Sivut

torstai 4. heinäkuuta 2024

Ja taas on aika ruusujen

Rosa rugosa Sointu - Tarhakurtturuusu
 

Vuosien takaisen pensasruusukuumeen seurauksena meillä kasvaa joukko erilaisia ruusuja. Etenkin 1990-luvulla kehitettyjä kotimaiset olosuhteet kestäviä pensasruusuja tuli hankittua useampi.

Alapihalla kasvavista osa on jo kukkimisensa lopettanut. Näitä ovat: Tornionlaaksonruusu (Rosa majalis Tornedal), Suviruusu (Rosa pimpinellifolia 'Poppius'), juhannusruusu (Rosa spinosissima 'Plena') ja metsäruusu (Rosa Majalis).

Rosa rugosa 'Ritausma'
 
Omenaruusun (Rosa magnifica) versot kärsivät talvesta. Se ei taida kukkia nyt ollenkaan. 

Ritausmankin leikkasin keväällä matalaksi. Sen olen tehnyt aiemminkin. Nyt pensaassa on paljon nuppuja valmiina avautumaan.

Rosa rugosa Sointu - Tarhakurtturuusu

Alapihan Ruusupenkissä kasvaa kolme pensasruusua. Sointu aloitti niistä kukintansa ensimmäisenä. Kukkia siinä parhaillaan todellakin riittää.

Rosa rugosa Sävel - Tarhakurtturuusu

Sävel on vankkarakenteinen ja runsaspiikkinen pensas. Sen leikkasin tänä keväänä 20-senttiseksi uudistaakseni sen kasvua. Pian leikkuun jälkeen se aloitti kiihkeän kasvun. Loppukesästä se taitaa olla lähellä entisiä mittojaan. Leikkaamisen ansiosta varret ovat lehteviä ja nuppuja on valtavasti. Ensimmäiset kukat ovat avautuneet.

Rosarugosa F.J.Grootendorst - Neilikkaruusu


Myös Sävelen lähellä kasvavan neilikkaruusun leikkasin matalaksi. Taisi tykätä leikkaamisesta, sillä pensas näyttää entistä paremmalta. Sävelen lailla nuppuja on tungokseen asti. Niiden avautuminen on alkanut.

Rosa centifolia muscosa - Sammalruusu

Sammalruususta tykkään paljon. Sen kukat ovat hienon muotoisia. Sammalruusun kukinta on jo loppusuoralla. Tänä vuonna sammalruusuni on kukkinut edellisvuosia runsaammin.

En tiedä sammalruusuni nimeä. Epäilen sen olevan Vaarala. Korkeutta sammalruusullani on noin 50-60 cm eli ei mikään jättiläinen. Eikä tarvitsekaan. Olen istuttanut sen Kaivoruusupenkin reunaan, jossa sen ei tarvitse näkyvyydesta kilpailla muiden kanssa.

Rosa centifolia muscosa - Sammalruusu


Nuppuisena sammalruusun olemus tulee hyvin esiin. Kukkien verholehdet ja perä ovat sammalmaisen karvan peittämät.

Rosa Glauca - Punalehtiruusu


Punalehtiruusu kukki tänä vuonna harvinaisen pitkään. Luulin kukinnan jo päättyneen, mutta ikkunasta katsoessani huomasin pensaan ylimmissä oksissa lukuisia kukkia. Vierellä seisoessa niitä ei kirkkaassa auringonpaisteessa välttämättä edes huomaa. Onhan pensaalla korkeutta paljon enemmän, kuin sen omistajalla.

Viimeiset kukat olivat pensaassa kesä-heinäkuun vaihteessa. Olen yrittänyt leikata syksyllä kiulukoita mahdollisimman paljon pois, etteivät linnut levitä pensaan siemeniä pitkin maailmaa. Kiulukoita putoaa myös ympäriinsä pensaan alle. Huomasin muutama päivä sitten, että jopa kanttausurassa on lukuisia pikkuruisia punalehtiruusun taimia. Ne on helppo kitkeä pois. Tykkään punalehtiruususta, mutta en sentään halua punalehtiruusuviidakkoa.

Rosa rugosa Hansa


Hansa-ruusu olla möllötti useamman vuoden kukkien hyvin vaatimattomasti. Leikkasin siitä vuosi sitten useita versoja pois, koska pitkiksi venyessään ne makaavat pitkin pituuttaan. Hansa on levittäytynyt jonkin verran istutuspaikassaan, joten kaivoin ylös myös uloimpia versoja juurineen. Hansa-ruusu kestää hyvin leikkaamista. Näyttää, että se kukkii tänä kesänä runsaana ja on muutenkin nyt terveemmän näköinen.

Rosa francofurtana Splendens - Valamonruusu


Valamonruusun istutin 2014 naapurin aidan viereen, samaan ryhmään Sävelen, Soinnun ja Neilikkaruusun kanssa. Se kasvoi valtavaksi ja kukki joka kesä runsaana. Yksi kukka kesti vain hetken, mutta uusia aukeni samassa tahdissa. Valamonruusulla oli kyllä hyvin tilaa asustella paikallaan, mutta huomasin sen tekevän ahkerasti juurivesoja. Omalla puolella saatoin ajaa ne ruohonleikkurilla yli, mutta naapurin puolen aluevaltauksesta en sen sijaan tykännyt. Naapurit eivät sanoneet mitään. Päätin kuitenkin lopettaa pensaan levittäytymisen ja kaivoin sen 2019 pois. Pari vuotta lähdön jälkeen ruusun istutusalueen lähistöltä nousi juurivesa silloin tällöin. Kaivoin nekin pois, eikä sen jälkeen ole enää uusia tullut.

En raaskinut heittää kaunista ruusua kompostiin, vaan istutin sen tonttimme puistoreunalle. Siellä se saa taistella isojen vaahteroiden kanssa valosta ja voimasta. Pääsen tarvittaessa trimmerillä siistimään ruusun ympäristön ja pitämään sitä aloillaan. Jos vaikeaksi käy, annan lapion tehdä tehtävänsä.

Rosa gallica 'Mundi' - Kirjoapteekkarinruusu


Myös yläpihan Pikkupuutarhan ruusuista Tove Jansson (Rosa pimpinellifolia 'Tove Jansson') ja juhannusruusu ovat kukkimisensa tälle kesälle kukkineet. 

Rotevakasvuinen norjanruusu (Rosa 'Hurdal') kärsi ensimmäisen kerran talvesta ja se on keskittynyt kukkimisen sijasta versojensa kasvattamiseen. 

Ranskanruusu Duchesse de Montebello saattoi tehdä yhden kukan, mutta missasin sen näkemisen ja kuvaamisen. Jostain syystä herttuatar murjottaa, eikä innostu kukkimaan.

Rosa gallica 'Mundi' - Kirjoapteekkarinruusu

Kirjoapteekkarinruusu asui aiemmin alapihalla. Paikka kävi ahtaaksi, joten siirsin Mundin Pikkupuutarhan Muuripenkkiin 2020. Alkuun näytti, ettei se tykännyt siirrosta laisinkaan. Sitten se alkoi pörhistyä ja kukkii tänä vuonna lukuisin kukin. Yksittäinen kukka ei paisteessa kauaa hyvänä pysy. Kuvaaminen onnistuu parhaiten aamulla, jolloin uudet nuput avautuvat.

Kirjoapteekkarinruusu on kiehtova kaksivärisine terälehtineen. Siinä riittävän hyvä syy istuttaa Mundi omaan puutarhaan.

Rosa Lumo - Neidonruusu

Lumo-ruusu on yksi kolmesta ruusupensaasta, jonka siirsin alapihalta Pikkupuutarhaan. Ruusut Mundi ja Ilo ovat kaksi muuta. Silloin arveltiin, ettei suurikokoisten pensasruusujen siirto onnistu, vaan ne kuolevat. Eivät kuolleet, mutta vasta nyt jokainen näistä siirretyistä osoittaa kotiutuneensa uuteen paikkaan. Kovin runsaana Lumo ei tänäkään kesänä kuki. Kukat haalistuvat ja kuihtuvat nopeasti, mikä lienee ainakin osittain kuivuuden, auringonpaisteen ja jatkuvien tuulien syytä.

Rosa Ilo - Puistoruusu

Ilo sai paikan Pikkupuutarhan Kärhökäytävältä. Siltäkin meni aikaa tottua nykyiseen asuinpaikkaansa. Vihdoin se on päättänyt sopeutua ja osoitti sen tekemällä muutaman kukan. Ilo on voimakaskasvuinen ja suurikokoinen, joten ihan pieneen nurkkaan sitä ei kannata ahtaa.

Rosa rugosa Therese Bugnet - Tarhakurtturuusu

Teresanruusu on viime vuosina ollut kuvatuimpia ruusujani. Johtunee pitkälti siitä, että se kasvaa yläpihalla paikassa, jonka ohi kuljen usein ja joka näkyy myös työhuoneen ikkunasta. Teresanruusu kasvoi korkeaksi, maljamaiseksi pensaaksi. Alimmat oksat ja oksien varret muuttuivat vähitellen lehdettömiksi.

Leikkasin Teresanruususta keväisin muutaman vanhimman oksan pois. Silti se vaati tukemista, kun korkeat oksat taipuivat latvuksistaan kohti maata kovilla tuulilla ja rankkasateissa. Tänä keväänä leikkasin koko pensaan matalaksi, noin 20-senttiseksi. Se kannatti. Nyt pensas on jo toista metriä korkea, alhaalta ylös tuuhealehtinen ja runsasnuppuinen. Teresanruusu tekee selvästi uusia nuppuja, kun leikkaa kuihtuneet kukat säännöllisesti pois.

Austin-ruusu 'Lady of Shalott'

Vuosi sitten minuun iski Austin-ruusukuume. Aiemmin olin istuttanut Crown Princess Margarethin, joka kuitenkin kuoli pois. Asia jäi kaivelemaan ja Puutarhanikkareiden myymälässä en enää kyennyt vastustamaan kuumetta, vaan ostoskoriin hyppäsi Lady of Shalott. Olin toki ihaillut tätä ruusua useammankin kerran Saaripalstan Sailan blogissa.

Kaivoin ruusulle Pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin huolellisesti kunnon kuopan. Laitoin hyvää multaa ja kastelin istutettua ruusuani ahkerasti. Se juurtui, kasvoi ja ryhtyi tekemään nuppuja. Että jaksoinkin pyöriä kesän Ladyn ympärillä sen avatessa yhä uusia nuppuja. Kukinta kesti likimain ensimmäisiin pakkasiin.

Austin-ruusu 'Lady of Shalott'


Pelkäsin ruusun menehtyvän, kun talvi oli kasvien kannalta pitkä ja hankala. Suojasin ruusun heti syksyllä verkolla, etteivät peurat ja jänikset popsi sitä kitusiinsa. Laitoin vielä tyvelle kuivia puunlehtiä suojaksi - mahtoiko niistä suojaa olla, en tiedä? Kukaan ei kuitenkaan päässyt aterioimaan ensirakkausruusullani. Keväällä tarkkailin sitä nähdäkseni, onko se selvinnyt talvesta. Pitkistä versoista kaikki olivat kuivia. Leikkasin varsia varovasti pala kerrallaan edeten kohti kohtaa, jossa näkyisi eloa. 

Aika matala ruususta tuli, mutta niin se vain heräsi ja alkoi puskea uutta kasvua. Juhannuksen jälkeen ilmestyivät ensimmäiset nuput, joita laskin olevan 17 kpl. Kukat ovat alkaneet avautua, eikä epäilystäkään, ruusu on tismalleen niin kaunis kuin muistinkin.

Austin-ruusu 'Carolyn Knight'

En sitten malttanut jättää Austin-ruusukokoelmaani yhden varaan, vaan myöhemmin viime kesänä ostin myös Carolyn Knightin. Se ei ole niin oranssinkeltainen, mitä kuvissa. Olisiko nimilappu kenties vaihtunut? Ladya matalampi tämä on selvästi. 

Austin-ruusu 'Lady of Shalott'
 
Näköjään ruusukuume ei ole vielä hellittänyt, koska toukokuun lopussa intouduin ostamaan kolmannenkin Austin-ruusun. Tällä kertaa Emily Brontën, joka on oikea herkku sekin. Siinä on muutama nuppu, joten joudun vielä vähän aikaa jännäämään kukkien näkemistä. Siihen saakka pörrään Lady of Shalottin kukkia ihailemassa.


40 kommenttia:

  1. Voi miten ihania! Aikoinaan yritimme kasvattaa keltaista ruusua, en muista enää nimeä, mutta emme saaneet sitä kukkimaan. Tämä sinun oranssiin vivahtava leidi on tosiaan hurmaava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusut ovat ihania. Täytyy niitäkin puutarhassa olla, vähintään yksi.
      Olisiko keltainen ruusunne ollut Harisoninruusu 'William's Double Yellow' eli viljaminkeltaruusu? On kai niitä muitakin, mutta viljaminkeltaruusu on varmaan yleisin. Onnistuin itsekin saamaan viljaminkeltaruusun hengiltä. Lady of Shalott on viljamiakin kauniimpi.

      Poista
  2. Toinen toistaan kauniimpia! Ihana Lady of Shalott sokerina pohjalla. Ja sekin, että kaikissa Austineissasi on nyt nuppuja, jee!
    Varmaan kuivat lehdet auttoivat. Minulla parhaiten talvehti Boscobel, jonka tyvelle kippasin jotakin vanhaa ruukkumultaa. Toisaalta Emily talvehti myös oikein hyvin, enkä tainnut sille laittaa mitään. Mene ja tiedä, mikä milloinkin vaikuttaa. Pääasia, että ovat nyt elossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lady on ehdottomasti kaunein ruusuni. Varauduin siihen, ettei se selviäisi talvesta. Ilo sen heräämisestä oli sitten vielä suurempi. Tulevana syksynä täytyy miettiä Austinien talvisuojausta perusteellisemmin. Aina ei tiedä, mikä auttaa, mikä ei. Ainakin omaa mieltään voi rauhoittaa tekemällä parhaansa.

      Poista
  3. Oi mitä ihanuuksia nuo Austinit pitää minunkin katsoa tuohon etu penkkiin mitä siihen mahtuisi .
    Ruusupehkoja olemme nyt hävittänyt taas muutamia juurikin niiden levinneisyyden takia .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla olisi hyviä paikkoja herkille Austineille. Kunhan "lemmikkipupu" ei niitä napostele lounaaksi.

      Poista
    2. Lemmikki pupu on nyt ollut pari päivää kadoksissa ....toivottavasti lopullisesti .

      Poista
    3. Toivottavasti pupu löysi paremmat apajat jostain muualta.

      Poista
  4. Voih, mikä ruusukuumetta herättävä postaus! <3 Punalehtiruusu ja 'Lady of Shalott' varsinkin ihastuttavat. Monta ruusua on tehnyt jo mieli ostaa tänä kesänä, mutta koitan hillitä halujani. Moni homma niin kotona kuin mökilläkin on vielä kesken tai täysin tekemättä, joten parempi panostaa tänä kesänä niihin. Ihana päästä kuitenkin näin blogien välityksellä nauttimaan kauniista ruusuista. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusukuume tarttuu herkästi ihan kuvienkin välityksellä, varo vain. Yhden kun hankkii, haluaa heti lisää. Blogeista saat hyviä vinkkejä, joita voit vaikka talven ajan miettiä ja istuttaa sitten ensi keväänä.

      Poista
  5. Kiitos taas ihanasta ruusujutusta. Luen nämä koosteesi aina suurella mielenkiinnolla, sillä näistä saa vertaistukea, hyviä ideoita ja vahvistusta omille kokemuksille. Minäkin jouduin leikkaamaan Ritausman matalaksi ja sen johdosta kukinta alkaa myöhemmin kuin tavallisesti. Tuo toimenpide olisi pitänyt tehdä heti keväällä, eikä vasta sitten, kun näki, ettei kuiviin oksiin tule vihreää. No, onneksi nuppuja on reippaasti ja muutamat ovat jo auenneet.
    Sointu ja Sävel ovat paljon paremmin kirineet leikkauksesta täyteen kukintaan kuten sinäkin totesit.
    Upea on Lady of Shalott ja kiva, että se selvisi talvesta. Tekisi tosi paljon mieli kokeilla jotain Austinia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisten kertomuksista ja kuvista saa melkeinpä parasta informaatiota omaan käyttöön. Koen bloggarien postaukset erinomaisiksi vertaiskokemuksiksi. Kiva, jos hyödyt minun jutuistani.
      Vitkuttelin muutamien pensasruusujen leikkausta liian pitkään. Nyt sen tehtyäni olen tosi tyytyväinen. Tämän jälkeen uskallan rohkeammin leikata. Rugosa-sukuiset kestävät hyvin leikkausta ja kasvavat nopeasti kukkimaan. Ritausma oli vähän Säveltä ja neilikkaruusua hitaampi, mutta kasvupaikallakin voi olla merkitystä.
      Austinit ovat hiukan kalliimpia, mutta voi sitä törsätä 30€ huonompaankin asiaan. Niitä saattaa saada myös alennettuun hintaan. Ehkä kannattaa kokeilla yhtä Austinia nähdäkseen, miten se pärjää. Sittenpä tietää, hankkiiko lisää vai unohtaako unelman.

      Poista
  6. Kiitos ihanasta ruusupostauksesta! Luen blogiasi, mutta harvemmin kommentoin. Austin-ruusut kuitenkin kiinnostavat minuakin. Puutarhassani on niitä kolme: Darcey Bussell (useita), Claire Austin (kaksi) sekä Eglantyne, jonka ostin Puutarhanikkareiden alesta viime vuonna. Viimeksi mainittu ruusu on aiheuttanut minulle päänvaivaa, sillä mielestäni se ei ole Austin-ruusu ollenkaan. Kukat eivät ole kerrattuja kuten Eglantynen kuuluisi olla, ja väriä kuvaisin valkoiseksi, vaikka sen kuuluisi olla vaalea roosa. Olen kaivanut parikin kertaa jalostuskohdan esiin, koska arvelin tietysti, että kyse olisi villiversoista. Mutta nuo valkoisia kukkia kasvattavat varret eivät lähde jalostuskohdan alapuolelta! Tuntuu kuin ihan koko kasvi olisi sitä lajia, johon arvelen Austinit vartettavan - jokin Rosa Laxan versio? Yhtään Eglantynen näköistä kukkaa en ole nähnyt. Minua harmittaa niin paljon, että tekee mieli kaivaa koko kasvi ylös ja istuttaa jokin oikea Austin-ruusu tilalle. Mutta onko silloin maakin vaihdettava kokonaan? Tai pitäisikö kertoa ostopaikkaan tästä kummallisuudesta? Minulla on muuten turkulaisesta Viherlassilasta hyviä kokemuksia Austin-ruusujen osalta. Hyvä valikoima ja elinvoimaisia taimia, kaiken lisäksi vielä edullisemmin kuin pääkaupunkiseudun puodeissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että jaksat lukea juttujani. Kommentointi ei todellakaan ole pakollista, vaikka hyvältä tuntuu kuulla ja jakaa mielipiteitä muiden kanssa.
      Olen vielä aika noviisi Austin-ruusujen suhteen. Varmaan olisi viisainta ottaa yhteyttä myymälään, josta ostit Eglantynen. He varmaan osaavat sinua neuvoa ja kertoa, miksi ruususi ei vastaa kuvausta.
      Kävin hetki sitten katsomassa Carolyn Knightiä, jonka pitäisi olla selvästi oranssi. Ensimmäinen avautunut kukka on selkeästi valkoinen. Ei edes häivähdystä oranssia. Kukan muotokin on erilainen, kuin Austin-ruusu Carolyn Knightissä. Ajattelin käydä kysymässä Puutarhanikkareilta, onko taimilaput mahdollisesti vaihtuneet?
      Minullakin on hyviä kokemuksia Viherlassilasta. Pääkaupunkiseudulla Austin-ruusuja ei kovin monessa paikassa myydä, ainakaan toistaiseksi. Hinnat näyttävät olevan 30 euron molemmin puolin, paitsi syystarjouksesta saattaa saada edullisesti.

      Poista
    2. Minäkin ajattelin, että menen näyttämään Puutarhanikkareihin tuon ruusun kuvaa. Se ei ole Eglantynea nähnytkään! Sekä väri että kukan muoto ovat aivan erilaiset kuin kuuluisi. Onpa myös kummallinen tapaus tuo Carolyn Knight. Kiva, kun kerroit siitä, olen ollut niin ihmeissäni tuon oman muka-Austinini kanssa. Blogisi on todella ihana!

      Poista
    3. Carolyn Knight on avannut ensimmäisen kukkansa. Sen muoto on austinmainen, mutta väri kermanvalkoinen. Kaunishan sekin on. Olisin mieluummin ottanut oiken Carolynin, kun istutuspaikkoja uusille erilaisille ei liikaa ole.
      Lämmin kiitos kauniista sanoistasi.

      Poista
  7. Niin upeita! Neilikkaruusu on lempparini, samoin tuo kirjoapteekkarinruusu ja punalehtiruusu ovat todella kauniita. Itselläni on neilikkaruusu, joka on aikoinaan tullut istutettua vääränlaiseen paikkaan kalliopainanteeseen, mutta siinä se on kukkinut vuodesta toiseen liki 15 vuoden ajan. Kertaakaan en ole leikannut sitä kokonaan alas, mutta kokemuksesi innoittamana taidan sen tehdä ensi keväänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokemukseni pensasruusujen alas leikkaamisesta on hyvä. Neilikkaruusustakin tuli taas rehevä ja runsaskukkainen. Kaikille ruusupensaille alasleikkuu ei sovi, mutta rugosa-sukuisille kyllä.

      Poista
  8. On siinä ruusu poikineen. Ihmettelen miten muistat noiden kaikkien nimet ja mistä olet ne ostanut. Ihana harrastus sinulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusukuumeeseen sairastuminen johtaa siihen, että joka nurkalla kasvaa kohta joku ruusupuska.
      Minusta on kiva ja hyödyllistä opetella kasvien nimet, myös latinankieliset. Talven aikana joku nimi saattaa unohtua, mutta pian se taas tulee mieleen, kun kasvien kanssa touhuaa, niitä kuvaa ja niistä juttelee täällä blogimaailmassakin. Listaan myös istuttamani kasvit paikoittain nimineen ja istutusaikoineen. Päivitän listaa säännöllisesti, mutta tottakai kömmähdyksiäkin tulee.
      Eniten ostan kasveja pääkaupunkiseudun puutarhamyymälöistä. Muualla maassa käydessäni vierailen mielelläni paikallisissa myymälöissä. Monta kasvia olen saanut ja vaihtanut muiden harrastajien kanssa.
      Puutarha on todellakin ihana harrastus. Pysyy mieli ja kroppa kunnossa, kun ahertaa kasvien kanssa ja nauttii niiden monipuolisesta kauneudesta.

      Poista
  9. Austin-ruusukuume on kyllä hieman vaarallinen. Minulle ainakin. Ne toisaalta ovat muhkeita ja täyteläisiä.
    Minullakin herttuattaren kanssa on ollut haasteita. Mietin jo siitä luopumista tai siirtämistä pois hyvältä paikalta. Hyvillä paikoilla saa olla vain hyvin kasvavat kasvit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa olla, että Austin-kuume ei minunkaan osalta ole vielä selätetty. Ovat niin upeita, ettei niitä voi ihastelematta ohittaa.
      Toistaiseksi herttuattareni saa olla vanhalla paikallaan. Jonkun isomman kasvin pois kaivaminen on aina tylsä operaatio. Uuden paikan keksiminen myös vaikeaa.

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Määrästä päätellen en ole voinut ruusuja vastustaa.

      Poista
  11. Olen tykästynyt Austinien kukkiin mutta mysö kasvutapaan, ei juurivesoja, ei jättikokoa eikä kamalaa piikkiviidakkoa. 'Ilo' on todella suuri ja oksat kasvavt minulla rentoina maata myöten. Saa kasvaakin sillä se on istutettu isojen kivenlohkareiden väliin.
    Ruusut ovat kyllä ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luettelet Austinien kaikki plussat. Niiden kauneudesta ei tarvitse lainkaan kinastella.
      Oletkin löytänyt Ilolle erinomaisen istutuspaikan. Kivien välissä sillä on suojaisa olo ja ehkä myös vähän tukea lohkareista.

      Poista
  12. Kyllä onkin taas ihania kuvia kukkasista ♡ mulla olisi blogissa yksi kukkanen joka kaipailee sitä oikeaa nimeä itselleen ja sinä varmaan osaat ehkä avustaa tietämätöntä ihmistä ..... !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin katsomassa ruusuasi, mutta en osaa sanoa sen nimeä. Pensasruusuja on niin paljon erilaisia. Toivottavasti joku osaa kertoa ruusulle nimen.

      Poista
  13. Kiitos ruusuterapiasta... jotenkin herkin ja kaunein Austin minun silmääni on Carolyn Knight, kun nupussaan ja vasta puhkeamassa kukkaan...
    Jotenkin niin ihanaa, kun on kaikenlaisia "kuumeita" - ruusukuume kyllä näyttää niin kauniilta myös ei ruusukuumeisen silmään!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniiden kukkien ihailu omassa pihassa on erinomainen lääke ruusukuumeeseen. Ensin pitää tietenkin kantaa puska kaupasta, istuttaa se ja saada menestymään. Kuume vain pahenee, jos yrittää selvitä vaikkapa jossain ruusupuistossa kukkia katselemalla.

      Poista
  14. Minulla on ruusukuume viimeaikoina laantunut, eikä uusia ole tullut istutettua. Ne eivät vain oikein meille kotiudu, maaperä on varmaankin liian läpäisevää ja kuivuus vaivaa yhdessä ruusuetanaisen kanssa. Ne syövät lehdet ihan valkoiseksi pitsiksi. Punalehtiruusuni tosin on terve ja hyvoinvoiva, se kasvaa alapihalla. Muistatkos että olen saanut sen sinulta vuosia sitten❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusukuume alkoi olla minullakin jo ohitse. Tilalle hiipi jopa juurivesoja tekevien ruusujen aiheuttama ärsytys. Austin-ruusukuume pääsi sitten yllättämään. Uusille ruusuille on varsin vähän istutuspaikkoja eli kuume lienee jo laantumaan päin.
      Ruusuetanaista on ollut jonkin verran tänä kesänä. Ei onneksi kaikissa ruusuissa.
      Muistan antaneeni sinulle punalehtiruusun taimen. Kiva kuulla, että se on elossa.

      Poista
  15. Ihanat ruusut!
    Tuli vähän ikävä neilikkaruusua, joita meillä oli aikoinaan. Kukkivat vielä pakkasella ja kuurankin alla. Ehkä vielä pitäisi hankkia sellainen 🤔?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neilikkaruusu kukkii tosiaan pitkälle syksyyn ahkerasti. Sen kukat ovat kauniita kuuraisina. Nyt ottaisin ehkä vaaleanpunaisen neilikkaruusun, mutta hyvin käy tuo punainenkin. Neilikkaruusun hankinta on suhteellisen pieni panostus pihan kauneuteen. Harkitse ihmeessä.

      Poista
  16. Paljon ihania ruusuja :) Muutamia samoja itselläkin, mutta monta myös mitä ei ole. Nuo persikkaiset keltaiset sävyt sykähdyttivät nyt eniten. Ehkäpä siksi kun niitä ei itseltä löydy :) Onneksi pensasruusujen kukinta tuntuu jatkuvan vielä ja nuppuja monissa vielä runsaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenkin lukenut ruusuistasi. Myös muutamien ruusujesi pois lähdöstä.
      Ruusupensaissa riittää valinnanvaraa. Kaikkia ei sentään tarvitse omaan pihaan istuttaa, vaan voi käydä niitä ihastelemassa vaikka jossain ruusupuistossa.
      Lady of Shalottin väri ja kukan muoto saavat minut lumoutumaan kauneudesta.

      Poista
  17. Nyt on ruusukauneutta pihallasi! Rakastan noita kirjavia ruusujasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän noilla ruusuilla jo pärjää. Sitten meitä onkin kaksi kirjavien ruusujen rakastajaa.

      Poista
  18. Ruusuihin on helppo hullaantua;) Vaikka viime talvi oli ruusuille huono, kaikki kolme austiniani ovat hengissä. Ne olenkin kaivanut todella syvään, ja maan alta tulikin kasvu tänä vuonna. Yhden uudenkin tilasin jo;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että Austinisi ovat hengissä. Minäkin kaivoin niiden kuopan Kiinaan saakka varmistaakseni juurien selviytymisen. Sähköpostiini tuli juuri Puutarhanikkareiden mainos, jossa kerrottiin Austin-ruusuissa olevan heinäkuun loppuun 20 %:n alennus. Mokomat laittavat tuollaisia houkutuksia...

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!