Muutaman plusasteisen ja sateisen harmaan päivän jälkeen olemme saaneet tänne etelään aurinkoisia pakkaspäiviä. Auringonpaiste on ihanaa ja lievittää kevään odotusta. Aurinko myös lämmittää ja näinä kylminäkin päivinä lämmön vaikutuksen näkee vettä tiputtelevissa jääpuikoissa ja lumen koostumuksen muutoksena etenkin talojen seinustoilla.
 |
| Käytävän hiekka alkaa vähitellen ilmaantua näkyville. |
Kovin lohdullisilta eivät säätiedotukset tulevina päivinä näytä. Ainakaan kevään edistymistä ajatellen. Öisin on luvassa jopa toista kymmentä pakkasastetta ja useimmiten päivisinkin mittari pysyy pakkasella auringosta huolimatta.
Maaliskuun viimeiselle päivälle osuu kuun toinen täysikuu (tulipa monta kuu-sanaa yhteen lauseeseen). Olen huomannut, että usein talviaikaan nousevan kuun ja etenkin täysikuun aikaan on kylmää. Kunhan kuu alkaa jälleen pienentyä, saattaa hyvinkin kevät vihdoin edistyä.
Huomautettakoon, etten ole mikään ilma- tai säätieteen ammattilainen. Ihan vaan omanlaiseni, mututuntumalla höpöttävä "sammakkotohtori". Niinpä kaikki ennustukseni saattavat mennä täysin pieleen siinä, missä onnistuakin.
 |
| Kirjopikarililja on vielä nuppuinen. |
Koska tässä voi vielä mennä hyvä tovi aikaa, ennenkuin pääsemme oman maan piippoja ihastelemaan, on syytä hankkia sisätiloihin korvikehoitoa. Sitä saa kaikista kukkia ja kasveja myyvistä liikkeistä.
Aika kiva, että kaupoissa on leikkokukkien lisäksi yhä enemmän myös pikkuisia sipulikukkia. Tete-narsisseja on saanut jo vuosia, mutta nyttemmin myös helmililjoja ja kirjopikarililjoja on ihan markettienkin kukkapisteissä paremmin varustelluista kukkakaupoista puhumattakaan.
Kaikki sisällä kukkineiden kevätkukkien sipulit olen istuttanut myöhemmin omaan puutarhaan. Tete-narsissit eivät ole kovin hyvin menestyneet, mutta esimerkiksi helmililjat ovat jatkaneet uutta elämää puutarhassani.
Toistaiseksi olen ostanut vasta yhden tete-narsissiruukun ja se on jo kukkimisensa kukkinut. Sisätilojen lämpö tekee sipulikukista aika lyhytaikaisia iloja, ellei niitä jaksa tai muista siirtää yöksi viileämpään. Kovasti mieli tekisi laittaa sipulikukkia vaikkapa sisäänkäynnin kukkalaatikkoon, mutta luvatuilla pakkasilla se taitaa olla rahan tuhlausta. Pääsiäiseen on pari viikkoa. Ehkäpä silloin on jo tilanne lämpötilojen osalta keväisempi.
Tulppaanit ovat edullisia ja niitä on erittäin hyvin saatavilla. Vaan ei inkaliljan oksakaan kovin kallis piristys ole. Edellinen inkaliljakimppuni kesti peräti kolme viikkoa. Nyt ostin oman kylän kukkakaupasta kaksi valkoista ja yhden syklaamin punaisen oksan. Yhdessä oksassahan on monta kukkaa, joten välttämättä ei montaa oksaa edes tarvita.
Viime viikolla tein kotiinpaluureissulla pyrähdyksen Plantsuun. Kuulin, että siellä olisi pistokkaita ja olihan siellä. Tarjolla olisi ollut pelaguita, petunioita ja muutamia muitakin pistokkaita, mutta viime kesänä hyvin menestyneistä verenpisaroista innostuneena päädyin tälläkin kertaa niihin.
Yksi iso ruukullinen viimekesäisiä verenpisaroita asustaa lämmittämättömässä autotallissa, mutta pelkäänpä niiden olevan kuoleman omia. Vielä tammikuun alussa autotallissa oli +9 lämpöastetta, mutta pakkasilla mittari tipahti kiivaaseen tahtiin kohti nollaa ja öisin ilmeisesti allekin. Olisi pitänyt siirtää ruukku paukkupakkasten aikaan johonkin lämpimämpään paikkaan, vaan arvatkaa, muistinko. En tietenkään. Vielä sitä pelaguuruukkuja nostelee sisätilojen ikkunalaudoille, mutta entäpä sellaisia 10 litran ruukkuja. Ei niille oikein ole sopivia paikkoja, kun se unelmien viherhuonekin yhä antaa odottaa itseään.
Leikkokukkien ja keväisten sipuliasetelmien katselemisessa on sekin hyvä puoli, että katse kulkeutuu niiden pariin, eikä tarvitse tuijottaa auringonvalon paljastamia likaisia ikkunoita. Aina ne ikkunat ovat tähän aikaan vuodesta ikävän harmaan täplikkäitä, mutta tammikuun loppuun saakka tauotta jatkuneen tierempan vuoksi meidän ikkunat ovat nyt kerrassaan järkyttävän pölyiset. Remppamiehet palaavat talvilomilta huhtikuussa ja pölypilvet aloittavat seilaamisensa kohti ikkunoitamme taatusti heti lumien sulattua.
Niin tai näin, mutta aion pestä ikkunat oitis, kun sää sen sallii. Onhan se nyt huomattavasti hauskempi katsella sorarekkoja ja kaivinkoneita edes hetken aikaa puhtaan lasin läpi. Ja tierempasta huolimatta haluan päästää myös kevään kotiimme myös ikkunoiden lävitse.
