perjantai 31. heinäkuuta 2026

Syötävää omasta puutarhasta

 
Viimeistä viedään eli heinäkuu päättyy tänään. Syytä murheeseen ei ole, sillä edessä on elokuu, joka on oikein hyvä kesäkuukausi. Illat pimenevät aikaisemmin, mutta lämpöä ja aurinkoa saattaa olla jopa enemmän kuin alkukesästä. 

Runsaat sateet ja sopiva lämpö näkyy kasvimaallakin. Lavakauluksissa on tolkuttoman paljon vesiheinää. Aina sitä vähän löytyy, mutta nyt se vyöryy muutamista laatikoista yli äyräiden. Alkukesästä oli kuivempaa ja silloin laiminlöin kitkemistä ja kastelua. En vain ehtinyt riittävän usein letkun varteen. Sittemin pilvet ovat hoitaneet kastelun niin hyvin, että vain muutaman kerran olen letkulla tai sadettimella kasvimaata kastellut.


Puutarha on jo jonkin aikaa antanut satoaan. Herukat on jo kerätty ja mehustettu. Viimeksi muutama päivä sitten karviaiset, jotka kerättiin kimpassa veljenvaimon kanssa. Jutellen ja kuulumisia jakaen aika marjapensaissa kului nopeasti ämpärien siinä samalla täyttyen. Pensaisiin jäi vielä karviaisia, kun alimmat olivat vielä vähän raakoja.

Herneet kuvattu heinäkuun alussa.

Yhdessä lavakauluksessa oli herneitä. Niitäkään ei enää montaa palkoa ole, kun kävin ne edellisviikonloppuna keräämässä. Suurin osa syödään sellaisenaan, koska yhdestä lavakauluksesta ei mitään jättisatoa saa. Ihan omaksi naposteluiloksi herneitä yleensä kylvän.

Anisiisoppi


Viime kesänä esikasvatin anisiisoppia, joka on tänä kesänä roihahtanut valtavaan kasvuun. Kukat keikkuvat metrin korkuisina ja houkuttelevat pörriäisiä luokseen. Anisiisoppia käytetään esimerkiksi yrttiteen valmistamiseen ja leivonnaisten maustamiseen ja koristeluun. Leipomiset ovat jääneet varsin vähälle, joten anisiisopit ovat saaneet rauhassa huojua kasvimaan laidalla pörriäisten ilona.

Anthriscus cerefolium - Kirveli

Kylvin toukokuun lopussa kirveliä, joka on kasvanut voimalla. Tämä maustekasvi olisi kannattanut kylvää pienissä erissä sen sijaan, että laittaa koko pussin siemeniä kerralla. Kuivasin kirveliä ja loput ovat jääneet lavakaulukseen kukkimaan. 

Kirveli on yksi ranskalaisen keittiön fines herbes -sekoituksen yrteistä. Muut ovat persilja, rakuuna ja ruohosipuli. Kirveli sopii keittoihin, munaruokiin ja kalan mausteeksi. Siinä on hienoinen aniksen maku, joka säilyy parhaiten lisäämällä kirveli ruokaan kypsennyksen loppuvaiheessa.

Borago officinalis - Kurkkuyrtti/Rohtopurasruoho

Kurkkuyrttiä kylvin keväällä, mutta kylvämässäni paikassa siitä ei ole näkynyt vilaustakaan. Sen sijaan se ryhtyi kasvamaan herneiden kumppanina lavakauluksessa. Minun puolestani sai kasvaa siellä. Olen käyttänyt kurkkuyrtin kukkia mm. jälkiruokien koristeena. 

Tänä kesänä jälkiruokia on tullut tehtyä harvemmin ja vielä harvemmin olen niitä kurkkuyrtillä koristellut. Kunhan kasvaa kasvimaan ilona ja siementää siten, että se toivon mukaan nousee taas ensi kesänä jostain kummallisesta paikasta.

Mangoldi

Mangoldia olen kasvattanut jo monena vuotena peräkkäin. Pelkästään sen kaunis ulkonäkö on hyvä syy kylvää siemeniä. Käytän mangoldia pinaatin tapaan mm. suolaisissa piirakoissa. Lisään sitä myös uuni- ja pataruokiin. Löysin Mama's Garden -blogista erinomaisen mangoldipastan ohjeen, jota tulikin jo kokeiltua ja hyväksi havaittua.

Kasvihuoneesta on saatu tomaatteja niin mukavasti, ettei kesäaikaan tarvitse niitä kaupasta ostaa. Kaikki kasvattamani ovat kirsikkatomaatteja, koska ne kypsyvät nopeimmin ja tuottavat parhaiten pienessä kennokasvarissani.

'Sungold', 'Supersweet', 'Gardener's Delight ja 'Yellow Pearshaped' ovat kasvaneet kasvarin kattoon. 'Orange Dream' on matala MicroDwarf-lajike, johon olen tutustunut Kivipellon Sailan ansiosta. Suurkiitos hänelle. Samoin 'Vilma' on matalakasvuinen lajike, joka 'Orange Dreamin' ohella tuottaa erittäin hyvin satoa.

Kurkku

Kurkut alkoivat tuottaa satoa heti kesäkuussa. Laitoin 'Cordobaa', 'Sherpaa' ja 'Beit Alphaa' kaksi kutakin ja niinpä olimme juhannuksen aikaan hukkua kurkkuhin. Jaoin niitä naapureille ja sukulaisille. Hölskykurkkuja oli pöydässä lähes joka aterialla. 

Koleiden heinäkuun alun päivien jälkeen kurkkutuotanto on hyytynyt. Nyt ne kukkivat taas enemmän, joten saapa nähdä, ehtivätkö vielä pukata uusia pötkylöitä ruokapöytään.


Paprikaa on punaiseksi kypsyvää 'Roter Aubsburgeria', josta satoa onkin tullut jo mukavasti. 'California Wonder' on vielä vihreänä. Samoin pitkulainen 'Zazu', joka kypsyessään muuttuu keltaiseksi. 

Paprikaa pilkon mm. salaattiin. Muut säilön pikkelssimäiseksi lisukkeeksi.


Omenasadosta näyttää tulevan aika hyvä. Huvitus ja Valkeakuulas alkavat jo hissukseen kypsyä syöntikuntoon. Punakanelilla menee vielä tovi kypsymiseen. Syysomena, jonka nimestä en ole varma, on parhaimmillaan syys-lokakuussa. 

Omenia olisi hyvä harventaa, jotta jäljelle jääneille riittäisi tilaa ja energiaa kasvaa kunnon kokoisiksi. Tätä en koskaan muista tehdä. Puut tekevät harvennusta omatoimisestikin. Siksi minulla on hedelmätarhassa jo valmiina harava ja ämpäri, joiden avulla voin helposti kerätä pudokkaita.  

Daucus carota 'Dara'


Tänä vuonna en kylvänyt ainuttakaan koristeporkkanan siementä. Mahdoinko tehdä niin viime vuonnakaan? Ilmeisesti koristeporkkanaa ei tarvitse kylvää jatkossakaan, sillä niitä putkahtelee omatoimisesti kasvimaan nurkilla sieltä sun täältä. 

Sopivissa paikoissa saavat kasvaa, kasimaan käytäviltä kitken taimet pois. Kohtapuoliin aion kiskoa itseni korkuisiksi kasvaneet daucukset pois kasvimaalle johtavan polunpätkän reunalta. Kaatuvat kulkureitilleni ja erityisesti sateen kastelemina tuntuvat ilkeiltä paljaissa säärissä ja kasvoilla.

Netissä tälle kasville on useampi nimi. Siitä puhutaan villiporkkanana ja rikkaporkkanana. Käytän mieluiten koristeporkkana-nimeä, koska minusta tämä kasvi on kaunis lisä kasvimaan kesässä. 

Spagettikurpitsat kasvamassa

 
Kasvimaalta olen hakenut ruokapöytään perunoita ja sipulia sekä muutaman porkkanan. Muuten porkkanat ja punajuuret saavat vielä kasvaa kokoa. Valkosipuli näyttää päällisin puolin hyvältä. Tarkempaa tutkimusta en ole tehnyt. Yrteistä basilikaa, tilliä, persiljaa ja ruohosipulia olen hakenut tasaiseen tahtiin ja useimpia niistä silpunnut pakkaseen talven varalle.

Salaattia en tänä vuonna kylvänyt ollenkaan, kun yleensä sitä on aivan liikaa. Ostin kaupasta juurellisen salaatin, josta söimme valtaosan ja lopun laitoin lavakaulukseen. Siellä se on tuottanut kivasti syötävää. Enemmänkin olisi saanut olla, sillä ateriakumppanuuden lisäksi käytän salaattia paljon leivän päällä.

Kesäkurpitsa ei ole ollut kovin tuottoisa. Sain sentään pari kypsää pötkylää, joista aion tehdä kurpitsarisottoa. Yksi isokokoiseksi kasvava Tom Fox -kurpitsa oli hyvällä alulla, mutta katosi yhtenä yönä mystisesti. Olisiko pihassa jatkuvasti tepastelevat varikset ja harakat olleet asialla? Spagettikurpitsaa on tulossa useampi. Hyvä, niistä pidän kovasti. 

Kesällä on kiva vähän kierrellä ja käydä mielenkiintoisissa paikoissa. Minun kesäni on tänä vuonna kulunut etupäässä omissa nurkissa. Kahdesti olen käynyt eri kokoonpanoilla Nummella sijaitsevassa Kasvihuoneilmiössä. Ei ole ollut tarkoituskaan ostaa sieltä mitään. Kunhan on käyty katselemassa kaikkia kummallisuuksia, joita pöydät ja hyllyt ovat täynnä.


Kasvihuoneilmiö on hyvä kahvittelupaikka. Kuumana päivänä kahvit voi juoda siellä ulkonakin. Paikkahan on sananmukaisesti kasvihuone, jossa aurinkoisena hellepäivänä avonaisista kattoikkunoista huolimatta lämpötila nousee liiankin korkeaksi.

Kahvin kumppaniksi otimme kummallakin kerralla paikalla leivottavan donitsin. Se on todellakin iso kuin lautanen ja painaa noin 500 g. Ensimmäisellä kerralla jaksoin syödä donitsin. Toisella kerralla pyysin pussin, jolla sain tuotua syömättä jääneen puolikkaan kotiin. Donitseja voi ostaa myös mukaan otettavaksi.

Viinirypäle Zilga

Leikkasin rypäle Zilgaa keväällä reippaasti. Ajankohta oli täysin väärä, sillä voimakkaan nestevirtauksen vuoksi köynnös olisi voinut vuotaa kuiviin ja kuolla. Näin ei onneksi käynyt. Viiniköynnöksen tärkein eli syysleikkaus tehdään marraskuussa. Kasvukaudella taasen tehdään kesäleikkausta, jonka tarkoituksena on taata kypsyville rypäleille enemmän valoa ja kokoa.

Viime syksynä Zilga tuotti rypäleitä 4½ ämpärillistä. Nyt ei todennäköisesti aivan yhtä paljon tule, mutta runsaasti kuitenkin.

Auringonkukka 'Astra Gold'
 

Syötävien herkkujen lisäksi puutarha tuottaa tottakai myös silmäniloa. Mikäs on pihalla kierrellessä, kun ruoan poristessa hellalla voi alkupalaksi käydä tankkaamassa kauneutta.

Aurinkoista viikonvaihdetta ja keveitä askelia kohti elokuuta! 


40 kommenttia:

  1. Sinulla on siellä oikein Herkkumaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On Herkkumaa, eikä edes Pirkkaa tai Coopia vaan omin kätösin kylvettyä ja kasvatettua.

      Poista
  2. Wau! Sinulla on niin paljon kaikkea ihanaa puutarhassasi, että ei voi kuin ihastella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Nälkä" on kasvanut syödessä eli vuosi vuodelta yhä monipuolisemmin kaikenlaista on ollut ilo kokeilla. Itse kasvatettu maistuu taivaallisen hyvältä.

      Poista
  3. Oman puutarhan herkut ovat niin hyviä ja terveellisiä.

    https://suvillattaren.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveellisiä ja hyviä. Ehkä omakehulla on osuutensa, mutta itse kasvatettu maistuu niin valtavan hyvältä.

      Poista
  4. Ihanaa, kun on noin paljon satoa, jota voi käydä hakemassa puutarhassa. Marjojen poiminta porukalla kuulostaa kivalta idealta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni perinteinen hyötykasvi on loppujen lopuksi aika helppokin kasvatettava. Marjat ja hedelmät tuottavat joka vuosi jotain hyvää omaan pöytään - tai ainakin melkein joka vuosi.
      Karviaisten kerääminen sujui nopeasti ja rattoisasti. Kimppapoiminta on ilmeisen mukava tapa kokoontua vaikka useammankin kaverin kesken. Kumpikin sai ämpärillisen marjoja omaan käyttöön.

      Poista
  5. Löytyypäs puutarhastas palio syätäviä herkkuja. Se keventää kummasti kauppalistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keventää ja myös monipuolistaa ruokapöydän tarjontaa. Tänään tein kurpitsarisottoa, joka olikin todella hyvää. Vaikka mascarponejuusto unohtui. Oli sentään pala parmesaania kaapissa.

      Poista
  6. Satoa tulee tosiaan oikein mukavasti sekä siellä että täällä. Välillä tuntuu, ettei kaikkea ehdi syödä tai säilöä, kun puuhaa on sen verran monenlaista - mutta kuten totesit, keittiötarhan kasvit ovat hauskannäköisiä ja erilaiset kukkivat yrtit ja kumppanit ovat myös itselle silmänilona että monille pörriäisille ja perhosille myös tarpeellisia. Eilen katselin haltioituneena, kun isoppikasvustossa lenteli ihan hurjan paljon perhosia ja niiden lentely oli kuin tanssia ikään.
    Hyvää heinäkuun viimeistä päivää, täällä on mittarissa 26 astetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osa jää väkisinkin hyödyntämättä, kun esimerkiksi mangoldia kylvän aina liikaa. Se menee kyllä pieneen tilaan, jos sen ryöppää ennen pakastamista. Käy vain kuten sanoit, hommaa on niin moneen suuntaan, että aina jotain unohtuu.
      Voi, tulkaapa perhoset minunkin iisopeille pörräämään. Kimalaisia ja monenlaisia kukkakärpäsiä niissä on, mutta perhoset yhä puuttuvat.
      Täällä lämpötila putosi +20:een, kun ukkonen jyllää päällä ja sataa kaatamalla. Ehdin mukavasti siivota kasvimaata ennen myräkän alkamista.

      Poista
  7. Opettavainen ja ihana postaus tutkittavaksi 💛💚
    Kurkkuyrttiä ole nähnyt joskus menneisyydessä, ja maistanut.
    Rakastan kurkun ja tomaatin ja kurpitsan kukkia, lempiväri 💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että koet juttuni hyödyksi. Näitä kirjoittaessa otan asioista selvää ja opin samalla itsekin. Ahaa, keltainen on lempivärisi. Mainitsemiesi kasvien kukat ovatkin hyvin kauniita ja kuvauksellisia. Kurpitsan kukkia kuvaan usein ihan nuppuisina, jolloin ne ovat aivan ihania.

      Poista
  8. Näitä kuvia kun katsoo, tulee niin ikävä entistä omaa palstaa (vaikka ei siellä kasvihuonetta ollut). Kumma juttu, että kesäkurpitsaa ei ole tullut entiseen tapaan. Muistelen, että meillä oli sato aina runsas ja kun ne tulevat yhtä aikaa, ei niitä ehdi itse käyttää, vaan vein töihin ja annoin naapureille. No, meidän kesäkurpitsamme tulevan nykyään kaupasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän hyvin ikäväsi. Omatarvekasvattamisessa ei näin pienessä mittakaavassa saa taloudellista etua, mutta makua löytyy. Myös iloa ja onnistumisen kokemuksia ei sovi vähätellä.
      Saattaa olla, että kesäkurpitsojeni siemenet ovat liian vanhoja. En ole vähään aikaan ostanut uusia. Tämä on toinen tai kolmas huonosatoinen kesäkurpitsavuosi. Aiemmin niitä riitti toisille jaettavaksi.

      Poista
  9. Voi miten runsaasti siellä laatikot kukkkii. Vallan suloista😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suloista on ja niin herkullista. Kiitos siitä mangoldipastaohjevinkistä. Oli oikein hyvää. Eilen tein kesäkurpitsarisottoa, joka myös pääsi suosikkien listalle.

      Poista
  10. Ohhoh mikä määrä herkkuja on tullut ja on tulossa. Omenia näyttää tulevan tänä kesänä paljon. No viime vuonna niitä tullut kuin pari . Eli tänä vuonna tutut hokevat samaa tarinaa. Kyllä on taas paljon omenia. Ja kärräävät niitä mihin saavat. Ja minä tuumaan, karsikaa niitä jos ei kelpaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienikin kasvimaa tuottaa yllättävän paljon satoa. On se vaan ilo laittaa ruokaa itse kasvatetuista aineksista.
      Viime vuonna omenasato oli todella surkea. Etenkin kun muistelee edesllisvuoden runsautta, jollaista en ole vuosikausiin nähnyt. Meillä omenat ovat suurta herkkua ja käytän niitä monin eri tavoin, myös säilöntään. Ylimääräisille omenille löytyi ottajia, kunhan vain viitsi etsiä. Ei kaikilla ole omia hedelmapuita eikä sukulaisia, joilta omppuja saisi.

      Poista
  11. Aivan ihana tuo ensimmäinen kuva, kukka on kuin pieni aurinko! Paljon olet satoa saanut. Ja kuinka runsaat kasvustot noissa kasvulavoissa onkaan. Tänä aamuna kävelin avaamaan kasvihuoneen ovia jo seitsemän jälkeen ja nautin puutarhan kasteisesta yltäkylläisyydestä. Kaikki paikat suorastaan tursuvat kasveja!
    Minulla yrtti-iiso katoaa aina talvella ja seuraavana kesänä pikkuisia taimia löytyy sitten ympäri pihaa. Se on aivan ihana pörriäiskasvi. Valkoinen koreaniiso toimii samalla tavalla, mutta ehtii varmaan vielä kukkiakin ihan kivasti tälle kesälle.
    Kasvihuoneilmiö on hämmentävä paikka😂En oikein tiedä mitä siitä pitäisi ajatella...
    Ihanaa elokuun alkua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurpitsan kukat ovat minusta hienoja kuvattavia. Uskallan muuten väittää, että blogiisi tutustumisen jälkeen suhteeni keltaisiin ja oransseihin kukkiin on saanut aivan uuden suunnan. En edes osaa selittää, millä tavoin näen nuo värit huomattavasti mielenkiintoisempina ja kauniimpina. Jännä juttu.
      Totisesti kaikki tursuaa tänä kesänä. Kasvun voima on valtavaa. Katselin tänään, kuinka pian on ryhdyttävä leikkaamaan myös koristepuista joitakin alaoksia pois, jotta pääsee kulkemaan omassa puutarhassaan.
      Taitaa tuo anisiisokin vallata jatkossa tilaa uusista paikoista. Niin paljon se on runsastunut ja näin toisena kasvuvuotenaan.
      Sepä se, Kasvihuoneilmiö on merkillinen paikka.
      Kiitos, elokuu on alkanut oikein mukavissa merkeissä. Toivokaamme, että siitä tulee meille ja kaikille muille mukava kesäkuukausi.

      Poista
    2. Kurpitsan kukat ovat minusta hienoja kuvattavia. Uskallan muuten väittää, että blogiisi tutustumisen jälkeen suhteeni keltaisiin ja oransseihin kukkiin on saanut aivan uuden suunnan. En edes osaa selittää, millä tavoin näen nuo värit huomattavasti mielenkiintoisempina ja kauniimpina. Jännä juttu.
      Totisesti kaikki tursuaa tänä kesänä. Kasvun voima on valtavaa. Katselin tänään, kuinka pian on ryhdyttävä leikkaamaan myös koristepuista joitakin alaoksia pois, jotta pääsee kulkemaan omassa puutarhassaan.
      Taitaa tuo anisiisokin vallata jatkossa tilaa uusista paikoista. Niin paljon se on runsastunut ja näin toisena kasvuvuotenaan.
      Sepä se, Kasvihuoneilmiö on merkillinen paikka.
      Kiitos, elokuu on alkanut oikein mukavissa merkeissä. Toivokaamme, että siitä tulee meille ja kaikille muille mukava kesäkuukausi.

      Poista
  12. Sinulla on oikein runsasta satoa tulossa, ja jo olet käyttänytkin keittiöpuutarhan antimia. Onni on omistaa oma kasvimaa. Sen totean nytkin, ja aina. Meillä on joutunut osan sadosta luovuttamaan eläimille - siivekkäät syövät minkä käsiinsä (nokkaansa) kerkiävät saamaan, ja nyt karviaissadon vei supit. Kaikkea ei voi eikä ehdi estää. Kaiken järjen mukaan niille pitäisi riittää luonnon antimet. Ehkä herkku on herkumpaa aidan toisella puolen.
    Siltikin oma kasvattama on sitä maailman parasta. Olen samaa mieltä tuosta kirsikkatomaatista, vaikka näillä helteillä varmasti pihvitomaattikin ehtisi kypsyä. Mutta kun sitä ei maaliskuussa vielä tiedä minkälainen kesä on tulossa. Mukavaa elokuun alkua. Vielä on kesää jäljellä 🎶

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silmänilon lisäksi vatsantäyte on kaikin puolin hyvä lisä tässä puutarhailussa. Huh, toivottavasti supit eivät löydä meidän puutarhaan. Peuroissa on viime vuodet ollut jo riittävästi riesaa. Luonnon kanssa on vain opittava elämään ja hyväksymään, ettemme voi kaikesta itse päättää. Hyvä, että eläimet ovat jättäneet jotain satoa teillekin.
      Pienen kasvarin tila on järkevää hyödyntää itselleen parhaaksi katsotulla tavalla eli meillä kirsikkatomaatit ovat osoittautuneet hyväksi ratkaisuksi. Alussa kokeilin isompiakin lajikkeita, mutta sato jäi vähäisemmäksi.
      Vielä on kesää ainakin tämä elokuu jäljellä. Uskon siitä tulevan ihan hyvä meidän puutarhaihmistenkin kannalta.

      Poista
  13. Elokuu on vielä ehdottomasti kesäkuukausi, joskus säiden puolesta jopa paras sellainen. Kaikki kypsyvä sato antaa siihen herkullisen lisänsä, vaikka välillä saakin pohtia ihan tosissaan, miten ehtii käyttää tai säilöä kaiken talteen.
    Sinulla on runsaasti monipuolista satoa tulossa. Sateinen mutta kuitenkin suht lämmin kesä on ehdottomasti ollut hyötykasvien ja valitettavasti myös rikkaruohojen mieleen. En ole itse ollut niin turhantarkka vesiheinän kitkemisen suhteen. Sehän on oikein hyvä elävä kate ja sen kai pitäisi myös häiritä sipulikärpästen munimista. Olen kyllä kukkivia vesiheiniä repinyt lyhyemmiksi, jotta ne eivät ihan villiintyisi.
    Miten käytät spagettikurpitsaa? Mietin keväällä, kokeilisiko sen kasvattamista ensimmäistä kertaa mutta kun kasvi ei ole itselle tuttu ja perheelle ei kesäkurpitsakaan uppoa kaikissa muodoissaan, niin en vielä tohtinut kokeilla. Nyt tosin löytyi yksi tapa, johon perhe tykästyi, joten ehkäpä ensi vuonna olisi aika kokeilla myös spagettikurpitsaa.
    Onpas veikeä tuo 'Astra Gold'. Siitä tuli mieleen ihan mummoni tekemät koristetyynyt. Tuollainen auringonkukka menisi täydestä siinä joukossa.
    Aurinkoista elokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuu taitaa minustakin olla ehkä paras kaikista. Toivotaan, että sää pysyy lämpimänä, eikä vettä tule aivan hillittömästi. Heinäkuussa satoi täälä jo varsin runsaasti - ja usein.
      Vesiheinää on joka kesä, mutta tänä vuonna sen kasvu on räjähtänyt uusiin mittakaavoihin. En ole kovin pikkutarkasti sitä kitkenyt, koska se tosiaan toimii katteena. Porkkanat se hukutti kasvustoonsa niin tehokkaasti, etten meinannut löytää hennompia porkkananvarsia vesiheinän seasta. Kukas se sanoikaan, että vesiheinän rehevä kasvu viittaa mullan ravinteikkuuteen?
      Useimmiten puolitan spagettikurpitsan ja laitan sen uuniin paahtumaan. Kypsän kurpitsalihan kaavin haarukalla ja lusikalla. Sen kumppaniksi teen vaikkapa jauhelihakastiketta ja syömme kurpitsan nimensä mukaisesti spagettina. Tai sitten kypsennän kurpitsan kanssa muita vihanneksia/juureksia ja lisukkeeksi teen raikasta salaattia. Spagettikurpitsa on tosi kova. Sen puolittamisessa joutuu tekemään töitä. Vähitellen tekniikka hioutuu ja homma hoituu.
      'Astra Gold' on todellakin kuin pehmoinen tyyny. Kiva lisä tavallisen auringonkukan kaveriksi.
      Elokuu on alkanut auringon, tuulen ja sadekuurojen merkeissä. Yhä on lämmintä, mikä ilahduttaa.

      Poista
    2. Vesiheinä taisi tosiaan viihtyä parhaiten hyvin lannoitetussa maassa. Ei sitä paljoa ole laihemmissa kasvualustoissa näkynyt, vaikka lähistöllä olisi ollutkin siemeniä tekeviä kasvustoja. Hyvä merkki siis kasvimaalle, jos sieltä joutuu etsimään viljelykasveja vesiheinän seasta. Omaa silmää vain joutuu totuttamaan tavallaan hoitamattoman näköisiin viljelmiin.
      Kiitos spagettikurpitsan käyttövinkeistä. Voisin hyvinkin kokeilla sitä ensi kesänä, varsinkin jos saamme taas viljelypalstan käyttöömme. Siellä mahtuisi kasvamaan isompikin kurpitsanroikale.
      Samanlaista säätä täälläkin on ollut nämä elokuun ensi päivät. Tosin nyt on vain 15 astetta lämmintä ja tuulee, mikä tuntuu kovin kolealta. Jospa päivän aikana lämpenisi.

      Poista
  14. Niin paljon kaikkea! Tulee mieleen myös, että teillä syödään puhtaasti ja terveellisesti pitkin vuotta.
    Kasvihuoneessa on kiva käyskennellä ja vain katsella kaikkea. Isoa munkkia en uskaltanut ottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koitetaan syödä puhtaasti ja terveellisesti, mutta herkkusuina lipsutaan ahkerasti. Enkä välttämättä ole kovin taitava kokki,vaikka innostusta kaikenlaisiin kokeiluihin sentään löytyy.
      Sitä käyskentelyä ja ihmettelemistä sinne Kasvihuoneilmiöön mennään tekemään. Harvoin olen sieltä mitään ostanut, koska varsin kallis paikkahan se on. Munkki maistuu tosi makoisalta, etenkin juuri paistettuna, jollaisia ne yleensä siellä ovat.

      Poista
  15. Todellista lähiruokaa.... ja ties kuinka kauan....
    Viime kesänä mekin poikkesimme Kasvihuoneilmiössä ja siellä olisi kyllä sellainen aivan ihana "Apteekkarin" hyllykky, tummaa tammea, jonka kätköihin mahtuisi kyllä kaikki kortti- ja albumikoristeet.... hinta oli vain.... hupsheijakkaa!!
    Upea kuva viinisuolaheinästä - minullakin se villiintyi ja vei tilan melkein kaikilta muilta yrteiltä.... tuo kivaa väriä salaatteihin ja kokeilin sitä jopa pinaatin tapaan kaalipataan....
    Ja mitä tulee elokuuhun, niin sehän paras kesäkuukausi tänä vuonna - minun loma on alkamassa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähiruokaa todellakin. Tiedän tasan tarkkaan, millä voimalla kaikki on kasvanut. Kiva kipaista suoraan keittiöstä kasvimaalle vaikkapa yrttejä tai sipulia hakemaan.
      Ilman muuta Kasvihuoneilmiössä on kivoja huonekaluja ja kivoja tavaroita. Melko tyyriitä sanoisin.
      Viinisuolaheinä? Sitä minulla ei kasva. Kuvassa on mangoldi, eri kasvi, mutta toimii hyvin pinaatin tapaan. Ja värjää muuta ruokaa kivasti punaiseksi.
      Hienoa, toivotan sinulle mukavaa lomakuukautta!

      Poista
    2. Näin minä taas tyhmyyteni paljastin - olen luullut, että mangoldi ja viinisuolaheinä ovat sama kasvi.... piti ihan googgeloida, vaikka uskoin toki sinua, mutta innostuin selvittämään eroja.... taas löytyi siis uusi juttu, jota on etsittävä, maistettava ja kokeiltava!! Kiitos - joka päivä voi oppia uutta!!

      Poista
    3. Eihän tässä ole kyse sinun tai kenenkään muunkaan tyhmyydestä. Vaikka kaikkea ei tiedä, aina voi oppia uutta, kuten tässä tapauksessa. Mikä ilo onkaan löytää uusia kiinnostavia tuttavuuksia - myös kasvimaailmassa.

      Poista
  16. Vaikka mitä herkkuja olet saanut jo puutarhastasi. Meillä ainoastaan valkoinen herkukka tuotti sadon tänä vuonna, muissa ei juuri mitään. Toki leikkasin niitä viime syksynä aika rajusti, ehkä ottivat nokkiinsa.
    Tuota mangoldireseptiä pitäisi kyllä kokeilla, kauniisti kasvavat meidän laatikossa, mitään en ole niistä vielä tehnyt;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, etteivät marjapensaasti tuottaneet kunnon satoa. Leikkaan kyllä omiakin. Juuri tänään itse asiassa. Kerralla en kuitenkaan kovin paljon. Joitakin vanhempia oksia ja muutamia pensaan keskeltä valoa tuodakseni sekä lyhennän lamo-oksia. Kunpa eivät nyt suuttuisi ja jättisi minua ensi kesänä ilman satoa. Marjoilla on kuitenkin iso rooli satokaudessa.
      Ylimääräisen mangoldin kerään, pesen ja ryöppään nopeasti. Sitten pussitan sen pakkaseen. Menee pieneen tilaan ja on kiva ottaa talven aikana erilaisiin ruokiin. Punaisia varsia voi käyttää parsan tapaan. Netistä löytyy hyviä ohjeita, suosittelen kurkistamaan. Varmaan mangoldia voisi käyttää vielä tehokkaammin, mutta ehkä vielä opin.

      Poista
  17. Oi oi mitä ihanaa satoa.
    Minullekin tuli hyvin herneitä, mutta vein ne pikkuhiljaa lapsenlapsille ja en muistanut kuvaa ottaa.
    Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä se, kun usein tulee syötyä ja säilöttyä ensi ja vasta sitten huomaa, että kuvat jäi ottamatta. Toisaalta, aivan hyvin voisi käyttää edellisvuoden kuvia, mutta se taas tuntuu hölmöltä huijaamiselta.
      Sinulla myös leppoisaa elokuun alkua!

      Poista
  18. Sinun innoittamanasi kylvin keväällä koristeporkkanaa. Mitään ei ole näkynyt, mutta onneksi sinulla on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistaakseni ensimmäiset koristeporkkanat esikasvatin ja laitoin sitten taimina kasvimaan viereen. Sen jälkeen ovat hoitaneet kylvöt ihan itse. Voi hyvinkin olla, että sinulla on ensi vuonna koristeporkkanaa. Siemenesi päättivät pitää pidemmän tuumaustauon.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!