Kevätpäiväntasaus hyisessä tuulessa

Maljakkoon poimitussa syreenin oksassa on pieniä nuppuja.

Meitä on hemmoteltu monenlaisilla hienoilla ilmiöillä kuluneella viikolla. Keväisen lämpimästä auringosta on päästy nauttimaan jo pidempään, mutta alkuviikosta oli myös mahdollista nähdä hienoja revontulia ihan etelää myöten. Perjantaina oli sitten liki täydellinen auringonpimennys. Aamulla taivaalle hiipi harmaita pilviä, mutta onneksi ne eivät olleet niin paksuja, etteikö aurinko olisi kajastanut niiden läpi. Harmikseni en saanut mistään sopivia laseja pimennyksen tarkkailuun, mutta sen vaikutuksia pääsi kyllä hyvin havaitsemaan. Maailma muuttui hämäräksi ja väritys oli kuin ennen kunnon kesäistä ukkosmyrskyä. Aika vaikuttavaa.

Töyhtöangero kurkistelee mullasta

Kevään lämpimät ilmat ovat hetkeksi tauolla, sillä ulkona puhaltaa pohjoinen tuuli. Yöllä on luvassa lumisadetta koko maahan. Auringonpaisteesta huolimatta lumien sulaminen on jotenkin pysähtynyt. Luultavasti siihen on syynä öiset pakkaset. Parhaimmillaan meillä on varjon puolella ollut aamutuimaan pakkasta kuutisen astetta. Lehdessä metereologi kertoi, että yöpakkasten jälkeen auringonenergiaa tarvitaan melkoisesti käynnistämään sulamisprosessi uudelleen.

Pikkutalviot kilpailevat lumen kanssa

Meillä on vielä lunta alapihalla ja yläpihallakin sellaisissa paikoissa, joihin sitä on talven aikana kolattu käytäviltä sekä tietenkin varjossa. Kunhan näistä takatalven koleista tuulista ja pikkupakkasista päästään, soisin saatavan muutaman kunnon kevätsateen ja sen jälkeen auringonpaistetta. Kiitos! 

Mainitsin jossain postauksessa kerääväni kasvi-ideoita Vinkkivihkoon. Se ei ole tämän kummoisempi viritys. Vihko on työpöydälläni ja jonkun teistä kertoessa postauksessaan jostain mielenkiintoisesta kasvista, kirjaan sen nimen ylös vihkooni.

Päätin parantaa kirjaussysteemiä aikaisemmilta ajoilta siten, että kirjaan tarkemmin myös sen, kuka-missä-milloin on kasvista kertonut. Näin voin jälkikäteen käydä tutkimassa annettua tietoa ja saada ehkä lisävinkkejä. Pelkän kasvin nimen perusteella on tietenkin mahdollista googlettaa tai hakea tietoa puutarha- ym. kirjoista. Muiden blogeista saa kuitenkin usein niin hyvää ja pätevää tietoa, että siihen kannattaa palata toisenkin kerran.

Pikkupuutarhan kivi on karistanut lumet harteiltaan.

Eilen tuli Kauppilan taimikuvasto lukuisine ihanine houkutuksineen. Mielessä on tälle keväälle ainakin pari kauaskantoisempaa hankintaa ja toinen niistä on jokin uusi pensasruusu ja toinen kukkiva (pikku)puu. Kysynkin nyt teiltä hyviä ideoita sekä ruusuksi että puuksi. Alustavasti olen ajatellut tarhakurtturuusu Louise Bugnetia ja ehkä koristeomenapuuta. 

Leppoisaa viikonloppua itse kullekin!

PS.
Jonna ja VitorNani, olette tervetulleita blogini pariin.

 

Iloisia uutisia

Iloisia uutisia! Lääkäri totesi eilen, että Pojan syöpä on semionooma eli se vähemmän vaarallinen. Semionooma ei ole yhtä kärkäs lähettämään etäpesäkkeitä non-semionooman tapaan. Kuvauksissa ja tutkimuksissa ei ollut mitään epänormaalia ja leikkauksessa saatiin melko kookas kasvain hyvin poistettua. Haava on parantunut hyvin. Ei siis tule sytostaatteja eikä edes sädehoitoa. Kontrollit jatkuvat alkuun neljän kuukauden välein, jotta mahdolliset muutokset löydetään varhain ja pystytään aloittamaan hoito pikaisesti. Kylläpä helpotti, niin meitä vanhempia kuin luonnollisesti Poikaakin. Nyt tuntuu, ettei edes pieni takatalvi voi murentaa iloani ja toivoani.

Valoisaa viikonloppua teille kaikille, rakkaat blogiystäväni!
 

Pirkko haastoi ja näin vastasin

Kirjoapteekkarinruusu - Rosa Gallica 'Rosa Mundi'

Elämää ja elämyksiä -blogin Pirkolta tuli seuraava haaste:

"Pian päästään kasvien pariin. Vielä ehditään miettiä sisälläkin kukkia. Laita haaste vain kahdelle. Arvosta muidenkin vastauksia laittamalla eteenpäin."

1.     Kuvaa 5 eniten käyttämääsi puutarhakirjaa.

Puutarhakirjoja on tullut hankittua monenlaisia, mutta loppujen lopuksi aika harvaa tulee käytettyä erityisen ahkerasti. Useimmat seisovat hyllyssä tyhjänpanttina, mutta kun en mitenkään raaski luopua kirjoista. Monen romaanin kohdalla tietää jo sitä lukiessaan, että tähän tuskin koskaan enää palaan. Sen sijaan tietokirjoista saattaa löytyä uutta tutkittavaa vuosienkin kuluttua..

Aika paljon tulee tutkittua WSOY:n Kasvitietosanakirjaa. Etenkin, jos pitää löytää nimi jollekin oudolle kasville.

Seuraavana tulevat Alanko-Joy-Kahila-Tegel: Suomalainen ruusukirja (Tammi) ja Alanko-Koivunen-Regårdh-Saario: Suomalainen piha ja puutarha (Gummerus).

2.     Kerro 5 puutarhasi suosikkikasvia.

Unikot

Liljat

Pionit

Yläoikealta: juhannusruusu, sammalruusu, punalehtiruusu, Hansa-ruusu

Pensasruusut

Kuunliljat

...ja valtaisa joukko muita kukkia, pensaita, puita. Ei taitaisi tila riittää niiden luettelemiseen.

3.     Laita 3 kohdekuvaa penkistä, nurkkauksesta tai ruukusta tms.

Leikkimökin alue taitaa olla pihamme aurinkoisin ja lämpimin. Nyt on alkanut hiukan harmittaa, että laitoimme kasvihuoneen vuosi sitten alapihalle, sillä tuossa leikkimökin tilalla sillä olisi ollut varmastikin paras paikka. Myös kastelu ja muu hoitaminen sujuisi paremmin. Ukkokulta on ehdottanut, että muuttaisimme leikkimökin vaikkapa puuvajaksi. Siihen en ole suostunut. Aina silloin tällöin joku pieni sukulaislapsi tai naapurin lapsenlapset käyvät meidän mökissä leikkimässä. Se on aina kuulunut pihaamme ja minun puolestani saa kuulua vastedeskin. Nyt mökki kyllä alkaa kaivata kohennusta. Jo viime kesänä se piti maalta, mutta kun asialla ei ollut kiire, homma lykkääntyi. Josko tulevana kesänä sitten?

Tein muutama kesä sitten rapskulaatoista yläpihalle kukkakuvion, josta pidän edelleenkin paljon. Ehkä noita rapskulaattakuvioita tulee jossain vaiheessa yläpihalle lisääkin. Hyvin ovat kestäneet talvia ja märkyyttä, joka tuppaa tuossa nurkassa keväisin jonkin aikaa valtaamaan tilaa.

Alapihan muutos pelkästä nurmialueesta joksikin ihan muuksi alkoi oikeastaan aikanaan tästä ruusupusikosta. Takana on kaivonkansi, jota lähdin naamioimaan Juhannusruusulla, joka kaipasi uutta sijoitusta. Seuraavaksi siihen tuli Punalehtiruusu, Metsäruusu ja Hansaruusu. Aluskasvina rehottaa Pikkutalviota ja kesäisin runsaana myös ahomansikkaa sekä muutama Vuorenkilpikin näyttää sinne eksyneen.

4.     Millä vyöhykkeellä viljelet?

Alueemme kuuluu 1b-vyöhykkeeseen. Tosin joskus tuntuu, että juuri meidän tontilla puhaltavat pohjoiset tuulet ja sadetta riittää enemmän, kuin muualla. Ainakin lumet kasaantuvat tehokkaasti alapihalle ja vuosien mittaan tonttia rajaavassa kunnan metsikössä puut ovat kasvaneet niin, että aurinko ei oikein iltaisin enää paista yläpihalle.

5.     Mikä kasvi sinulla kukkii ensimmäisenä puutarhassa?

Scilla taitaa aloittaa ensimmäisenä ja sen jälkeen tulevatkin monet muut sipulikasvit.

Myös Kevätkaihonkukka aloittaa aurinkoisemmilla paikoilla melko aikaisin. Kevätkaihonkukkaa minulla onkin monessa paikassa. Se on hyvä leviämään ja sopiva maanpeitekasvi, joka viihtyy aika vaatimattomassakin maassa. Sen kukat muistuttavat lemmikin kukkaa, josta myös pidän. Kuten kuvasta näkyy, samanaikaisesti saattaa olla monenvärisiä kukkia. Yleisin on tuo lemmikinsininen.

Minkä kasvin kukkimista odotat?

Jouluruusun kukintaa odotan yleensä innokkaasti. Sillä on usein jo syksyllä nuput, mutta meidän jouluruusumme peittyy yleensä paksuun lumivaippaan ja sen kukinnan saattaa nähdä vasta lumien sulattua. Viime syksynä siirsin yhden jouluruusun Vasempaan rinteeseen ja sieltä lumet lähtevät muita alueita aikaisemmin. Nyt siinä jouluruusussa onkin jo iso nuppu, joka ilahduttaa erityisesti. Pelkäsin nimittäin, ettei kasvi selviytyisi talvesta.

Erityisen jännittävä tulee olemaan tämä kesä, koska istutin elämäni ihka ensimmäisen Sinivaleunikon viime kesänä. Nyt odotan näkeväni sen uudelleen ja toivon hartaasti, että se olisi pärjännyt talven yli hengissä.

6.     Mikä on luonnonkasveista suosikkisi?

Pidän kovasti kaikista vuokoista. Ehkä eniten kuitenkin Valkovuokosta. Odotin monta vuotta, että saisin sen kotiutumaan meidän pihaan ja vihdoin olen siinä onnistunut. Karviaismarjapensaan vierelle nousee keväisin muhkea pehko, joka kukkii pitkään ja runsaana. Annan sen olla rauhassa, kunnes se on kuihtunut täysin. Sitten voin taas ajaa siltä kohdin nurmikon lyhyemmäksi.

7.   Mitä viljelet siemenistä? Mainitse 3.

Tomaattia minulla on ollut talon seinustalla ja viime kesänä pääsimme kokeilemaan tomaatin viljelyä myös kasvihuoneessa. Joka vuosi tuntuu, ettei itse kasvatettua tomaattia parempaa voi ollakaan. Vaikka sadon koolla ei yleensä pääse hurraamaan, on se makunautinto vaivansa arvoinen. Yleensä olen laittanut Tigerellaa ja paria eri kirsikkatomaattia. Tänä vuonna kylvin myös Ailsa Craigia.

Myös kurkkua tuli kasvihuoneessa kokeiltua. Avomaalla meillä on ollut tietenkin avomaankurkkua, mutta nyt saatiin sitten ensimaistiaiset myös kasvariversiosta. Näköjään kurkun kasvattaminenkin vaatii pikkaisen harjoittelua, mutta ehkä tässä hissukseen oppii sopivat niksit.

Kukkia kylvän siemenistä suoraan maahan, ainakin krassia ja kehäkukkaa. Esikasvatukseen olen yleensä laittanut samettiruusua ja tuoksuhernettä. 
Perennoja olen kokeillut parin vuoden ajan. 
Tilanpuutteen vuoksi taidan siirtyä perennojen kasvattamisessa 
kesäaikaiseen kasvari- ja ulkokasvattamiseen.

8.   Mikä kukkapuu sinua kiehtoo?

Syreenit ovat hurmaavia, mutta silti taidan tykätä ihan eniten omenapuista. 
Niiden kukintaa odottaa joka kesä innolla ja suurin odotuksin.
Rakastan omenia ja meillä syödään niitä paljon. Mikään ei ole niin ihanaa, kuin käydä loppukesän aamuna keräämässä oman puutarhan puusta pudonneita omenia taskut ja sylin täyteen ja palata sisälle lukemaan aamulehteä omppuja rouskutellen.

9.  Mikä puu hurmaa sinut lehdillä? 

Eiköhän neulaset ole havupuun lehtiä. Tykkään kovasti havupuista ja harmittelen, etten ole niitä alkuvuosina enemmän suosinut puutarhassani. Nyt olisi laajempi valikoima pidemmälle kasvaneita havuja. Vime vuosina on tullut istutettua erilaisia tuijia, tuivioita ja sinikatajaa entisten vuorimäntyjen lisäksi. Myös yksi jalokuusi ja kartiomarjakuusi ovat pihassamme.

10. Mitä yrttejä viljelet?

Ruohosipuli on mukava monivuotinen ja monipuolinen yrtti, jota voi kasvattaa vaikka perennapenkissä. Ruohosipulin kukat sopivat hyvin isompien laukkojen lomaan. Joinakin vuosina olen kylvänyt ruohosipulia ruukkuun, josta sitä voi käydä leikkaamassa leivän päälle tai muuhun ruokaan. Syksyllä siirrän kasvin maahan, jossa se saa jatkaa elämäänsä seuraavina vuosina.

Tilliä kylvän joka kesä kasvimaalle. Käytämme tilliä paljon mm. säillöntään. Lisäksi kerään tilliä pakastettavaksi, niin sitä on aina tarvittaessa kotona.

Samoin persilja kuuluu vakioyrtteihin. Lipstikan kasvatin siemenestä ja istutin kasvimaalle viime kesänä. Saapa nähdä, onko se selvinnyt talvesta. Muita yrttejä kylvän tarpeen ja innostuksen mukaan.

Laitan haasteen eteenpäin:

Lauralle Elämää paratiisinpalasessa -blogiin
ja
Sametti Hortensialle Pikkuinen puutarha -blogiin
 

Auringon lämmössä keväästä nauttien

Tänään(kin) on ollut huikean hieno kevätpäivä. Aurinko on paistanut pilvettömältä taivaalta ja lintujen laulamista ei voi olla kuulematta. Lämpötilaerot ovat vuorokauden aikana melkoiset, sillä aamulla talon varjoisalla puolella mittarissa oli pakkasta -5.6. Päivän mittaan keittiön mittariin kertyi plusasteita kahdeksan verran, mutta aurinkoisella puolella saattoikin sitten istua T-paitasillaan.

Meillä on alapihalla vielä melko runsaasti lunta ja avonaiset paikat ovat niin vetisiä, ettei sinne parane mennä kävelemään. Rinteestä lumi sulaa hurjaa vauhtia ja yläpihan hiekkakäytävät ovat jo täysin lumettomat. Ovat ne kuivuneetkin siltä osin, kun en ole heitellyt kukkapenkeistä lunta käytävien puolelle sulamaan. Pakkohan kevääntuloa on käydä edistämässä, jotta näkisin niitä paljon puhuttuja piippoja myös omassa pihassani.

Talon varjoisaslla puolella on vielä käytävällä muutama jääkalikka hiekalla sulamassa. Olisi pitänyt nakata ne heti alkuunsa aurinkoiseen paikkaan, sillä öisin pikkuisetkin jääpalat pakastuvat tiukasti kiinni sijoilleen, eikä niitä saa edes potkimalla irti. Olkoon siinä.

Olimme Juuson kanssa pihahommissa useamman tunnin. Minä haravoin käytäviä ja vähän rapsuttelin avoinna olevia istutusalueitakin. Ihan vähän vain, sillä tarkoitus on antaa maahan pudonneiden lehtien maatua ja muuttua mullaksi siihen, mihin ovat puista pudonneet. Syksyllä toki haravoin päällimmäiset, sillä meillä on hurjan paljon vaahteroita, joiden lehdet eivät maadu sitten millään. Kuivuessaan tuuli lennättelee isoja lehtiä pitkin pihaa ja jossain vaiheessa se alkaa meikäläistä närästämään.

Juuson apu jäi toissijaiseksi, sillä se keksi mennä köllöttelemään terassille auringonläikkään kellarista hakemani maton päälle. Tai mattojen, sillä en ehtinyt niitä laittaa oikeille paikoilleen, kun kissa lysähti läjän päälle. Kukapa sitä nyt kissaansa makoisilta unilta pois häätäisi.

Joitakin sipulikukkien piippoja on jo näkyvissä, mutta eniten aina keväisin ihastun Kevätkaihonkukan sitkeydestä. Sieltä se taas ponnistaa kuivuneiden lehtien lomasta virkeänä, kuin ei olisi talviunilla ollutkaan. 

Yllättäen Alppikärhössäkin on jo elämää, vaikka sen sijainti on melko varjoisassa ja siten myös viileässä paikassa. Pieniä pehmoisia silmuja oli ilmaantunut sinne tänne ja ne tuntuivat sormissa kuin pikkuruisilta pajunkissoilta.

Ihanin asia oli löytää Vasempaan rinteeseen syksyllä siirtämästäni Jouluruususta nupun. Yksi ainokainen, mutta sitäkin ihastuttavampi. Jos kasvi tykästyy tuossa olemaan, se tulee saamaan seuraansa muitakin jouluruusuja.

Puutarhablogeissa on nyt niin paljon elämää ja kuhinaa, ettei millään ehdi kaikkiin kommentoida. Kaivoin esiin Vinkkivihkoni, johon kirjaan muiden blogeista ja netistä ylipäätään löytämiäni innoittavia kasveja. Sellaisia, jotka saattavat löytää tiensä myös omaan puutarhaani. Monta hienoa kasvivinkkiä olen blogeistanne löytänyt ja jälleen alkaa uusi jakso, jolloin pääsee kaikenlaisiin ihanuuksiin tutustumaan.

Ja vaikka säätiedotukset uhkaavatkin meitä takatalvella, ei anneta sen häiritä. Takatalvet kuuluvat suomalaiseen kevääseen, eivätkä ne meitä nujerra. Päinvastoin, kävellään yli mahdollisten pikkupakkasten ja räntäsateiden kohti uusia auringon lämmittämiä kevätpäiviä.
 

Juurakoita, mukuloita, sipuleita

Pioni Coral Charm (kuva: Taimimoisio)

Postista tuli ilmoitus paketista, jonka kävin tänään noutamassa. Tilasin kuukausi sitten Kauppilasta tarjousliljoja, enkä sitten voinut vastustaa himoitsemani Coral Charm -pionin juurakoita. Viime kesänä katselin taimikaupassa Coral Charmin hintoja ja sen verran korkeita olivat, että jäi ostamatta. Verkkokaupasta kahden juurakon hinnaksi tuli 14 euroa, joka ei ole paljoa, jos vain saan ne onnistumaan kasvussa.

Lilium Henryi eli Heikinlilja (kuva netistä, ei kuvaajan nimeä)

Oranssi ei ole kukissa lempivärejäni, mutta tämä Heikinlilja oli niin komean näköinen. Ajattelin, että kyllä sille sopiva paikka löytyy. Itse asiassa joudun kaiken aikaa itselleni tolkuttamaan, että kasvien hankkiminen tällä tavoin on aivan vääränlainen. Siis että ensin tulee kasvi ja sitten ryhdyn miettimään sille paikkaa. Kaikille on tähän saakka sopiva paikka löytynyt, joten ei tässä nyt mitään katastrofia Heikinliljankaan suhteen synny. Siitä huolimatta voisin vähitellen muuttaa toimintatapaani.

Lilja On Stage (kuva Kauppilan sivuilta)

Toinen tilaamani liljapakkaus sisälsi kaksi On Stage -puuliljan sipulia. Puuliljoja en ole vielä kokeillutkaan.

Dahlia Pink Blend (kuva Kauppilan sivuilta)

Kolmannessa paketissa oli kuusi Dahlia Pink Blendin juurakkoa. Vai onko daalialla mukulat?

Daalioista minulla on hyvin vähän kokemuksia. En ole kovin ihastunut kukkiin, joiden mukuloita tai juurakoita täytyy kaivella syksyisin kellariin säilytettäväksi. Puutarhassa on syksyisin muutenkin ihan riittävästi tekemistä, joten olen ajatellut, ettei minun tarvitse kaikkeen ryhtyä. Vaan ruukkuihin hommaan kuitenkin jotain kukkivaa, miksei siis kokeilisi vaihteeksi daalioita.

Pikkuinen ongelma syntyi siitä, ettei minulla ollut riittävästi hyvää multaa sisätiloissa. Syksyllä muistin nostaa yhden mustanmullan säkin kellariin, mutta siitä on talven aikana melkoinen osa käytetty. Pihalla oleva multa on jäässä. Ohjeissa kehotettiin istuttamaan etenkin liljat mahdollisimman nopeasti. Muutamaan päivään on vähän epätodennäköistä ehtiä multakauppaan, joten piti laittaa aivonystyrät hyrräämään ja kehittää jokin väliaikaisratkaisu.

Sekoitin sitten taimimultaa ja mustaamultaa. Kaivoin kellarista isoimmat muoviruukut, joita onneksi on tullut esimerkiksi havukasvien mukana ja tein taimimullasta ja mustasta mullasta sekoituksen. Daalioiden juurakot ovat melkoisia mustekalalonkeroita ja niille ei tahtonut sopivan kokoisia purkkeja löytyä. Ulkoruukuissa olisi tilaa, mutta niihin ei nyt ole riittävästi multaa. Olkoot tässä vaiheessa vähän ahtaasti, kun ei muutakaan ratkaisua ensi hätään löydy. Ruukut ovat nyt autotallin hyllyssä ikkunasta tulevassa valossa. Lämpötila siellä on noin +10 asteen tienoilla. 

Sanokaa nyt viisaammat ja kokeneemmat, voinko pitää daalioita ja pioneja näissä olosuhteissa, vai mitä suosittelette? Liljojen sipuleille muoviruukkujen tila riittää kyllä hyvin. Liljat ja pionit pääsevät myöhemmin maahan, mutta daaliat varmaankin siirtyvät ulkoruukkuihin.
 

Puutarhaunettomuutta

Köynnöskuusamassa on jo isot silmut.

Lauantai-illan brittidekkarin jälkeen tuntui siltä, että nyt voisi kallistaa päänsä tyynylle. Seurakseni jalkoja lämmittämään sain Juuson. Hetken luettuani sammutin valot ja sitten olikin uni tiessään. Osittain siihen vaikutti Juuson äänekäs kuorsaaminen. Suurempi syy unettomuudelle taisi kuitenkin olla tälle ajanjaksolle tyypillinen ajatusten karkaaminen puutarhaan.

Puutarhaportti eräässä verkkokaupassa.

Jo pitkään mieleni on tehnyt kaunista puutarhaporttia alapihalle. Ukkokulta osaisi kyllä tehdä puusta toiveideni mukaisen, mutta kun en jaksa pyytää ja anella ja vihdoin lupauksen saatuani useita vuosia odotella. Niinpä löysin kuvan mukaisen puutarhaportin eräästä verkkokaupasta. Asiakaspalautteen mukaan sen ei ole niitä vankimpia rakenteeltaan ja tuppaa ajan mittaan ruostumaan. Hinta on kuitenkin sopiva kukkarolleni ja rakennelma on helppo koota itse. Vuosien tuoma patina ei minua haittaa. Laitetaanpa harkittavaksi.

Sitruunapelargoni Pink Capitatum (kuva Viherpeukaloiden sivulta)

Seuraavaksi ajatukset riensivät kesäkukkaistutuksiin. Joka vuosi päätän suunnitella istutukset etukäteen ja yhtä varmasti huomaan jättäneeni suunnittelun puolitiehen. Tai mikä vielä tyypillisempää, menen kesäkukkaostoksille, enkä saakaan hakemaani vaan palaan kotiin ihan jonkun muun puskakassin kanssa. Ne kesäkukat kun pitää saada sillä kellonlyömällä, kun päätän ne hankkia. Ei puhettakaan, että voisi kierrellä kaupoissa useampana päivänä saadakseen etsimänsä. Kaupoissa kierteleminen ja osteleminen on alkanut tympiä yhä enemmän, vaikka kyseessä olisi niinkin mukava asia kuin kasvit ja kukkaset.

Pelargonia Rose Mega Splash (kuva Viherpeukaloiden sivulta)

Yön hiljaisuudessa kaivelin netistä joitakin kesäkukkamahdollisuuksia. Pelargoniat ovat nyt niin muodikkaita, että niistä näyttää löytyvän valtavasti erilaisia vaihtoehtoja. 

Ja tähän karvaiseen kaveriin tyssäsi tietokonesessioni. Kun vihdoin sain kissan pois näytön edestä, se lysähti puolittain näppiksen päälle vaatimaan rapsutuksia. Pöydällä pyörii irtokarvoja ja niin niitä pyörii naamallani ja suussani ja ihan kaikkialla. Ei tässä muu auta, kuin kömpiä takaisin omaan petiin.

Hyvää yötä ja mukavaa sunnuntaipäivää!
.