| Lilium martagon 'Arabian Night' |
On tämä puutarhaelämä jännittävää ja täynnä yhä uusia yllätyksiä. Juuri kun ajattelee parhaimman kukinnan olevan jo ohi, joku ryhmä päättääkin näyttää parastaan. Varjo- ja marhanliljat ovat jo jonkin aikaa pullistelleet nuppujaan. Nyt kesäkuun lopulla pulllistelu on saavuttanut lakipisteensä ja nuput avautuvat. Näistä kaunokaisista saan taas kiittää lajikohtaista kasvitartuntaa, intoa kerätä erilaisia marhanliljoja. No, ihan ei ole mennyt niiden kanssa putkeen, kun osa istutetuista ei ole suostunut kotiutumaan. Nimienkin kanssa on voinut tulla sekaannuksia, mutta kauniita ne ovat kaikki.
| Lilium martagon 'Claude Shride' |
Marhanliljat eivät nyt yksin juhli kauneimpien kukkien parhaita päiviä. Pionitkin ovat uhkeimmillaan, mutta niistä toiste. Näyttää siltä, ettei ihan karmeinta kaatosadetta osu pionikukintaan, vaikka vettä onkin satanut.
| Rinteiden kanttaus on hoidettu |
Sain vihdoin puutarhan kitkentäkierroksen hoidettua. Pientä hienosäätöä on monin paikoin vielä tehtävänä, mutta sehän ei lopu koskaan. Istutusalueiden reunoja olen kantannut jo useamman vuoden. Ensimmäisellä kerralla siinä riitti työmaata. Kaivoin kunnon urat kukkapenkkien ympärille erottaen ne nurmikosta. Ostin jopa tehtävään suunnitellun kanttausraudan, jonka käyttö jäi vähäiseksi ja palasin lapioon. Ravistelin urista kaivamani nurmituppaat mullasta ja vein ne puutarhakompostiin.
| Hedelmätarha 21.6. |
Aluksi kanttausuria piti huoltaa monta kertaa kesässä. Nurmikko ja rikat hiipivät hiljaa ja huomaamatta uriin. Mitä kauemmin niiden antoi juurtua ja kasvaa, sen työläämpiä ne oli poistaa. Parin kesän jälkeen urien hoitaminen oli jo paljon helpompaa. Urat pysyivät siisteinä ja kitkettävää on ollut vuosi vuodelta vähemmän. Leutoina syksyinä kanttausurat on voinut huoltaa muiden syystöiden jälkeen. Näin kevät on alkanut ikäänkuin puhtaalta pöydältä. Urat ovat olleet valmiiksi siistejä, eikä kevään kiireissä ole tarvinnut urien siistimiseen panostaa.
Nurmikkoa on helppo leikata, kun ei tarvitse varoa istutuksia. Toisinaan kanttausuran siistimiseksi riittää nurmikon puoleisen reunan trimmaaminen. Nurmikkohan tuppaa hiipimään uraan ja sitä kautta istutusalueelle. Yksittäisiä yrittäjiä voi napata sormin ohi kulkiessa. Joukkoleviäjät hoituu näppärästi teknisillä vempaimilla.
Takana on nyt useamman vuoden kanttauskokemus. Olen tyytyväinen tähän tapaan. Aloittaminen vaati vähän tiukemman puserruksen, mutta aika pian tehtävä helpottui ja nyt voi syvällä rintaäänellä todeta työn kannattaneen. Puutarhan yleisilme on siisti ja istutusalueet pysyvät paremmin rikattomina.
| Edessä siintää Majalis- ja Hortensiapenkit, oikealla kaartuu alkava Oikearinne. |
Istutusalueeni ovat enimmäkseen kohopenkkejä. Ne ovat syntyneet kasaamalla maata joko suoraan nurmikolle tai muulle sopivalle paikalle. Aluksi on ollut pieni keko, johon olen istuttanut pensaan, perennan tai pari. Vähitellen keko on venynyt ja levinnyt, kasvien määrä lisääntynyt ja nälkä kasvanut syödessä.
| Kiemurapenkki 21.6. |
Pian tarve saada lisää tilaa istutuksille tarkoitti nurmikon vähentämistä. Sehän sopi minulle hyvin. Yläpihalta nurmikko oli poistunut jo vuosia sitten. Alapihalla sitä sai olla, mutta vuosi vuodelta vähemmän, kuten aika on osoittanut.
Eräs henkilö totesi minulle nurmikkoni leikkaamisen olevan työlästä mutkittelua ja poukkoilua lukuisten istutusalueiden vuoksi. Jaa, mielipiteitä on monia. Ruohonleikkuusessioni kestää noin tunnin, eikä minua haittaa kiertää leikkurilla puskiani. Oman nurmikkoni lisäksi leikkaan aidan vierestä muutaman metrin kunnan puolelta vähentääkseni ruohon ja muiden kasvavien siirtymistä aidan ali meidän puolelle. Kerran viikossa nurmikonleikkuuta useimmiten riittää. Kiivaampana kasvukautena leikkaan kaksi kertaa puolessatoista viikossa.
| Hostapenkki syntyi pari kesää sitten. |
Alkuvuosina testasin erilaisia tapoja rajata istutusalueita. Kokeilin muutamissa paikoissa kiviä, mutta pitkän päälle se osoittautui hankalaksi. Nurmikko kasvoi hanakasti kivien väleihin. Siinä vasta hommaa riittikin, kun kivet piti säännöllisin välein nostaa pois saadakseen välit kunnolla puhtaiksi.
Nyt kiviä on parissa paikassa lähinnä koristeena. Istutuksia laittaessani kivet ovat toimineet myös alkuun pidättämässä vettä kasvien tyvellä. Kohopenkeistä vesi kun valuu nopeasti kanttausuraan. Etenkin rankkasateella. Istutusten kotiutuessa tilanne tasaantuu. Juuret ulottuvat syvemmälle ja saavat juotavaa omatoimisesti.
| Anemone hupehensis - Syysvuokko Kiemurapenkissä |
Olen kokeillut kanttaamisessa myös kivituhkalla peitettyä maanrakennuskangasta. Pitkulainen soiro kangasta ja sen päälle tuhti kerros kivituhkaa. En suosittele. Ruoho ja rikat kasvavat kivituhkassakin, vaikka alla olisi millainen kangas. Saatat myös haluta laajentaa istutusaluetta, jolloin kuopan kaivaminen uusia istutettavia varten ei onnistu. Lapio ei mene kankaasta läpi.
Entä, kun haluat päästä kankaasta eroon? Niitähän ei suositella käytettävän enää ollenkaan, koska monien materiaalina on muovi. Kankaaseen on tarttunut ja kasvanut jos jonkinlaisia juuria ja kiinnikkeitä. Kangas on uponnut maahan ja sen ylös saamiseksi tarvitaan ruista ranteessa. Kokeiltu ja koettu on. Ei enää koskaan.
Ainoa lohtu tässä kokeilussa on ollut se, etten erään näkemäni idean mukaan valanut kivituhkan päälle sementtiä. Näin ruohonleikkurin toisen puolen pyörät kulkisivat tanakalla alustalla ja siistiä tulisi. Huh! Kiitos, että joskus sentään järki kulkee päässäni.
| Bermuda |
Yläpihalla ei kanttaamista tarvita. Istutusalueet on erotettu kivituhkakäytävistä lautareunuksilla, jotka jäävät kasvien peittämiksi. Käytäviä haravoin säännöllisesti. Käyn ne läpi kerran pari kesässä myös heiluriharalla, jolla rikat irtoavat kohtuullisen helposti. Voikukkia joutuu kyllä kitkemään muillakin välineillä. Niitä ei sentään kivituhkaan aivan tuhottomia määriä ilmesty.
| Puistopäädyn peuraportti |
Puutarhassa riittää töitä koko kasvukauden ja jonkin verran muulloinkin. Minulle puutarha on harrastus, arkikuntoilupaikka ja terapiatila. Siellä touhuaminen ei ole pelkästään suorittamista, vaan kivaa ajankulua, omien ja muilta ammennettujen ideoiden temmellyskenttä.
Järjestelmälliselle luonteelleni sopii siisti, hoidettu puutarha. Se vaatii työtä, mitä en onnekseni pelkää. Tekemisen määrää helpottaa monet kikkakolmoset. Kanttausidean löytyminen on ollut minulle keino, joka on auttanut pitämään puutarhan kuosissa. Silloinkin, kun en ole ehtinyt tai innostunut tismalleen päivälleen pihalla ahertamaan.
Puutarhoja on monenlaisia. Myös menetelmiä puutarhan laittamiseen. Mielestäni jokaisen puutarha on kiinnostava ja hieno juuri sellaisena kuin omistaja sen haluaa olevan. Tykkään omastani, olen siitä ylpeä. Näin tulee ollakin.
| Lathyrus odoratus - Tuoksuherne |
Ihania heinäkuisia kesäpäiviä kaikille!
Sinulla on tosiaan siisti ja kaunis piha ympäristö mistä saatkin olla ylpeä.
VastaaPoistaMinäkin olen alkanut kanttaamisen muutama vuosi sitten ja hyväksi havainnut . Meillä ei ole yhtä siisti piha kun nyt on suuria mylläyksiä käynnissä.
Onhan teidänkin piha hoidettu ja siisti. Keskeneräiset työmaat ovat eri asia. Niistäkin näkee jo nyt, että teidän tapaanne huolella perustettuina niistä tulee hienoja.
PoistaOnpa kivannäköistä sinun puutarhassasi! Itse pidän myös siisteistä reunoista. Minäkin olen aloitellut kanttausta, en tosin kukkapenkkeihin, kun niitä meillä ei (vielä) ole, mutta en ole vielä kovin pitkällä sen kanssa. Hyvä kuulla, että se tuottaa tulosta myös ilman katemateriaaleja - niitä on hankala joihinkin paikkoihin edes laittaa.
VastaaPoistaKiitos Aliel! Kanttaus toimii myös paikoissa, jotka eivät ole varsinaisia istutusalueita. Kokemuksesta voin suositella kanttaamista. Alkuun se vaatii työtä, mutta pian huomaa pärjäävänsä huoltotoimilla. Edullistakin kanttaaminen on, kun ei tarvitse hankkia lapiota/kanttausrautaa kummempia materiaaleja. Kun nyt perustat uusia kukkapenkkejä, voit samantien ne kantata. Näin pääset vähemmällä, kuin jos joskus myöhemmin kanttaat ison määrän alueita.
PoistaKanttaus toi mieleen ompelukoneen, mutta teillä onkin ollut ihan erilaiset työkalut!
VastaaPoistaUpeaa jälkeä....
Olen kyllä kantannut ompelukoneellakin, mutta en sentään istutusalueita. Ei taitaisi meidän vanha Singer ja surkea Brother kovin kummoisia kanttauksia multaan tehdä.
PoistaKantatut reunat antaavat nii viimmeestellyn ja siistin vaikutelman. Mäki kanttaan, montaki kertaa kesäs, aamullaki taas yhyren penkin ympäriltä, mutta kaivan palio piänemmän uran. No, siksi jourun teheräkki sitä ehkä kerran kuus. Son syksyllä viimmeesimpiä töitä. Toimiiko peuraportti?
VastaaPoistaPitkän päälle kanttausurien huolto helpottuu ja helpottaa puutarhan siistinä pitämistä. Aluksi itsekin tein kanttausurista melko kapeat. Myöhemmin ne ovat levenneet ja syventyneet, mikä sekin auttaa niitä pysymään paremmin kunnossa.
PoistaKanttausurien huolto kuuluu minunkin syksyn viimeisimpiin hommiin. Eipä tarvitse seuraavana keväänä ihan heti niihin tarttua.
Peuraportti toimii. Tai kolmehan niitä nyt on; yksi talon kummassakin päädyssä ja kolmas puiston reunassa. Porttien välissä kulkee verkkoaita, jonka kasvillisuus tällä hetkellä naamioi oikein hyvin. Peurat kulkevat yleisimmin puistoalueella, josta ne ovat sujahtaneet näppärästi meidän pihalle. Edelleen ne pääsevät talon sisäänkäynnin puolelle, jota on aika mahdoton kokonaan aidata. Keväällä peurat kävivät napsimassa tulppaaneja aivan sisäänkäynnin tuntumasta. Pikkupuutarha on ympäröity verkkoaidalla.
On todella upea puutarha sinulla. Näin hieman samanlaisen portin yhdellä reissulla. Siinä oli kivat pienet pyörät.
VastaaPoistaKiitos Sami! Harkitsimme pyörien laittamista porttien alle, mutta lumiseen aikaan pyörät toimivat huonosti.
PoistaSinä olet kyllä ihan mestari kanttaajan työssä ja jaksat ahkerasti toistaa homman aina tarvittaessa. Minä tykkään myös tosi paljon kantatuista penkeistä, muut konstit jäävät kauas jälkeen. Nauratti sinun toteamus, että et onneksi laittanut ”betonia kivituhkan päälle”. Eri aikakausina nousee esiin ohjeita jos jonkinlaisia. Monia niistä olen minäkin testannut ja heikoiksi havainnut. Onneksi kanttaus on edullinen ja toimiva tapa estää nurmikon luikertelu perenna-alueille.
VastaaPoistaKiitos näistä kauniista ja havainnollisista kuvista. Sinun pitääkin olla ylpeä puutarhasi kauneudesta ja hyvästä hoitotasosta. Puutarhasi on ilo silmälle ja puutarha antaa tietenkin meille kaikille paljon erilaisia terveysvaikutuksia - psyykkistä puolta unohtamatta.
Piti vielä mainita ihastus sinun marhanliljoihin, miten oikein ehdit liljakukkojen edelle? Minä tykkäisin niin kovasti noista, mutta en yhtään tykkää liljakukkojen ulosteista ja valitettavasti minun kukkoni ovat minua nopeampia ehtimään siihen vaiheeseen, vaikka näkemäni punaiset listin.
Aloittaessani kanttauksia se tuntui työläältä. Nyt olen tyytyväinen, että idean löysin ja jaksoin siihen paneutua. Se on todellakin edullinen ja hyväksi havaittu. monenlaisia ohjeita ja ideoita olen totisesti vuosien varrella nähnyt ja joitakin kokeillutkin. Onneksi tietoa on tänä päivänä yhä helpompi löytää ja onneksi ihan kaikkeen ei tule haksahdettua.
PoistaTaistelu liljakukkoja vastaan on näemmä tullut jäädäkseen. Ne ilmestyivät heti keväällä kirjopikarililjoille, jolloin aloitin valkosipuliuutteen sumutuskierrokset. Värililjoja olenkin vähentänyt nimenomaan kukkojen vuoksi. Marhanliljoista en halua luopua. Kyllä meilläkin liljakukkojen jätöksiä löytyy. Runsaan kasvillisuuden joukosta on aivan mahdoton jokaista ötökkää löytää ja torjua. Pakko hyväksyä ja oppia elämään epätäydellisyyden keskellä.
Tuo kanttaus on hyvä konsti pitää istutusalueiden reunat siisteinä. Sinulla onkin penkit aina niin siistit. Itsekin haaveilin joskus kanttausraudasta, mutta en tullut koskaan sitä hankkineeksi, kun totesin lapion sopivan paljon paremmin minun kanttaustyyliini. Meidän tälle tontille muuttaessamme oli etuoven edessä olevan kukkapenkin reunat luonnonkivillä rajattu. Ne olivat varmaan pari vuotta paikoillaan, sitten totesin ne liian hankaliksi pitää puhtaina rikoista. Vaikka kauniitahan ne kivireunukset tietysti ovat.
VastaaPoistaMarhanliljat ovat mukavia liljoja, kun ne kukkivat niin aikaisin. Niiden kukittua on vasta värilijojen aika astua esiin. Martagonit osaavat kyllä myös jurottaa, välillä pitkäänkin. Jos jokin ei niitä miellytä, ne lopettavat kasvun kesken kaiken ja keräävät voimia seuraavaan kauteen. Näin kävi meillä tänä kesänä monen marhan kanssa.
Voit todellakin olla pihastasi ylpeä. Ihan syystä😄
Penkkieni siisteys perustuu pitkälti kanttausuriin ja tottakai myös säännöllisiin siivouskierroksiin. En osaa istua pihalla mitään tekemättä, vaikka kuinka niin päättäisin. Aika pian löydän itseni vähintäänkin tutkimuskierroksilta, jotka usein johtavat yksittäisten rikkojen nyppimisen jälkeen kunnon hommiin. Jonkun mielestä ehkä hullua, mutta tykkään tekemisestä.
PoistaMinustakin lapio toimii kanttaamisessa oikein hyvin. Kun olin sillä aloittanut, en kanttausrautaa oppinut käyttämään ja laitoin sen eteenpäin.
Kivireunukset ovat kauniita, mutta kokemus osoittaa niiden pitämisen rikattomina työlääksi. Kuten totesitkin.
Sinulla on runsas joukko aivan upeita marhanliljoja. Minulla kaikki ei ole tänä kesänä noussut ja osa nousseistakin on huonossa hapessa. Toivon, että ne keräävät voimia ja ilmestyvät ensi vuonna.
Kiitos vinkeistäsi, niitä on ihana peilata puutarhakuviasi vasten. On se vain lumoavaa katsella puutarhakuviasi kaiken ahkeran ja järjestelmällisen työsi jälkeen. Upea vastakohta omalle omiaan karkailevalle puutarhalleni 🤭❤️
VastaaPoistaKiitos Susanna! Karkaileva puutarhakin on ihan hyväksytty malli. Pääasia, että itse viihtyy puutarhassaan ja tykkää siitä.
PoistaHempeää heinäkuun alkua sinulle 🌞
VastaaPoistaKiitos Suvi! Samoin sinulle ihanaa heinäkuuta.
PoistaPiipahdin terapiatilassani aamukahvin kanssa. Siinä vierähti pari tuntia, hups heijaa. Ihanaa terapiaa sinullekin!
VastaaPoistaKiitos Vanha rouva! Terapoin itseäni leikkaamalla vesisateessa omenapuiden vesiversoja. Yksi neljästä nyt hoidettu. Kahvi olisi välillä maistunut, mutta katsoin parhaaksi juoda kahvin myöhemmin kahvina enkä sadevedellä maustettuna.
PoistaPihasi on niin upea, että siitä on varsin oikeutettua olla ylpeä! Olen kanssasi samaa mieltä noista kanttausjutuista, vaikka olenkin hyvin myöhäissyntyinen kanttaaja ja kanttaan toistaiseksi vielä tosi vähän. Betoni, kivituhka, kivet ja tuon katekankaan sivuutan samasta syystä. Kunnon lapio on ihan paras! Sinulla on komeaa liljakukintaa!
VastaaPoistaLempeää heinäkuuta sinulle! Joko olet tehnyt sipulikukkatilauksen, omani tein jo.
Muutaman vuoden aikana lisätyt marhanliljat kukkivat tänä vuonna erityisen hienosti. Yllättävän hyvin liljakukot ovat jättäneet ne rauhaan. Ehkä valkosipuliveden ahkerasta suihkuttamisesta on ollut hyötyä.
PoistaLapio on ihan paras väline kanttaamisessa. Usein kikkakolmoset osoittautuvat turhiksi työssä kuin t yössä.
En ole vielä ehtinyt miettiä sipulitilauksia. Hyvä, kun mainitsit.
Sinulla on kyllä todella upea piha 💚 Siitä kannattaa olla ylpeä 💚 Kanttaamalla saa tosiaan kaunista ja siistiä jälkeä, mutta työtä se tosiaan vaatii 💚 Mukavia heinäkuun päiviä sinulle 💚
VastaaPoistaKiitos Satu! Kanttaamisessa suurin työ on alussa. Kun kaikki alueet on kantattu, huoltotyö helpottuu ajan kanssa merkittävästi.
PoistaHeinäkuu on vasta alullaan. Jospa sateetkin pian hellittävät.
Siistiä ja kaunista!
VastaaPoistaKiitos Maarit!
VastaaPoista