppuna kuitenkin tehdä edes jotain, niin ei jää kaikki roikkumaan lumentuloon saakka.
    Mukavaa pian alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuure on lunastanut kaikki lupauksensa. On se hieno puu muulloinkin, mutta syysruska on tosi koemaa.
      Älä suotta kadehdi syystyöinnostustani. Seuraava kitkentäputki ei tahdo lähteä millään käyntiin. Tosin muu elämä tuppaa välillä haittaamaan puutarhaelämää, kuten sinäkin tiedät. Verkkojen suhteen minun on oltava vikkelä, sillä peurat vierailevat pihallamme nyt näköjään joka päivä - tai ilta/yö. Sorkanjälkiä on istutusalueet täynnä.
      Uskon alppikärhön olevan helpompi kuin loistokärhön. Eipä se mitään maksa yrittää. Palkinto on sitäkin parempi, jos yritys johtaa johonkin konkreettiseen. Käyn ehtiessäni ottamassa pari uutta hahtuvapalloa, jos niissä olisi hiukan isompia ja kypsempiä siemeniä. Toisessa tutkimistani hahtuvapalloissa siemenet olivat minusta raa'an näköisiä (aivan vaaleita).
      Joo, vettä on täälläkin tullut usein ja kerralla paljon. Hyvää se tekee pohjavesille, jotka täällä ovat hyvin matalalla. Asutaan vielä pohjavesialueella, mutta onneksi ei olla oman kaivon varassa. Sateiden välissä on taukoja, mutta joko silloin ei ehdi pihahommiin tai ulkona on tajuttoman märkää.
      Toivottavasti sää sallii sinulle viikonloppuna hommailun puutarhassa!

      Poista
  11. Kaunis on puutarhasi ja ihania nuo kaarevat muodot. Paljon kukkasia löytyy vieläkin. Meillä odotellaan jo lunta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä syyspäivät jatkuvat varsin leutoina. Tänäänkin mittari näyttää +10, vaikka aika harmaata onkin. Lumiajat alkavat olla edessä. Ainakin silloin maisema valostuu, vaikka muuten on yhä pimeämpää.

      Poista
  12. Kukkakuvastoissa usein on puista ja pensaista kukkimisvaiheesta kuvat, kaipaan myös syksyvärejä, kun etsii miltä näyttää ruskan aikaan.

    Mukavaa viikonloppua! Pikaisesti ennätin lukaisemaan kirjoituksesi ennen lähtöä illan rientoihin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä olisikin puutarhamyymälöillä kehityksen paikka julkaista kasveista kuvia myös niiden syksyisessä asussa. Minulta meni vuosia ruskakasveihin panosamiseen. Nyt kiitän itseäni, että olen niin tehnyt.
      Toivottavasti nautin illan riennoista!

      Poista
    2. ...siis nautit illan riennoista...

      Poista
  13. Mukavaa, että sinulla löytyy vielä paikkoja, mihin sipuleita istuttaa :) Muistan lukeneeni näistä sipuliostoista ennenkin :) Keväällä on sipulikukkien kauneus sitten taas mieltä lämmittävä.
    Välillä tuo energiapiikki yllättää. Sitä toivoisi, että olisi silloin juuri oikeissa asemissa, että saisi sen hyötykäyttöön. Meidän pihalla ei ole näkynyt minkäänlaisia piikkejä ;)

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!