lauantai 17. tammikuuta 2026

Leonardon syy

Leonardo da Vincin muistomonumentti (1872) Piazza della Scala, Milano
 

Tuttuni ja lukijani tietävät minun kutovan televisiota katsellessa. En edes yritä vastustella puikkojen ja langan tarttumista hyppysiini sohvalle istahtaessani. Ehkä tuottaisin käsilläni ylimääräistä sähköä talouteen, jos joku sellaisen vempaimen keksisi ja minulle antaisi. Siinä tapauksessa sähköstä pitäisi tehdä näkyvää, jotta voisin ihailla kätteni aikaansaannoksia. Tottakai se sähkölaskun loppusummassa näkyisi, mutta eihän se ole lainkaan sama kuin pyöritellä valmiita sukkia joka suunnasta ihaillen.

Leonardo da Vinci unelmoi lentämisestä. Tämä lentokone on paljon da Vinciä nuorempi.
 

Meistä on tullut Ukkokullan kanssa YLE Areenan suurkuluttajia. Ajoittain tuntuu, että olemme jo kaiken mahdollisen katsoneet. Siis sellaisen, jota viitsii katsoa. Hömppää mahtuu Areenaankin. Viikonloppuna löysimme Areenasta 4-osaisen dokumentin Leonardo da Vincistä (1452-1519)Sepä osoittautui mielenkiintoiseksi. Suosittelen dokumenttia lämpimästi kaikille.

Kaikki varmaan tietää da Vincin olleen italialainen taidemaalari. Sen lisäksi hän oli tieteilijä, matemaatikko, insinööri, keksijä, anatomi, kuvanveistäjä, arkkitehti, kasvitieteilijä, muusikko ja kirjailija. Suorastaan häkellyttävän aktiivinen ja kaikesta kiinnostunut ihminen. Ja paljon aikaansa edellä, jopa satoja vuosia.


Leonardon vivaihteikkaita vaiheita televisiosta katsellessani jatkoin edellisenä päivänä aloittamaani kirjoneulesukkaa. Käytin 7veikan paria vajaata kerää eli beigeä perusvärinä ja ketunruskeaa kuvioissa. Ensimmäisen sukan sain valmiiksi ja aloitin toista sukkaa. Hyvin sujui. Kuvioissa silmukat olivat muutamassa kohdassa venyneet, mutta ajattelin hyväksyä ne kuuluviksi alkutaipaleen harjoitteluun. Beige lanka väheni uhkaavasti. Riskillä jatkoin uskoen langan riittävän. Ja riittihän se, kuvittelin.


Sain toisenkin sukan valmiiksi. Vaikka sukkien päättely oli hieman hankalaa samanaikaisesti dokumentin viimeistä osaa katsellessa, tein sen kuitenkin. Olisi kiva ennen nukkumaan menoa laittaa sukat valmiiden pinoon.

Mutta mitä...mitä...mitä ihmettä!!! Sukat ovatkin eri kokoisia. Kesti aikansa etsiä virhettä, kunnes ymmärsin unohtaneeni jälkimmäisen sukan nilkasta resorin pois. Tapahtuiko se dokumentin toisen vai kolmannen osan kohdalla? Ehkä siinä vaiheessa, kun Leonardo päätti muuttaa takaisin Firenzeen? Vai osuiko unohdus seuratessani Leonardon sisarustensa kanssa kokemaa perintöriitaa? 

Leonardo da Vinci, mahdollinen omakuva.

 

Syy sukkavirheeseen on selvästi Leonardon. Hyvähän hänen on patsastella yhden maailman tunnetuimman maalauksen tekijänä eli Louvressa näytteillä olevan Mona Lisan. Tällaisen suomalaisen harrastelijakäsityöihmisen eriparinen villasukka ei da Vincin mittakaavassa paljoa merkitse.

Mitä teen sukille? Puranko molemmat vai vain toisen? Kudonko kokonaan uudet, kudonko toiselle oikean kokoisen parin? En pura, en kumpaakaan. Jokin näiden sukkien tekemisessä tökki alusta alkaen. Laitan syyn epäsuhdasta parista Leonardo da Vincin syyksi. Hänessä oli samaa perfektionismia kuin itsessäni. Pidän sukat itselläni. Niitä käyttäessäni opettelen sietämään epätäydellisyyttä. Joka kerran ne jalkaan vetäessäni voin myös muistella suurta renesanssi-ihmistä. Ehkäpä jopa kaikkien aikojen monipuolisimmin lahjakasta ihmistä. Leonardo da Vinciä, jonka elämäntarinan lumoissa sössin sukkani. Sitähän voi jo pitää kunnianosoituksena Leonardolta.


Yksi epäonnistuminen ei minua lannista. Sain ystävältä joululahjaksi hänen kutomansa sukat, joista tykkään paljon. Niissä on aavistus joulua. Väriensä puolesta sopivat myös lämmittämään varpaita kylvökautta aloittaessa ja kevättä odotellessa. Kiitos Virpille näistä somista villasukista! Ja anteeksipyyntö Leonardolle. Suotta sinua syyllistän. Osaan minä mokata aivan oma-aloitteisesti.



37 kommenttia:

  1. Suloisia sukkia. Pitää varmaan etsiä tuo Leonardo-ohjelma. Jospa sieltä saisin hyvän syntipukin jollekin tekemälleni mokalle. Ei vaan, mutta oikeasti olen todella huono keskittymään kahteen asiaan yhtä aikaa. 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leonardo da Vincistä kertova dokumentti on hyvin tehty ja kaikin puolin kiinnostava. Jospa ohjelman katsoessasi sittenkin löydät Leonardosta syntipukin johonkin sopivaan asiaan.
      Multitaskaaminen ei ole välttämätöntä. Joskus onnistuu, aina ei.

      Poista
  2. Nokkelan hauska teksti. En olisi "virhettä" huomannut, jos et olisi kertonut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! Dokumentti kannatti katsoa, vaikka tuloksena oli sössitty sukka.

      Poista
  3. Voi Leonardo minkä teit.
    En katso Areenaa enkä muutenkaan telkkaria kovin paljon, mutta tuo ohjelma kuulostaa todella kiinnostavalta. Monikaan ei varmasti ole tiennyt da Vincin olleen noin monipuolinen, en minäkään. Täytyykin etsiä ohjelma katsottavaksi.
    Kirjoneuletta tehdessä onkin hyvä vilkaista useammin tehtävänä olleeseen neuleeseen koska sen purkaminen ei ole mitenkään mukavaa. Tuo sinun virheesi ei ole kuitenkaan pahimmasta päästä mutta silti se harmittaa kun sen huomaa vasta valmiista sukasta. Villi ehdotus tilanteen korjaamiseen olisi tehdä molemmille sukille pari. Sitä sinä et varmaan tekisi, koska virheen täytyisi olla näkyvämpi.
    Tuo sähköntuotto talouteen sinun käsiesi avulla oli niin hauska piristys aamuun, kiitos siitä! Ihana ystävä sinulla, ystävän antamat villasukat lämmittävät erityisellä tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leonardo da Vincistä kertova dokumenttisarja on hyvin tehty. Oli kiehtovaa seurata monen sadan vuoden takaisia tapahtumia. Kaveri on ollut uskomattoman lahjakas ja myös hyvin sinnikäs.
      Harkitsin useamman kerran kutoa molemmille uuden parin. Näyttää vahvasti siltä, ettei näin tapahdu. Kuten uumoilitkin. Jääköön epäsuhtainen sukkapari konkreettiseksi todisteeksi mokailusta. Ja siedätyshoidoksi perfektionismin hellittämiseksi.
      Ystävän kutomat sukat ensimmäisen kerran jalkoihini vetäessä istuin sohvalla niitä katsomassa. Mielihyvä kauniista sukista ja ystävän lämpimästä teosta nousi varpaista päähän ja laskeutui taas takaisin. Kyllä, lämmittävät aivan erityisen hyvin.

      Poista
  4. Hyvä, että löytyi "syyllinen" pikkumokaan :) Itselleni kävi just viime viikolla niin, että yhtä sukkaa aloitin kolmeen kertaan, koska ei näyttänyt kivalta. Sitten tein onnistuneesti varren, aloitin toista sukkaa samaan vaiheeseen. Kun toisenkin sukan varsi oli valmis, ihmettelin kun ovat saman mittaiset, mutta raitojen määrä ei täsmännyt.... Olin sössinyt, ekassa sukassa 3 kerrosta yksivärisellä, 2 kerrosta kirjavalla. Toisessa sukassa olinkin tehnyt 2 kerrosta yksivärisellä ja 2 kerrosta kirjavalla. Ei auttanut, toinen oli pakko purkaa. Aina ei onnistu yhtä hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lienee viisainta näissä sukkamokissa vilkaista peiliin sen sijaan, että syyttää suurta taidemaalaria. Suurin syyllinen löytyy sieltä. Eivät nämä virheet harvinaisia ole. Päätös purkamiseen riippuu pitkälti, missä vaiheessa työ on. Todennäköisesti sinun tapauksessasi olisin itsekin purkanut sukan ja korjannut virheen. Aina ei onnistu, mutta onneksi sentään useimmiten käy hyvin.

      Poista
  5. Voi Leonardo, minkä teit! :-D Eilen ystävä vinkkasi tuosta sarjasta kertoen, että se poistuu Areenasta tuotapikaa, huomenna näköjään. En eilen kumminkaan päättänyt katsoa sarjaa. Voi hitsi. Nyt sinäkin sitä kehut. Kyllä se nyt täytyy katsoa. Tänä iltana on myös jäätanssin vapaaohjelma, ja iltapäivällä yhdet 75-vuotisjuhlat, joten täytynee aloittaa katsominen heti ;-)
    Ihana ajatus kyllä, että joka kerta sukkia jalkaan vetäessäsi mietit Leonardoa ja hänen uskomattomia aikaansaannoksiaan ja nerouttaan. Se ei ole mikään vähäinen asia, jonka pieni virhe saa aikaan.
    Ystäväsi kutomat sukat ovat aivan ihanat, niistä tulee mieleen yksi lempikasveistani orjanlaakeri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja piti sanoa, että sinun kutomasi sukat ovat myös ihanan kauniit! Kivat kuviot ja ihastuttavat värit.

      Poista
    2. Vilkaisin Areenan tietoja, joiden mukaan Leonardon ensimmäinen osa poistuu huomenna 18.1., toinen ma 19.1. Kahdesta jälkimmäisestä ei ollut vielä mitään merkintää. Jos vain mitenkään saat ohjelman aikatauluusi mahtumaan, se kannattaa.
      Ihan varmasti sukat tuovat da Vincin mieleen usein jatkossakin. Jännä, miten tuollaiset dokumentit lisäävät tiedonjanoa.
      Sinäpäs sen sanoit, orjanlaakerihan lahjasukissani on selvästi.

      Poista
  6. Hyvä päätös olla purkamatta sukkia. Sitä olisin suositellut. Ne ovat nyt hyvä muisto Leonardosta. Häntä kannattaakin muistella; monilahjakas nero.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leonardo ansaitsee omat nimikkosukkansa. Virhe niissä jopa korostaa da Vincin erityisyyttä. Hänen kaltaistaan aikaansa edellä olevaa neroa ei maailmassa taida montaa olla - tai ollut.

      Poista
  7. Enpä edes äkikseltään olisi pikku virhettäsi huomannut. Voithan sitäpaitsi aina sanoa, että testasit kumpi sukka on jalkaan istuvampi, resorilla tai ilman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvästä ehdotuksesta. Lyhyempi varsi tuntuu vähän vilpoisemmalta.

      Poista
  8. Voi Leonardo! Tuo tunne on tuttu, kun syventyy ja kädet puuhaavat omiaan, mutta siltikin. Ehkä Leonardo halusi antaa sinulle opetuksen sietämisen vaikeasta taidosta perfektionistille! Minullakin siinä on oppimista ja puran äärimmäisen helpolla! Harmi, että sarja poistuu. Katselen vain vähän telkkaria, areenasta jotain. Kiitos tästä mukavasta tekstistä ja kauniista sukkakuvista ja ystävästämme Leonardosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leonardolla oli selvästi näppinsä tässä sukkasopassa. Mitäs yritin samanaikaisesti saavuttaa täydellisyyden ja katsoa kiinnostavaa ohjelmaa. Perfektionistina sain tarpeellisen muistutuksen. Olen sisäistänyt ajatuksen, että Areenassa ohjelmat säilyisivät ikuisuuden. Eivät näköjään säilykään.
      Jatketaan käsitöiden purkamista tai purkamatta jättämistä tilanteen mukaan.

      Poista
  9. Hih, muistat varmasti aina noita sukkia käyttäessäsi Leonardon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taatusti muistan. Itse asiassa se on ihan hyvä asia, koska sain paljon kiinnostavaa tietoa Leonardosta. Silti yritän jatkossa paneutua kuhunkin käsityöhön paremmin.

      Poista
  10. Olipas hauska juttu. Tuo itsensä siedättäminen on ihan tuttua. Joskus onnistuu ja joskus ei. Minäkään en olisi huomannut sukkien virhettä, jos et olisi sitä tuonut ilmi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt jo naurattaa itseänikin. Virheen huomatessani oli hilkulla, ettei sukkapari lentänyt pihalle. Ehkä voisin kehystyttää sukkaparin tauluksi television viereen. Jatkuva virheen näkeminen saattaisi tehostaa siedätystä.

      Poista
  11. Voihan Leonardoa, mikä sukkahäirikkö hän onkaan. Uskon, että sukkasi lämmittävät hyvin hieman epätäydellisinäkin. Minulta tuo Areena sarja meni sivusuun, harmillista, sillä tuollaiset ovat kiinnostavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin lämmittävät eriparisuudesta huolimatta. Leonardosta kertova dokumenttisarja kannatti katsoa, joten pieni sukkakömmähdys sallittakoon.

      Poista
  12. Heh, tekevälle sattuu. Huomasin ensivilkaisulla sukkakuvassasi jotain kummallista mutta en jäänyt sen tarkemmin ihmettelemään, mitä se oli. Oletin suoraan, että kuvittelen omiani tai kuvakulma hämää. Neuleesi ovat aina olleet viimeisen päälle tehtyjä, niin ei tullut mieleen, että virhe olikin todellinen. Tekstistä se sitten selvisi. Selvästi keskityit mielenkiintoiseen dokumenttiin niin täydellisesti, että kädet saivat tehdä hommiaan ihan omaan tahtiin. Tai ehkä kätesi olivat siinä puikkoja kilistellessään punninneet samalla langan määrää ja todenneet omatoimisesti, että parempi jättää nilkan resori pois kuin jalkaterä langan loppuessa.
    Siinäpä kehitysidea jollekin insinöörille, miten saada neulomisen tuottama liike-energia sähköntuottoon. Kuntopyörällä toimiva televisio tai tietokone olisi myös aika hyvä keksintö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin justiinsa, ei tapahdu hyvää eikä vähemmän hyvää, jos ei mitään tee. Käsityöryhmissä ihmiset esittelevät usein tekemiään virheitä. Sieltä on tullut tutuksi vanha sanonta "Hullu ei huomaa, viisas ei virka mitään.". Sen mukaan en taida olla viisas, kun oikein julkisesti esittelen kömmähdyksiä.
      Usein seuraan telkkua vain puolella silmällä. Nyt tuo dokumentti kiinnosti, eikä huomiota näköjään riittänyt sukille. Lanka oli tosiaan vähissä, joten alitajuisesti ehkä kiirehdin neuleen valmistumista ja lähdin oikopoluille.
      Olen joskus käyttänyt soutulaitetta televisiota katsellessa. Oli aika poukkoileva yhdistelmä, eikä siten saisi telkkuun tarpeeksi sähköä.

      Poista
  13. Ihanat sukat telkkaria ei voi katsella ilman neuletta ja sukat tulevat siinä itsestään. Kerran vaan oli liian hyvä ohjelma ja neuloin kaksi kantapäätä peräkkäin 😂😂😂
    Areena on meilläkin kovassa käytössä. Tuntuu ettei telkkarista tule muuta kuin uusintoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin minäkin ajattelen. Tunnen oloni omituisen tyhjäksi, jos istun ilman kudinta telkkua katselemassa. Saatan seikkailla ajatuksissani, vaikka ulkopuolisesta näyttäisi minun katsovan ohjelmaa.
      Otithan valokuvan tuplakantapääsukasta? Varmasti nauratti, ainakin jälkikäteen.
      Uusintoja toinen toisensa perään. Aina en muista edes ohjelman nimeä, mutta pian sitä katsellessani totean, että tämähän on jo nähty. Sitten vain Areenan puolelle.

      Poista
  14. Jos neulon kotona, katson aina samalla telkkua tai kuuntelen äänikirjaa. Areenaa en ole paljonkaan katsonut, vähän kuitenkin. Ompelukisa tuli ainakin sieltä jo ennen normitelkun puolta. Minulle kävi niiden yksien raitasukkien kanssa sama juttu, että ei ollutkaan samanlaiset. Syy löytyi jo lähtökohdista, eli toisessa enemmän silmukoita. Yleensä teen aina samaan aikaan, mutta en ihan aina... Tein sitten kummallekin sukalle uuden parin, kun lankaa oli. Oli kyllä aika tympeää.
    Sinä olet edennyt kirjoneuleharjoituksissa jo pitkälle! Nälkä kasvaa varmaan syödessä 😁
    Muistan monen neulomani jutun kohdalla, mitä katsoin neuloessa, tai missä neuloin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun käsityöni ajoittuvat iltaisin telkun katsomiseen. Muulloin ei tule istuttua niin, että voisi samalla kutoa. Areena on osoittautunut käteväksi, kun sieltä voi katsoa itselleen mieluisia ohjelmia omaan aikatauluun sopivaan aikaan. Eikä tarvitse odottaa viikkoa jonkin sarjan seuraavaa osaa sen nähdäkseen.
      Se onkin yksi syy, miksi mieluummin puran virheen sattuessa, kun tuplaparin kutominen on niin tympeää. Näiden Leonardo-sukkien kohdalla jouduin taistelemaan itseni kanssa ja purkamattomuus voitti. Samoin toisen parin kutomisen hylkäsin. Jääköön muistamisen arvoiseksi opetustapahtumaksi.
      Nyt kirjoneuleet saa hetken odottaa. Innostuin kivan värisistä raitasukista. Ehkä myös jotain pitsiä tai pintaneuletta...

      Poista
  15. Ihan varmasti Leonardo oli syyllinen tai ainakin osittain. Mutta en edes huomannut kuvaa katsoessa niiden eroa :) Nuohan kannattaa nimetä jotenkin hauskasti, vaikka Leo Vinksinvonksin sukiksi :)
    Areenassa on paljon hyviä asiapitoisia ohjelmia, mutta myös huumoria. Me katsottiin hupaisaa komiikkasarjaa Felix ja Klara ja tykättiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kutsun sukkaparia Leonardoksi. Otin ne omaan käyttöön. Ihan hyvin lämmittävät, vaikka toisen varsi on hivenen korkeampi. Enää virhe ei edes harmita. Sukkia katsellessa muistan aina Leonardon dokumentin.
      Kiitos vinkistä. Olen huomannut tuon Felix ja Klara ohjelmia selatessa, mutta vielä emme ole siihen tarttuneet.

      Poista
  16. Kiitos vinkistä 😊 Katsoin heti toisen jakson ja harmittelen, etten tiennyt tästä jo eilen ja ensimmäinen jakso jäi näkemättä. Nyt kolmatta jaksoa katsomaan 😁 Samalla muistelen Tallinnassa huhtikuussa näkemääni Da Vinci genius näytelmää.

    Saa vinkata muitakin mielenkiintoisia sarjoja tai dokumentteja Areenasta 😉 Oon kattonu viime aikoina vaan hömppäsarjoja tuolta. Onkohan siellä vielä Hagen min, pitääpä tarkistaa se ensin ja sitten Leonardon pariin.

    Lahjasukista tulee joulu heti mieleen 💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sattuipa hyvin, että ehdit edes osan dokumenttisarjasta katsoa. Etenkin kun olet da Vinciin jo keväällä tutustunut.
      Näyttää siltä, ettei Hagen min ole nyt Areenassa. Toisinaan ohjelmat poistuvat Areenasta turhan nopeasti. Sen vuoksi olemme joskus katsoneet jotain sarjaa yömyöhään, että ehdimme sen nähdä.
      Minustakin lahjasukat ovat jouluiset. Ihanat jalassa. Parhaillaan niissä hipsuttelen.

      Poista
  17. Kävimme kesällä Tallinnassa ”Da Vinci Genius” -elämysnäyttelyssä, joka vei kävijät interaktiiviselle matkalle Da Vincin taiteen ja keksintöjen läpi. Ihan mieletön! Tallinnassa näyttely on jo päättynyt, nyt näyttäisi olevan Riikassa Vidzeme Marketissa. Suosittelen, jos reissu osuu sinne suuntaan.
    Eikä ole kyllä yhtään pahasta, jos hänen luomisvoimansa ansiosta sukatkin saavat uuden muodon! Toisinajattelija ja -toimijahan hänkin oli, mitä suurimmassa määrin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin netissä katsomassa, millainen "Da Vinci Genius" -interaktiivinen näyttely on ollut. Aivan varmasti huima kokemus. Harmi, ettei se ole nähtävissä täällä kotimaassa. Helsingissä esimerkiksi Amos Rex tai Tampereella Museokeskus Vapriikki olisivat sopivia paikkoja. Riikaan ei nyt ole mahdollisuutta matkata, vaikka esityksiä on toukokuun loppuun saakka.
      Sukat saivat nimekseen Leonardo. Olkoon pieni sukkakömmähdykseni suuri arvostuksen osoitus merkittävälle henkilölle.

      Poista
  18. Leonardo teki minullekin temput. Purkuun meni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas, mikä kumma Leonardon on saanut moisia temppuja kutojille aiheuttamaan?

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!