Apinoita - onko heitä?

Edellisessä postauksessa tuumailin, kuinka kriikunassa kiipeilevä Multi Blue -kärhö tuo viidakkofiiliksen omaan puutarhaan. Ei sentään Tarzan loiki clematista liaanina käyttäen paikasta toiseen. Apinoita meillä kyllä on. Pörröhäntäisiä ja kauniimpia kuin Tarzanin Cheeta. Siellä se tuijotti minua oksalta kriikunaa napostellen. Vähän kyllä sen näköisenä, että "mitäs tänne tulit ruokatuntia häiritsemään!".

 

Aluksi tähtäilin oravaa kameran kanssa kauempaa. Saadakseni paremman kuvan etenin hitain askelin lähemmäs puuta. Aivan puun viereen päästyäni orava valpastui. Se piti edelleen tiukasti kiinni lounaspalastaan ja yritti samalla tiukalla katseella saada minut perääntymään apajiltaan.

Kehotin oravaa syömään rauhassa. Kriikunoita tulee tänä vuonna niin vähän, etten ala niistä lintujen ja oravien kanssa kinastelemaan. 

Vaikka seisoin puun vieressä hiirenhiljaa, päätti orava lopettaa tuijotuskisamme kesken. Kriikunasta se ei luopunut, vaan siirtyi sen kanssa tuija-aitaan jatkamaan naposteluaan. Minäkin lähdin pois, jotta oravalla oli tilaisuus palata takaisin lounastamaan.

Mukavat naapurit ovat aarteita. Vastapäiset naapurit olivat käyneet metsässä lenkillä. Marit näki keltaisia kantarelleja ja päätti poimia niitä meille. Naapureilla ei kuitenkaan ollut mitään koria tai edes pussia mukanaan ja niinpä he keräsivät kantarellit Penan puseron liepeeseen. Oi, miten iloiseksi noista kantarelleista tulinkaan. Seuraavana päivänä tein niistä kermaista muhennosta. Oli todella hyvää. Lämmin kiitos Maritille ja Penalle!

Vuosi sitten pistokkaina ostamani verenpisarat olivat talvetuksen jälkeen keväällä surkean näköiset raaskut. Häpeäkseni tunnustan, etten vaihtanut niille edes uutta multaa. Vein ne kellarin kasvilampun vaikutuspiiriin ja aloin kastelemaan varovasti. Pian niihin alkoi tulla lehtiä. Pergolaan siirsin ne kesäkuun alussa lehtevinä ja virkeinä. Vähitellen nuppuja alkoi ilmestyä ja sen jälkeen kukintaa on riittänyt. Usein istun keinussa ihan vaan ihmettelemässä nuppupaljoutta. 

Edessä on elokuun viimeinen viikonloppu ja edelleen kesä, eikö niin. Nautiskellaan!