Töölönlahden kautta Kiasmaan

 
Tiistain vapaapäiväretkeä jatkoin Talvipuutarhasta kohti keskustaa kävellen Töölönlahden rantaa. Vesi oli vielä osittain jäässä. Jäällä levähti lukuisia vesilintuja ja muutama joutsen.

Töölönlahden takana kohoaa Kallion kirkko

Linnanmäki odottaa kävijöitä

Kansallisooppera

Töölönlahden länsipuolella on useita kulttuurialan rakennuksia. Helsinginkadun suunnasta keskustaan päin kulkiessa ensimmäisenä on kansallisooppera. 1993 avatun oopperatalon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto HKP (aiemmin Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen). 

Finlandia-talo

Finlandia-talo on monelle tuttu. Tämä Alvar Aallon suunnittelema kongressi- ja konserttitalo valmistui 1971. Viimeisimmän remontin ajan 2022-2024 päärakennuksen vieressä toimi väistötilana ns. Pikku-Finlandia. Suuresta suosiosta huolimatta Pikku-Finlandia on päätetty purkaa kahteen osaan ja siirtää toisaalle. Siirto on parhaillaan menossa.

Punainen rakennus on Hakasalmen huvila, sen takana Kansallismuseon torni

Punainen rakennus, Hakasalmen huvila, on rakennettu 1843 - 1846 maaherra Carl Johan Walleenin perheelle kesäpaikaksi. Helsingin kaupunki osti huvilan Aurora Karamzinilta (Walleenin tytärpuoli), joka sai kuitenkin asua huvilassa kuolemaansa 1902 saakka.

Huvilassa on toiminut vuodesta 1911 lähtien Helsingin kaupunginmuseo, joka järjestää rakennuksessa erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä. 

Hakasalmen huvilan pihassa, entisessä leivintuvassa ja kamarissa (rakennettu 1847) on viehättävä kahvila. Etenkin kesäaikaan sieltä on kiva noutaa kahvia vaikka ulkona nautittavaksi.

Musiikkitalo

Kansalaistorin laidalla on elokuussa 2011 avattu musiikkitalo. Pääkäyttäjinä ovat Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion Sinfoniaorkesteri. 

Lokakuussa 2012 Musiikkitalon edustalla paljastettiin Reijo Hukkasen Laulupuut -veistos, jonka korkein osuus on 13-metrinen taivasta kohti suu auki laulava hauki. Teoksen aihe viittaa Aaro Hellaakosken runoon Hauen laulu 

Helsingin keskustakirjasto Oodi

Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelema puurunkoinen ja puujulkisivuinen Helsingin keskustakirjasto Oodi valmistui 2018. Se on voittanut useita kansainvälisiä palkintoja. Rakennuksen kolmessa kerroksessa on lukuisia erilaisia tiloja ja toimintoja. Kolmannen kerroksen kirjastossa on noin 100 000 teoksen kokoelma. Oodista tuli nopeasti kaupunkilaisten tapaamispaikka ja olohuone.

Rakennuksen ulkonäöstä ollaan varmasti montaa mieltä, mutta minusta se on hieno. Pääsisäänkäynnin edessä voi ihailla lainehtivaa puista julkisivua. Samalla voi myös ihailla avaraa kansalaistoria ja sen vastakkaisella puolella seisovaa Eduskuntataloa.

Modernin taiteen museo Kiasma

Kansalaistorin eteläreunalla on yhdysvaltalaisen arkkitehti Steven Hollin suunnittelema modernin taiteen museo Kiasma, joka valmistui 1998. 

Kiasmassa on parhaillaan esillä Kiasman ja Saamelaismuseo Siidan yhteisnäyttely "Entiset ainoat", joka esittelee saamelaista nykytaidetta Saamenmaalta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Nils Aslak Valkeapää: Nimetön (omakuva)

Saamelaiset on alkuperäiskansa, joka on asuttanut Saamenmaaksi kutsuttua aluetta jo ennen nykyisten valtioiden syntyä. Varhaisimmat merkit asutuksesta Saamenmaalla ovat noin 10 000 vuoden takaa. Saamelaisia on laskentatavasta riippuen 75 000 - 100 000.

Berit Marja haetta: Sarakka (tekstiiliaplikaatio)

Näyttelyn töitä kannattaa käydä katsomassa aivan lähietäisyydeltä. Moni teos on taidokasta tekstiilityötä.

Outi Pieski: Du Luohti

Siri Baggerman: Drooni

Siri Baggerman: Moottorikelkka

Näyttely kertoo siitä, mitä saamelaisille tehtiin, mitä edelleen tehdään, ja miten kansa voi silti selvitä, kukoistaa ja säilyttää tiedon siitä, keitä he ovat. 

Katarina Spik Skum: Nimetön

Eläviä saamen kieliä on yhdeksän:

- pohjoissaame 20 000 - 25 000 puhujaa
- eteläsaame 500 - 1000 puhujaa
- luulajansaame 650 puhujaa
- inarinsaame 300 - 400 puhujaa
- koltansaame 300 puhujaa
- kildininsaame 100 - 200 puhujaa
- piitimensaame 30 - 50 puhujaa
- uumajansaame 10 - 20 puhujaa
- turjansaame <10 puhujaa

Opetettavina kielinä Suomessa pohjoissaamen lisäksi ovat inarin- ja koltansaame. 

Lena Stenberg: Rajat - kolonialismin värit

Saamelaiskulttuuria esittelevä näyttely tuli sopivaan rakoon, sillä katsoimme pari viikkoa sitten Yle Areenasta norjalaissarjan, saamelaisen Åsa Kathrin Vuolabin käsikirjoittaman ja yhdessä Pål Jackmannin kanssa ohjaaman Heajastallan - Saamelaishäät (2026). Sarjassa puhutaan pohjoissaamea.

Sarja sekä liikutti että nauratti. Ohjelmaa katsoessa tuli mieleen, kuinka vaikeaa on yhdistää vahvoja kulttuuriperinteitä ja nykypäivään liittyviä tapoja. 

Kiasman ikkunasta avautui erinomainen näkymä Eduskuntatalolle. 

Tällaisen "maljakon" ottaisin olohuoneeseen silmäniloksi.

Kulttuurinälän tyydyttäminen herättää tarvetta tankata ravintoa vatsaankin. Olin kävellyt viimaisessa kevätsäässä ja museon saleissa, joten katsoin ansainneeni jotain syötävää. Päiväkin oli jo kääntymässä iltapäivän puolelle. Kiipesin portaita pitkin Stockmannin 8.kerrokseen syömään runsaan salaatin. Salaattilautasen tyhjennettyäni vilkaisin bussiaikatalua ja totesin, että voinkin jo suunnata kotiin.

Bussia Kampissa odottaessani en voinut vastustaa kirjakaupassa käymistä. Kassiin sujahti ystäviltä saadulla lahjakortilla Tommy Orangen Harhailevat tähdet.