perjantai 2. tammikuuta 2026

Neulevuosi 2025

 Vuodenvaihde on sopiva hetki tehdä tiliä edellisten kuukausien käsitöistä. Pääasiassa tuli kilkutettua sukkia. Niille on käyttöä ja niitä on helppo tehdä telkkua katsellessa. Kesällä kutimia ei tule käsiin otettua. Syksyllä ja talvella en osaa ilman lankaa ja puikkoja istua ollenkaan. 

Koen olleeni menneen vuoden kutomisen suhteen laiskan puoleinen. Tai ainakin olen useimmiten ylittänyt aidan matalimmalta kohdalta. Uusien mallien etisiminen ja opettelu on jäänyt vähemmälle. 


Nilkkasukkia on helpoin tehdä. Tykkään käyttää värejä. Jämälankakeriä saa myös hyvin upotettua vaikkapa sukan varsiin. Yllättävän pitkän pätkän kutoo pienestäkin jämälankakerästä. Tapaan punnita pieniä keriä ja jakaa ne sitten kahteen samanpainoiseen kerään. Joskus saatan kutoa molempia sukkia samanaikaisesti. Tällöin kudon vuorotellen kumpaakin sukkaa nähdäkseni kuinka monta kerrosta vielä molempiin riittää. Mikään ei estä tekemästä eriparisukkia. Useimmiten haluan molemmista sukista kohtalaisen identtiset.
 


Enimmäkseen käytän sukkalankana Novitan 7veikkaa. Sitä on hyvin saatavilla lähikaupasta. Se kestää konepesun ja värivalikoimakin on kohtalaisen hyvä. Jonkun verran ostan myös vastaavanvahvuisia, muiden valmistamia lankoja. Esimerkiksi Lankavan Lystiä tulee välillä käytettyä. Lankatarjousten ohi ei aina voi kulkea. Kotona on hyvä olla lankaa varastossa, jotta kutomisen himoa voi ryhtyä samantien sammuttamaan.

Ylävasemmalla on Novitan mustalla Nallella kudotut sukat sukulaistytön poikaystävälle inttiin. Yläoikealla olevien sukkin varressa mallineuleena on Ailin lapanen. Alaoikean sukat on kudottu vaaleanpunaisesta Nummi-langasta. 

Mallineuleita käyttämällä saa kivaa piristystä muuten tavalliseen villasukkaan. Ylävasemman sukan varsi ja jalan päällisen mallineuleena on: 7 krs: 1 o 1 n, 7 krs: 1 n 1 o.

Alavasemmalla Jules-neule, johon tuli jalan päälle virhe. Tein saman virheen toiseenkin sukkaan, jolloin niistä tuli samanlaiset.

Alaoikean sukan varressa ja jalan päällä on vohvelineule

Yleensä käytän 7veikan vahvuisessa langassa 3.5 -puikkoja, paitsi resorissa ja kantalapussa 3-puikkoa. Resorissa kudon oikeat silmukat takareunastaan, jolloin resorista tulee napakampaa. 

Käsialani on välillä liian löysää, mikä johtuu sormien nivelrikosta. Etenkin kutomista aloittaessani tiukan otteen saaminen puikoista on hakusessa. Puikotkin lentelevät välillä pitkin sohvaa ja sohvan alle. Vähitellen sormet vetristyvät, ote lujittuu ja kädenjälki tasaantuu.

Ylävasemmalla kahdet villasukat miehille. Löysin kuvan netistä. Ryhdyin kutsumaan tuota raitasukkamallia viivakoodisukiksi.

Yläoikealla olevien sukkien reunaan kudoin frillan, johon käytin Merja Ojanperän Juhannustanssi-sukkien ohjetta. Muokkasin silmukkamäärää alkuperäistä ohjetta pienemmäksi.

Alavasemman kuvan kaksi sukkaparia on kudottu Körtti-mallineuleena. Nämä kudoin aivan joulun alla, joten niihin sopi hyvin punavalkea väritys. Punainen on jo markkinoilta poistunutta Novitan 7veikan Marianne-sävyä (556).

Etupäässä olen kutonut sukkia naisille ja miehille. Naisten sukissa kokoskaala on pienempi. Yleisin koko taitaa olla 39. Miesten sukkia on muuten kiva kutoa, mutta isoja kokoja tehdessä iskee aina uskonpuute, pitääkö tosiaan vielä vaan jatkaa jalkaosaa? Käytän paria netistä tulostamaani kokotaulukkoa apunani. Pari vuotta sitten ostin säädettävän sukkablogin, jota olisi helppo käyttää myös kokomittarina. Jostain syystä aina vain mittanauha hakeutuu käsiini sukkablogin sijasta.

Ylävasemmalla on sukat artisokan (330) sävyisestä 7veikasta. Tarkoitus oli harjoitella kirjoneuletta tällaisella helpolla kahden langan yhdistelmällä. Hyvin se sujui, mutta edelleen vierastan kirjoneuleita.

Alaoikean kuvan sukat piti tehdä Körtti-neuleena. Telkkua katsoessa saattaa käydä niinkin, että mallista tuleekin muuta kuin mitä on aikonut. Näiden sukkien varsi rakentui muunnellusta kerrosrivinoususta. Ihan kivan näköiset, vaikkei Körttisukat olekaan. 


Muutama vuosi sitten innostuin kutomaan polvisukkia. Nyt into on laantunut. Polvisukkien haasteena on sukan sopivuus saajan pohkeen kohdalla. Jollei tiedä, millaiset jalat vastaanottajalla on, polvisukat jäävät käyttämättä. Sukan varren voi kutoa joustavalla mallineuleella, jolloin se on helpommin puettava paksumpaankin jalkaan. Tai sujauttaa housunlahkeen sukkanvarren sisälle. 
 
Loppukesästä löysin kaupasta Novitan Polkka-lankaa eri sävyisinä. Polkkaa oli jokunen vuosi sitten yleisesti myynnissä. Nyt sitä on satunnaisesta kampanjalankana. Tietenkin Polkka-kerät hyppäsivät ostsoskoriin, sillä ajattelin kutoa niistä isän hoivakotihoitajille joululahjasukat. Kuten sitten teinkin. Polkka-langasta tulee helposti kiva kuvio. Näin voin huijata itseäni osaavani mukamas kirjoneuletta.
 
Alaoikealla luonnonvalkoisesta 7veikasta kudotuttujen Ilona-sukkien malli löytyy Juurakko Creations-blogista. Ilonat eivät ole polvisukat vaan pidennetyt nilkkasukat tai pohjesukat.
 

Valepalmikko ei ole minulle mitenkään vieras mallineule. Etupäässä olen käyttänyt sitä tavallisen 1o1n -resorin sijasta. Luonnon luomaa -blogin Susannan innoittamana kudoin useammat puolisäärisukat valepalmikkoneuleena. Kuvassa harmaat, kirkkaanpunaiset, ketunruskeat ja luonnonvärisestä Nummi-langasta toteutetut sukat. Kuvaamatta jäivät vaaleansiniset sukat, jotka miellyttivät vierailulla ollutta nuorta naista. 
 

Merja Ojanperän Helmi-Orvokki on malli, josta pidän kovasti. Olen kutonut Helmi-Orvokkeja mallin ilmestymisestä lähtien useita pareja. Tänä vuonna kudoin beiget, tummansiniset, viininpunaiset ja kahdet kirkkaanpunaiset. Kokeilin myös "vauvavärejä" eli vaaleansinisenä ja vaaleanpunaisina. Virkatut kukat jätän näistä Helmi-Orvokeista pois. Tästä mallista tulee kauniit sukat lahjaksi annettavaksi. Näistä jokainen löysi tiensä jonkun läheisen tai tutun jalkoja lämmittämään.
 

Netin käsityörymissä seikkaillessa eteen tulee juttuja, joita täytyy ainakin kokeilla. Muuten ei tiedä, onko idea käyttökelpoinen. Ylävasemmalla netistä bongattu Päättymätön huivi, josta tuli pikeminkin kaulakoru. Kukin ympyrä kudotaan 120 silmukalla siten, että seuraava tulee aina edellisen sisään. Puikkoina 60 cm:n pyöröpuikot nro 3.5. 
 
Yläoikealla luonnonvalkoisesta (010) 7veikasta tehdyt säärystimet ruttusukka/patenttineule -ohjeella. Näyttävät paksuilta ja kiemuraisilta, kun kuvasin omia jalkojani farkunlahkeet säärystimiin tungettuina. 
 
Alavasemmalla vaaleanpunainen pipo, jonka väri vääristyy kuvassa. Lankana on vaaleanpunainen Nummi, jossa on kivasti erisävyisiä pilkkuja. Mallineule on Satun Tuulia 
-blogista. Tälle pipolle tuli tarvetta, kun ostin alesta uuden vaaleanpunaisen kaulahuivin. Pitihän siihen sopiva pipokin tehdä.
 
Alaoikea kuva on aiemmilta vuosilta. Kudoin naapurin Maritille sekä luonnonvalkoisen että tummansinisen neulepannan Satun Tuulia -blogin ohjeella. Marit oli hankkinut uuden tummansinisen takin, johon sopivaa pantaa hän kysyi minulta. Neulepanta on nopea tehdä, eikä siihen paljon lankaa kulu. Marit tuo minulle syksyisin sieniä pussitolkulla, joten mielihyvin kudon hänelle pari pantaa. Jäivät vain kuvaamatta.
 

Olen kutonut varsin vähän sukkia lapsille, koska lähipiirissä ei pieniä montaa ole. Yläkuvassa on vaaleanpunaisesta 7veikasta kutomani sukat 11-vuotiaalle Ennille. Varren yläreunaan kudoin tuplafrillan Merja Ojanperän Juhannustanssi -sukkien ohjetta muokkaamalla. Sisempi frilla on tehty Novitan pörröisestä Pilvi-langasta (jota ei enää ole myytävänä). 
 
Alavasemmalla ketunruskeat sukat, joihin piti kirjoa silmät ja suu sekä viikset, kuten olen joskus aiemmin tehnyt. Toistaiseksi kirjomiset ovat tekemättä. Sukkien koko 28-30.
 
Alaoikealla juuri valmistuneet vihreästä (330 artisokka) 7veikasta sukat parivuotiaalle. Näitä kudoin junassa Tampere-reissulla. 
 

Matalavarsisukista monet nuoret tykkäävät. Niitä(kin) on hauska kutoa, kun aloitusresorin jälkeen voi oitis siirtyä tekemään kantalappua. 
 

Alkanut vuosi 2026 taitaa sujua käsitöiden osalta sukkien merkeissä, kuten jo moni edellinenkin vuosi. Mitään erityisiä suunnitelmia tekemisten suhteen ei ole. Yleensä kutominen lopahtaa kevään korvalla päivien pidentyessä ja askelten siirtyessä pihamaalle.

Hiukan kutkuttaa panostaa kirjoneuleiden opetteluun. Perusteet tiedän, mutta vaikka muuten käsialani on turhan löysää, kirjoneuleissa tiukkuutta on yhdessä neuleessa viiden edestä. Siinäpä haaste, johon vastaamista pohdin. En tehnyt asian tiimoilta uudenvuodenlupausta. Kun en sellaisia tee missään muussakaan asiassa. Ainahan sitä voi pyöritellä ideoita päässään. Joskus niillä on tapana muuttua tosiksi.

Idearikasta vuotta 2026 kaikille käsityöihmisille ja sellaisiksi halajaville!

 

36 kommenttia:

  1. Onpa todella upea kattaus kaikenlaisia ihania sukkia ja villasukka on yksi tärkeimmistä vaatekappaleista mitä tiedän - kesällä varrettomat, sään viilennyttyä nilkkamittaiset ja talvipakkasella polvisukat. Upeita malleja ja sävyjä monenmoisia - ihailen! Itse en ole sukkaihmisiä ja siksi sukankutojia ihailen, minun sukkani kutoo isosisko. Tuo valepalmikko on oivallinen moneen paikkaan niin lapsille kuin aikuisille ja itse sitä olen käyttänyt raqlan keskellä, sopii siis siihenkin ja resooreissakin se on näyttävä.
    Oikein idearikasta ja ihanaa alkanutta uutta vuotta 2026! Blogissani sinulle on haaste odottelemassa, kiva jos sen haluaisit toteuttaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Minun tehtävänäni on olla sukkia kutova isosisko. Teen sen mielelläni. Sinä taasen taidat olla koko perheen ja pienten murusten villapaitamestari. Siinä sitä taitoa jo vaaditaankin.
      Otan haasteen mielelläni vastaan. Kiva päästä muistelemaan mennyttä kesää. Samalla saattaa syntyä uusia ideoita puutarhaan.

      Poista
  2. Ai sinä olet ollut laiskanpuoleinen😂Mahdoton määrä sukkia on puikoiltasi ilmaantunut! Minulla on vähän sama vaiva, kädet eivät tahdo kestää käsitöiden tekemistä, vaikka kuinka haluaisinkin niitä tehdä. Käsityörikasta uutta vuotta silti toivottelen minäkin😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enemmänkin sukkia ja neuleita olisi syntynyt, jos välillä ei laiskottaisi niin makeasti. Vapaa-aika on näin puutarhakauden ulkopuolella jaettava lukemisen ja kutomisen kesken. Toisinaan Ukkokultakin vaatii oman annoksensa huomiota. Kohta menenkin keittämään iltapäiväkahvit yhdessä nautittavaksi.
      Sinulle toivotan menestystä mm. marhanliljojen kasvattamiseen.

      Poista
  3. Minäkin ihailin, kuinka ahkera sukkien tehtailija olet ollut!!
    Hieno kooste :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi! Onneksi intoa löytyy enemmän kuin laiskoja päiviä.

      Poista
  4. Ahkeraa ja taitavaa meininkiä 🌹

    Suosikkejani ovat ihka ekat koska ne ovat pirteän appelsiiniset 🧡
    ja artisokan väriset koska se vihreä hivelee silmiäni 💚

    Matalavartiset siniset ja oranssit ovat myös sympaattiset 🧡💙

    Ja monet muut... 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita! Sinulle värillä on väliä, kuten on itsellenikin. Moni vähät välittää sukkien väristä, kunhan ovat oikean kokoiset ja lämpimät. Mikä tietenkin on tärkeää.

      Poista
  5. Oletpa taas vuoden aikana ollut kiitettävän ahkera. Toinen toistaan kauniimpia sukkia on Betweenin sukkakutomosta putkahtanut. Aivan ihania ovat pitsineuleella valmistetut, mutta silmiini pisti eniten nuo lasten sukat frilla-reunuksella mitkä taisit loppuvuodesta neuloa, niin muistelen. Tuo sisempi frilla on varmastikin ”se juttu” noissa sukissa, mitä en aikaisemmin ole missään muualla nähnyt. Varmasti tuota ideaa voisi käyttää romanttisissa naistenkin sukissa. Leppoisaa puikkojen kilkatusta toivon sinulle tällekin vuodelle 2026.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulikki! Luettuani alkuillasta kommenttisi sain siitä idean alkaa kutomaan frillasukkaa naiselle. Piti käyttää niitä lankoja, joita omasta varastosta löytyi. Innostuin ideasta heti alkuun, eivätkä nyt puikoilla olevat frillasukat jää viimeisiksi.
      Puikkojen kilkatus alkoi vuoden vaihduttua ja tulee jatkumaan, kunnes on puutarhahommien aika pitää taukoa.
      Kukkaisaa alkanutta uutta vuotta sinulle!

      Poista
  6. Jestas mikä määrä erilaisia ihania villasukkia vuoden aikana onkaan puikoiltasi valmistunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni! Minulla on paha villasukkaneuroosi. Enkä edes halua siitä parantua.

      Poista
  7. Upea kooste kaikista sukista. Niitä katellessa sainkin ideoita seuraaviin sukkiin ja juuri työn alla oleviin sukkiin. Kun huomasin että tämä käsillä oleva lanka ei riitäkkään kumpaankin sukkaan ja kauppaan on matkaa. Joten jotain oisi keksittävä.....ehkäpä näistä saankin ideoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anonyymi! Olen iloinen, jos löydät ideoita tekemistäni sukista. Itsekin käyn etsimässä vinkkejä ja oppia toisten julkaisuista. Meillä on onneksi kylän kahdessa kaupassa kummassakin pieni valikoima lankoja. Eikä naapurikylän marketteihin ole pitkä matka. Olen viimein oppinut ostamaan samaa lankaa kaksi kerää, jotta vähänkin isompaa sukkaa kutoessa lanka ei lopu kesken. Toisinaan näissä tilanteissa joutuu laittamaan harmaat aivosolut töihin ratkaistakseen ongelman. Jämälankakeristä on usein oiva apu.
      Mukavaa alkanutta vuotta sinulle!

      Poista
  8. Paljon on sukkia syntynyt, kuten voi odottaakin, kun neulominen on intohimo 😊 Nuo tuplafrillasukat ovat todella suloiset. Muutenkin tykkään noista sinun pitsivarsistasi. Niitä ei itse tule koskaan kokeiltua. Pitkiä sukkia on kiva tehdä, kun niihin voi upottaa sitä neulehimoa pitemmän kaavan mukaan. Niillä ei kuitenkaan ole läheskään niin paljon käyttöä, kuin lyhytvartisilla, tai jopa varrettomilla.
    Nivelrikkosormilla neulominen on varmaa ajoittain ihan kamalaa! Minulla on varpaassa nr ja se sädettää välillä ihan vietävästi. Toisaalta liike lisää aineenvaihduntaa kivuliaassa kohdassa.
    Minä keksaisin kysellä sukkientoivojalta jonkun vanhan sukan mittaamista, eli montako senttiä on terän mitta. Ison sukan neulominen on siten helpompaa, kun ei tarvitse arvuutella. Sukkablokkia minulla ei ole.
    Mikään ei voita jämälankojen kanssa pelehtimistä 😂
    Kirjoneuleen aloitin itse puoli numeroa isommilla puikoilla, kuin mitä muuten neuloisin. Ohjeissa pyydetään usein kiertämään lankoja toisiinsa aika pitkälläkin silmukkavälillä. Minä olen vuosikymmenet tehnyt tuon lankojensitomisen työn takana 2, tai joskus tiukan paikan tullen korkeintaan 3 silmukan välein. Oman kirjoneulekäsialan löytäminen vie hetken, mutta löytyy kyllä. Tsemppiä testailuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sartsa! Kaltaiseltasi taitavalta käsityöihmiseltä saadut kehut lämmittävät mieltä erityisen paljon.
      Välillä sormien nivelet ovat tosi kipeät ja jäykät. Etenkin pidemmän tauon jälkeen kutomisen aloittaminen kysyy hermoja, kun puikot lentävät, eikä silmukoista tahdo saada millään riittävän tiukkoja. Uskon ahkerasta kutomisesta olleen apua nivelten liikkuvuuden säilymiselle näinkin hyvin. Minulle on uusia asia, että liike lisää nivelten aineenvaihduntaa. Sitä lääkäri ei sanonut kehottaessaan etsimään jonkun sormien liikettä tukevan harrastuksen.
      Moni kertoo käyttävänsä sukan koon määrittelyssä kaavaa: jalan koko x 0,63 kärkikavennuksen aloittamiseen. Jospa nyt muistaisin sen itsekin, kun tähän mustalla valkoiselle kirjoitin.
      Kumma, miten olen systemaattisesti siirtänyt kirjoneuleihin keskittymistä ties kuinka pitkään. Taitaa olla jo aika tarttua haasteeseen. Kiitos hyvistä kirjoneulevinkeistä!

      Poista
    2. Nivelrikkoniveliä voi kuulemma ihan hieroa tuon aineenvaihdunnan lisäämiseksi, sanoi lääkäri minulle. Kunhan ei niin kovin, että kipu lisääntyy. Kai sen on tarkoitus vähentää kipua ja hidastaa sairauden etenemistä.

      Poista
    3. Loogista, että hieronta ja nivelten liikuttaminen lisää aineenvaihduntaa. Uskon kutomisen hidastaneen nivelteni jäykistymistä ja kipuakin. Nyt kyllä nivelet ovat olleet tavallista kipeämmät. Olisiko näillä pakkasilla siihen vaikutuksensa?

      Poista
  9. Puutarhakieltä käyttäen neulevuotesi oli hyvin satoisa. Paljon kauniita sukkia on taas valmistunut ahkerissa käsissäsi. ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunuvuokko! Aina pitää olla joku projekti menossa. Kesä tai talvi. Sisällä tai ulkona.

      Poista
  10. Valtavan määrän sukkia ja muutakin olet saanut aikaan. Kuinka olet ehtinytkään, kun upea puutarhasi kuitenkin vie varmaan paljon aikaan. Taidat olla aika nopea. Tunnistin muutaman tutun jutun tekstistä. Minultakin putoavat puikot usein lattialle, kun en käppyröillä (nivelrikkoisilla) sormilla oikein saa niistä kiinni. Toinen tuttu juttu on sukka- tai lapaslangan jakaminen kahteen yhtä suureen kerään. Sitä teen aina ja sitten teen parin kumpaakin yksilöä samaan aikaan tyyliin varsi-varsi, kantapää-kantapää, terä-terä, kärki-kärki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Puikoillanikin! Aktiivisimpaan puutarha-aikaan en kudo oikeastaan lainkaan. Vietän vapaa-aikani pihalla ja puutarhassa, eikä iltoihin jää aikaa kutomiselle. Sen sijaan syksyn pimeydessä ja talvella puikot ovat aina iltaisin käsissä. Ainakin hämäläiseen Ukkokultaani verrattuna olen nopea. Hän ei tosin käsitöitä tee, joten vertailu tässä asiassa ei ole mahdollista.
      Sinullekin on siis tuttua, miten ote puikoista kirpoaa, kun nivelrikkoiset nivelet eivät mahdollista kunnon otetta. Siinä saa ylimääräistä jumppaa, kun kontaa lattialla puikkoja metsästämässä.
      Samalla tavalla minäkin käytän jakamiani jämälankakeriä. Vaihe vaiheelta etenen molemmissa sukissa samanaikaisesti. Kätevää.

      Poista
  11. Olet kyllä huippu ahkera neuloja.
    Hyvää uutta vuotta 2026!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit! Kutominen on minusta mukavaa ja hyödyllistä ajanvietettä pimeinä iltoina.
      Samoin sinulle Hyvää alkanutta vuotta!

      Poista
  12. Jestas en muuta voi sanoa . Minua kiinnostaa kovasti tuo päättymätön huivi . Ajattelin kokeilla mutta tarkoittaako sisälle kutominen että seuraava raita aloitetaan miten?
    Samoin tuo kettusukat kiinnostaa....meidän kuusivuotias on koko elämänsä ollut "kettu tyttö" ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole tallentanut huivin ohjetta, mutta löysin netistä sellaisen. Tässä linkki: https://linnanrouva.fi/ohje/potkohuivi/
      Kotiliedessä on juttu aiheesta ja lukijoiden kuvia omista huiveistaan: https://kotiliesi.fi/kasityo/neulonta/paattymaton-huivi/
      Kettusukat on helppo toteuttaa. Tuota "ketunruskeaksi" nimittämääni väriä ei taida nyt Novitalla olla, mutta ehkä Lankavalla tai jonkun muun tuotannossa. Valkoiselle osuudelle teen mustalla langalla silmät ja suun sekä viikset. Tummanruskea toimii nenänä. Siihen voi kirjoa vaikka pieniä mustia pilkkuja. Lapsen mielikuvitus hoitaa loput. Minulla ei ole sukkiin ohjetta. Netissä on kuvia erilaisista versioista.

      Poista
  13. Hienoja sukkia! Jännä tuo päättymätön huivi. Olet kyllä ahkera käsitöiden kanssa, vaikka nivelrikkoakin on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää! Nuorempana kudoin paljonkin ja jonkin verran lasten ollessa pieniä. Sitten tuli pidempi tauko. Nivelrikon vuoksi aloitin kutomisen uudelleen. Lääkäri kehotti keksimään harrastuksen, jossa sormien nivelet saavat liikuntaa. Kutominen sopii siihen oikein hyvin. Välillä sormet ovat kipeät ja jäykät. Silloin kutominen on hitaampaa tai ei onnistu lainkaan.

      Poista
  14. Vau, ihania sukkia olet tikuttanut. Aina yhtä upeita ja monipuolisia 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maatuska! Kutominen on mukavaa ja rauhoittavaa ajanvietettä, josta on myös monenlaista hyötyä. Kaupanpäällisiksi pääsee vielä leikkimään väreillä.

      Poista
  15. Valtava määrä valtavan hienoja sukkia! Pitänee tiirata vielä toistamiseen ja kenties "ryöstää" joku idea :) Minäkin jaan langanloppuja kahteen kerään ja niistä sitten syntyy jämälankasukkia. Muutenkin teen aina kahta sukkaa kerrallaan, varsi - varsi, kantapää - kantapää jne. Aina kun olen ostanut puikkoja, pitää ostaa kahdet samankokoiset, että voi tehdä molempia sukkia samaan aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maiju! Ryöstä vapaasti ideoita, jos niitä löydät. Minäkin käytän paljon netistä löytämiäni malleja vinkkinä omiin töihin.
      Joskus minäkin kudon kahta sukkaa rinnakkain. Enimmäkseen teen niin kuitenkin jämälankaprojekteissa. Puikkoja pitää ilman muuta olla kahdet samankokoiset. Vähintään. Ja pyöröpuikot päälle.

      Poista
  16. No vau! Olet ollut todella ahkera ja tehnyt hienoja sukkia🤍Miten olet ennättänytkin sen lisäksi, että lähes puolet vuodesta taitaa kulua puutarhassa 😊
    Ja kiitos muuten myös minun blogiini linkityksestä😊
    Samasta syystä kuin sinäkin en tee yleensä polvipituisia sukkia, vaikka niihin lukuisia kauniita ohjeita onkin. Niiden kun pitää onnistua olemaan juuri oikean kokoiset istuakseen kunnolla ja tullakseen käytetyiksi.
    Minäkin jaan langat yleensä kahtia ja teen kahta sukkaa tai lapasta yhtä aikaa, jotta saan niistä mahdollisimman identtiset. Aina se ei onnistu, mutta yleensä siihen pyrin.
    Mukavaa alkanutta uutta vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelut myöhästyneesta vastauksesta ja lämmin kiitos kommentistasi!
      Kesällä en tosiaan ehdi kutoa, eikä ole kovin paljon kiinnostustakaan, kun puutarha houkuttelee luokseen moniin tehtäviin. Pyrin kertomaan löytämilleni ohjeille ja ideoille lähteen, jotta muutkin voivat sitä halutessaan käyttää. On myös tärkeää, että kiitokset ja kehut menevät oikeaan paikkaan.
      Sinun neuleesi ovat aina todella taidokkaasti tehty. Erityiskiitokset ansaitset kauniista kuvista. Miten ihmeessä jaksat ja keksit hienoja somisteita neulekuviisi.
      Toivon sinulle mukavaa alkanutta vuotta ja iloisia käsityöhetkiä!

      Poista
  17. Ootpa paljon sukkia neulonu, kaikki kauniita ja lämpimiä! Ihailen sukkakuviasi! Miulla on sisar joka kanssa neuloo paljon sukkia, hänellä ol tyttärensä antama tehtävä. Neuluu tytön työpaikan tiimille sukat, kansainvälisessä toimessa on tytär. Sini/valakoset ja joku suomi aiheinen logo varteen. Lankojen päättely ol suurin homma, sanoi neuloja. 14 paria samanlaisii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulla! Kutominen on mukavaa. Sukkapari valmistuu aika nopeasti, kun illalla tv:n ääressä kudon. Harva ohjelma kiinnostaa ja vaatii täyden huomion niin, ettei samanaikaisesti voisi kutoa.
      Hieno ele kutoa työtiimille Suomi-aiheiset sukat. Niistä saa varmasti kansainvälisten työkaverien kanssa mielenkiintoisia keskustelunaiheita. Taatusti 14 parissa riittää päättelemistä. Sen kun saisi jotenkin ohitettua, vaan ei saa.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!