Penan begoniat ja noidannuoli

Maanantaina kävin illansuussa onnittelemassa naapurin nimipäiväsankaritarta. Päivä oli ollut kiireinen kuin myös sään puolesta aika painostava. Kuin ilmassa olisi ukkosta, joka tulikin varsin lievänä vasta tiistaina.

Vein Maritille Helinä Rautavaaran museomyymälästä ostamani ugandalaisten naisten kierrätyspaperista tekemän kaulakorun. Marit tykkää turkoosista, joten väri oli onneksi nappivalinta.

Paperista on pyöritetty helmiä, joiden pinta on lakattu kestäväksi. Yllättävän paljon helmillä on painoakin, joka takaa kauniin laskeutuvuuden. 

Korut on valmistettu eettisesti ja niiden tekijät saavat kunnon korvauksen työstään. 

Maritin kanssa tulee ruodittua asioita laidasta laitaan, eikä kukkiakaan yleensä unohdeta. Maanantaina katse kiinnittyi Maritin miehen, Penan huolella vaalimiin komeisiin begonioihin. Kolmesta keltaisesta begoniasta kuvan uusin on minusta varsinainen kaunotar. Muut kaksi ovat viettäneet talvet autotallissa jo useamman vuoden ajan, ja kauniita ovat nekin. 

Kuva ei edes anna täyttä oikeutta begonian muhkeudelle ja kukkien runsaudelle. Kuin ruusuja koko amppeli pullollaan. Värikin liukuu jännästi oranssinpunaisesta keltaiseen. Monet eivät tykkää ollenkaan keltaisesta väristä, mutta tätä kasvia katsellessa taitaisi päät kääntyä väriä inhoaviltakin.

Dahlia 'Melody Harmony'

Oman terassin ruukuissa asustavat daaliat ovat vihdoin päässeet kukinnassa vauhtiin. Valkoinen Sneezy on kukkinut jo jonkin aikaa, samoin kaktuskukkainen pinkki versio. Nyt Melody Harmony liittyi heidän seuraansa. Keväällä kaupasta löytämäni Cafe au Lait on tehnyt yhden nupun, jonka aukeamista odotan innolla. Kyseinen daaliahan on ollut suosittu jo parin vuoden ajan. Viime kesänäkin minulla oli yksi Cafe au Laitin mukula, mutta se ei suostunut kasvamaan.

Rosa 'Fairy' - maanpeiteruusu

  
Ruukussa kesäänsä viettävä maanpeiteruusu Fairy on kasvanut muhkeaksi ja avaa vihdoin lukuisia nuppujaan. Kesäkuussa en vielä tiennyt, mihin tämän kasvin syksyllä istuttaisin. Nyt paikka alkaa olla jo melko varma. Oikearinteeseen hän pääsee, kunhan karsin sieltä läjän vuorenkilpeä pois.

Rosa rugosa 'Therese Bugnet' - Teresanruusu

  
Teresanruusu aloitti pensasruusuista toisena heti juhannusruusun jälkeen. Kukkia Teresassa on ollut ennätysmäärä. Viime vuotiseen tapaan leikkasin kuihtuneet kukat pois ja nyt on alkamassa toinen kukkien vyöry. Kuvassa yhden oksan kärki, jossa avautuneet kukat tungeksivat joukolla toistensa vieressä. Leikkaustoimenpiteen onnistuneista seurauksista innostuneena kiertelin yhden illan leikkaamassa muidenkin pensasruusujen kuihtuneita kukkia. Osa ruusuista on toki kukintansa tältä vuodelta kukkinut, eikä leikkaamisella ole siinä mielessä merkitystä. Kunhan kunnostauduin yli tarpeiden.

Rosa gallica Mundi - Kirjoapteekkarinruusu

Ennakkopeloistani huolimatta kirjoapteekkarinruusu on kukkinut monen kukan voimin. Hiukan sitä sade kiusasi. Samoin voimakkaasti vieressä kasvavan neilikkaruusun kainalovarjoon joutuminen. Mundille on jo uusi paikka varattuna. Viettäköön nyt hetken vielä vanhalla paikallaan.

Rosa F.J. Grootendorst - Neilikkaruusu kukkii ylenpalttisesti

Kaksi päivää herukka- ja vadelmapuskissa tuotti mukavasti marjoja ja mehua pakastimeen. Harmittavampi asia on kykkimisen ja ilmeisesti jonkinlaisen kiertoliikkeen aiheuttama noidannuoli. Selkä on ollut niin  kipeä, että kaikki asennot ja liikkeet ovat olleet tuskallisia. Saatoin nukkua vain selälläni ja huonosti niinkin. 

Keskiviikkoaamuna suunnistin kunnan keskustan terveyskeskuspäivystykseen. Oman kylän terkkari on aina kesällä kiinni. Ilmoittautuessani sain kuulla minua ennen olevan kahdeksan potilasta. Ehdottivat fysioterapeutin aikaa iltapäiväksi. Kokemuksesta tiedän, ettei ankarimmassa kipuvaiheessa fysioterapiasta ole apua, vaan ensin pitää saada jokin kipua helpottava lääke. Eikä kyllä innostanut odottaa useita tunteja fysioterapeutin aikaa. Niinpä päätin jäädä päivystysjonoon.

Rosa rugosa 'Ritausma'

Jono liikkui äärimmäisen hitaasti. Yksi ainoa lääkäri oli vastaanottamassa potilaita. Tuskissani tutkin jo lähellä sijaitsevan yksityisen lääkäriaseman aikoja löytäen sieltä ensimmäisen vapaan ajan klo 13.10. Vaihtoehtoja pähkäillessäni sekin aika meni ja seuraava olisi ollut klo 15.10. Kolmen tunnin jonotuksen jälkeen mukavanoloinen lääkäri kutsui minut huoneeseensa. Tutkimus haastatteluineen ja ohjeineen kesti tuskin varttia. Noitahan se minuun taas nuolensa oli iskenyt. Sain pari reseptiä ja kouraan neljä vahvaa kipulääkettä.

Kotona otin heti ensimmäisen lääkkeen ja kipu vaimeni selvästi hiukan. Vahvoihin kipulääkkeisiin tottumattomana ja vähiin jääneen yöunen vuoksi tunsin sitävastoin olevani vähän pöllyssä. Pääasia kuitenkin, että lääkkeet poistavat kipua, jotta pääsen vähitellen liikkumaan. Liikuntahan on parasta hoitoa kipeälle selälle. Sitä en vain tämän(kään) episodin jälkeen ymmärrä, kuinka 40 000 asukkaan kunnassa on tavallisena arkipäivänä päivystämässä yksi ainoa lääkäri. 

Puutarhatöiden kannalta tämä viikko menee pahasti miinuksen puolelle. Onpahan kuitenkin aikaa miettiä suunniteltuja siirtoja perinpohjaisesti. Noidat ampukoon nuoliaan mieluummin pusikkoon, eikä minun selkääni. Puutarhani tarvitsee tervettä selkää ja niin tarvitsen minäkin.

Pitäkää tekin huolta selästänne!

PS. Salamoita silmissäni aiheuttaneiden selkäkipujen vuoksi en ole postauksianne jaksnut kommentoida. Sen verran olen niitä selannut, että uskon olevani jotakuinkin ajantasalla.
 

Oi, mikä väri - elämän väri!

Achillea millefolium 'Red Velvet' - Punakärsämö

Olipa taas vauhdikas viikonloppu. Aika ja tapahtumat hurahtivat sellaista vauhtia, ettei perässä pysynyt. Yksikään puutarhan siirtoprojekti ei nytkähtänyt mihinkään suuntaan, mutta sen sijaan vadelmista tuli kerättyä kaikki sunnuntaihin mennessä kypsyneet. Raakileita on yhä, joten kerääminen vattujen osalta jatkuu. Pojan kanssa putsasimme punaherukkapensaat siten, että yhteen pensaaseen jäi ehkä puolet. Aika vaan loppui kesken. Pakastin murto-osan herukoista kokonaisina, muut keitin mehuksi.

Physocarpus opulifolius 'UMNHarpell' - Purppuraheisiangervo

Viikonlopun säät ovat olleet loistavat. Aurinko on paistanut täydeltä taivaalta ja lämpöä riittänyt yli oman tarpeen. Siksipä mitään kaivuhommia en ole aloittanutkaan. Luvassa on viilenevää ja sadekelejä, joten miksipä ryhtyisi kasveja kuivaan ja kuumaan aikaan kiusaamaan.

Clematis viticella 'Madame Julia Correvon' - Tarhaviinikärhö

Nurmikon leikkasin sunnuntai-iltana, sillä maanantaina en ehdi ja tiistaiksi on luvattu sadetta. Menipä nurmikonleikkuu samaan hikeen kuin marjapensaiden äärellä kykkiminen. Palautettuani ruohonleikkurin paikalleen juoksutin vielä muutaman kastelukannullisen vettä ruukkukukille. 

Kun mehut oli saatu pakkaseen, kaikki säilömiseen tarvittava tilpehööri tiskattua ja alapihan nurmialue juostu leikkurin perässä lyhyemmäksi, oli ruhtinaallista sukeltaa viileään suihkuun pesemään päivän hiet pois.

Clematis 'Warsazwska Nike' - Loistokärhö

Viikolla olemme olleet Ukkokullan kanssa muutenkin ahkeria. Leikkasimme kimpassa omenapuiden vesiversot, kuten teemme joka vuosi näihin aikoihin. Minä siivosin jäljet nurmikolta ja Ukkokulta silppusi versot hakettimella. Samalla meni muitakin kuukauden aikana kertyneitä oksia. Kummasti niitä kertyy, vaikka ei mitään erityisen mittavia leikkausoperaatiota ole ollutkaan. 

Clematis viticella Purpurea Plena Elegans - Tarhaviinikärhö

Muistin myös yhtenä päivänä vihdoin ja viimein laittaa nokkoslannoitteen käymään. Nokkosten sekaan lisäsin rohtoraunioyrttiä. Kunhan liemi on muhinut kannellisessa saavissa muutaman päivän, siilaan roippeet pois ja laitan liemen kanisteriin. Sieltä on hyvä ottaa lannoitetta vaikka kasvimaalle tai kukkasille.

Lilium martagon 'Russian Red/Morning'

Välillä puutarhan hoito on vaikea yhdistää muuhun elämään. Perfektionistina minua vaivaa, jos paikat ovat rempallaan, enkä ehdi saada niitä mieleisekseni. Olen kyllä oppinut olemaan armollinen niin itselleni kuin muillekin. Ymmärrän, ettei puutarhalla ole yhtä suurta merkitystä läheisilleni kuin itselleni. Niinpä siirrän oman intohimoni hetkeksi syrjään ja paneudun toisten kanssa olemiseen. Minulla on hyvin aikaa puutarhatouhuihin, eikä niiden vuoksi tarvitse laiminlyödä muita ihmisiä ja asioita.

Centaurea cyanys - Ruiskaunokki

Iäkkäiden ja sairaiden vanhempieni tilanne on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin vakaa. Hoidin heidän asioitaan useiden vuosien ajan. Toukokuussa 2018 kaatumisen seurauksena saadun aivovamman ja siitä seuranneiden neurologisten hankaluuksien vuoksi olen ollut syrjässä hoitovastuusta. Nyt vanhempien asioita hoitanut henkilö on irtisanoutunut vastuusta ja muiden on koottava voimavaransa, sillä vanhemmat eivät ilman apua pärjää. Hiukan pelottaa, mutta eiköhän tästä jotenkin taas selvitä.

Rhodochiton atrosanquineus - Keijunmekko

Viikonloppuna kuulin nuorelta ihmiseltä, kuinka hänen kipeää jalkaansa on kahden vuoden ajan hoidettu väärällä diagnoosilla. Sattumien kautta tavatun uuden hoitotahon myötä löytyi syy kivuille ja toivottavasti kuntoutus lähtee nyt oikeaan suuntaan. Tämä episodi on osoittanut, kuinka pienestä toivon menettäminen on kiinni. Kuinka tärkeää onkaan nähdä elämän eri värit ja synkkyyden keskellä myös kirkkaita sävyjä, jotta jaksaisi uskoa toipumiseen ja valon palaamiseen arkeen.

Krassi

Tähän postaukseen keräsin kasveja, joiden väri ilahduttaa juuri nyt puutarhassa paljon. Tuollainen samettisen syvä punainen, joka auringossa syttyy suorastaan palamaan, on täynnä voimaa ja energiaa. Se on kuin väri täynnä toivetta pitkän ja raskaan tunnelin jälkeen. Se on minun elämäni väri.

Malus purpurea 'Musta Rudolf'

Voimaa ja väriä teidän kaikkien viikkoonne!

Herkkua on siinä monenlaista...

Cucurpita maxima x pepo - Jättikurpitsa

Omavaraisuuteen pienen kasvihuoneen ja muutaman lavakauluksen avulla ei yllä, mutta kivasti itse kasvattamalla saa lisää kesäiseen ruokapöytään. Marjapensaiden ja hedelmäpuiden osalta pakastimeen saa sen, mitä kahden aikuisen talous talven aikana huoletta käyttää.

Vicia faba - Härkäpapu

Makunautintojen ohella tärkeimpiä etuja itse kasvattamisessa on onnistumisen ilo ja kasvun ihmeen seuraaminen siemenen kylvämisestä sadon korjuuseen. Kasvarin oven avaaminen johtaa lähes joka kerta pitkään istumiseen tomaattien ja kurkkujen parissa. Nipistänpä varkaan tuolta ja toisen täältä, kohennan kurkkujen tukinaruja, kurkistan lehtien alle ja tarkkailen kypsyvien paprikoiden muotoa ja väriä. Tsekkaan kastelujärjestelmän toimivuuden, vesisäiliön mahdollisen täyttötarpeen ja sitten vain istun tuoksujen hiljaisesta ilmapiiristä nauttien katselemassa.

Pisum sativum - Herne

Jännitin kasvarin ja kasvimaan puolesta keväällä tavallista enemmän, kun koleutta kesti niin pitkään. Lisäksi uusimme syksyllä kaikki lavakaulukset multineen, joten kevään tilanne poikkesi suuresti edellisistä. Viime kesänä kasvu oli varsin surkeaa. Esimerkiksi kesäkukat jäivät minimaalisen kokoisiksi, eivätkä kukkineet kunnolla. Osittain syynä oli kuivuus, jota tuuli tehosti. Merkittävä vaikutus oli myös mullalla, joka kaipasi kohennusta ja se myös tehtiin.

Edessä Laatikko 4: porkkana ja mangoldi, takana Laatikko 2: kosmoskukka ja kesämalvikki

Turhaan jännitin, sillä itäminen onnistui todella hyvin ja  kasvu on ollut reippaan rehevää kaikkien osalta. Harsot olivat lavakaulusten suojana siihen saakka, kun kasvit harsojen alla mahtuivat olemaan. Sitten poistin ne. Jo senkin vuoksi, että kasteleminen oli helpompaa ja lisäksi toistuvien kovien tuulien vuoksi harsoja sai olla jatkuvasti kiinnittämässä paremmin paikoilleen. Helleviikkojen aikana kastelin kasvimaata kunnolla joka toinen päivä. Sateiden alettua pilvet hoitivat kastelun melkeinpä liiankin innokkaasti, mutta kasvimaan asukkaat näyttävät edelleen tyytyväisiltä.

Rubus idaeus - Vadelma 'Ottawa'

Nyt on tullut aika poimia vadelmia, jotka kypsyvät vauhdilla. Sen verran on taas päivällä kuumaa, että vattutalkoot saavat siirtyä ilta-aikaan. Näyttää siltä, ettei tänä vuonna tarvitse ostaa muiden viljelemiä vadelmia, kun omistakin riittää syötäväksi ja pakkaseen.

Ribes rubrum - Punaherukka

Punaherukkaakin tulee kolmesta pensaasta kiitettävästi. Poika lupasi viikonloppuna kerätä itselleen osan. Juomme hyvin vähän mehuja, joten kovin paljon ei talveksi kannata mehuja keittää. Sen verran marjoja pakastan kokonaisena, että leipomiseen on tarvittaessa materiaalia. Mustaherukka Pohjanjätin kaksi pensasta ovat kuuden vuoden iästä huolimatta edelleen kovin pienikokoisia. Maistiaiset niistäkin saadaan.

Ribes uva-crispa - karviainen

Karviaisen kypsymiseen on vielä aikaa. Kahdesta pensaasta tulee joka vuosi reipas sato. Paljon syömme sellaisenaan tai sitten teen marjoista hyytelöä. Viime vuonna istuin jokusen tunnin terassilla saksimassa karviaisia puhtaiksi, kun kynnet olivat jo liian lohkeilleet. Olipa urakka putsata muutama litra marjoja, jotka pakastin sellaisinaan. Oli kyllä suurta herkkua ripotella jäisinä aamupuuron päälle. Totesin todeksi sanonnan, että kirpeä ja karvas marja muuttuu pakastettaessa makean raikkaaksi.

Kosmoskukka ja tilli

Tilliä, persiljaa ja ruohosipulia pitäisi muistaa silputa talveksi pakastimeen. Sen verran runsaasti olen kylvänyt tilliä, ettei sitä millään ehdi kaikkea tuoreena käyttää. Harmittaa, kun en muistanut ottaa talteen ruotsalaisessa hävikkiruokaohjelmassa esitettyä ohjetta tillin hyödyntämiseksi isoina määrinä. Ehkä voisin soveltaa ohjelmassa näkemääni ja sitä, mitä ohjeesta muistan.

Kurkku

Kurkut alkoivat kasvaa ja kypsyä pian kasvariin muuton jälkeen. Kesäkuusta lähtien olemme olleet kurkkujen suhteen omavaraisia. Kolean sadekauden jälkeen kurkut ovat kukkineet vähemmän ja niinikään kypsyminen on hitaampaa. Maksimi-minimi -mittarin mukaan sadeöinä lämpötila alapihalla on ollut alimmillaan +6 astetta. Jospa nämä lämpimämmät säät auttavat kukinnassa ja kypsymisessä.

Gordobat vasemmalla ja Beth Alphat oikealla

Kasvihuoneessani on kolmea eri kasvihuonekurkkua: Gordobaa, Sherpaa ja Beth Alphaa. Kaksi ensimmäistä ovat herkullisia kumpikin. Beth Alpha sen sijaan on liian vetisen makuinen ja siihen tulee helposti epämiellyttävän kova kuori. Jatkossa jätän Beth Alphan kasvattamatta. Gordoba ja Sherpa ovat hyviä kumpikin ja kasvavat nopeasti pitkiksi. Maun kannalta on parempi poimia kurkut syötäväksi vähän lyhyempinä.

Tomaatteja on kypsynytt tasaiseen tahtiin heinäkuun ajan. Ensimmäisinä alkoivat värittyä Sungold, Supersweet ja Goden Sunrise. Maukkaita kaikki. Samoin Gardener's Delight ja Bumble Bee ovat kypsyneet kivasti. Yellow Pearshaped on tehnyt vain muutaman tomaatin. Samoin Rosellan kukinta on vähäistä ja kypsiä tomaatteja siitä on saatu vasta kokonaista kolme. Ildi kukkii runsaasti, mutta yhtään kypsää hedelmää se ei ole vielä tarjonnut. Myös Tigerella on ollut tänä vuonna kovin laiska tekemään hedelmää.

Ildin ja Yellow Pearshaped'in jätän ensi vuonna valikoimista pois. Parempi keskittyä muutamaan varmaan ja maukkaaseen tomaattiin kuin käyttää vähäinen tila kokeilemiseen. Kirsikkatomaatteihin panostaminen on hyvä ratkaisu. Pienet tomaatit kypsyvät selvästi nopeammin ja niitä on kiva napostella.

Capsicuum annuum 'Redskin' - Paprika

Paprikaa kylvin punaista Redskiniä ja pitkulaista Zazua. Redskin on tehnyt lukuisia vihreitä palluroita, joissa ei vielä näy punerrusta ollenkaan. Kokokin on aika pieni. Pitkulaisia Zazujakin on alkanut kasvaa. Odotan niiden vähitellen värittyvän.

Basilika

Yrttejä kylvin ruukkuihin. Korianteria, sitruunamelissaa, ryytisalviaa ja basilikaa muunmuassa. Basilikan lehti on vähän erilainen. Harmikseni olen kadottanut siemenpussin, jotta voisin katsoa lajin nimen. Basilika kukkii kauniisti. Ruukku jäi kaatosateessa kasvihuoneen nurkalla olevalle pöydälle ja otti hiukan nokkiinsa kaatosateesta.

Kurkkujen ja tomaattien lisäksi kesäkurpitsa kuuluu jokavuotiseen repeertuaariin. Ensin näytti, ettei se jaksa tuottaa hedelmää ollenkaan. Kun selkänsä käänsi, alkoi pitkulaisia pötköjä kypsyä tasaiseen tahtiin. Kesäkurpitsaa on syöty niin salaatissa kuin paistoksenakin. Ylimääräiset kesäkurpitsat pilkon ja pakastan pusseissa sosekeittotarpeiksi. Seuraavaksi on tarkoitus grillata sitä ohuina siivuina. Sipulit ovat kasvaneet hienosti ja niitäkin on haettu kasvimaalta ruokaa valmistettaessa. Myös harvennusporkkanat maistuvat makoisilta ihan sellaisinaan.

Vitis vinifera 'Zilga'

Kesällä 2016 istutin viiniköynnös Zilgan pergolan ritiläseinää vasten kasvamaan. Pari ensimmäistä kesää se näköjään keräsi voimia ja viime kesänä aloitti hurjan kasvuspurtin. Kasvu on jatkunut tänä kesänä. En ole leikannut viiniköynnöstä minkään taiteen sääntöjen mukaan, sillä viiniköynnöksen on tarkoitus vihertää ja koristaa pergolaa. Nyt siihen on ilmestynyt ensimmäiset rypäletertun poikaset, jotka ovat mukavaa plussaa. Tuleepa välimerellinen tunnelma istua viiniköynnöksen katveessa iltapäiväkahvia juomassa. Ehkäpä viinilasillisen myötä voisi kuvitella matkanneensa aurinkoiseen etelään.

Kukkia kasvimaalla pitää ehdottomasti olla. Esikasvatetut samettikukat Kees Orange, Jolly Jester ja Honeycomb kukkivat kauniina väripilkkuina parsan kupeessa. Laatikko kakkosessa ovat kosmoskukat nupulla ja kesämalvikeista ensimmäiset avautuneet.  Kasvimaan reunan Vapaapenkissä kukinnan aloittavat pian kehäkukat ja sinne kylvämäni samettikukat sekä kosmokset.

Lavatera trimestris - Kesämalvikki 'Silver Cup'

 Niin se viikko taas vierähti.  Aurinkoista ja leppoisaa viikonloppua kaikille!
 

Levottomat jalat - ei, vaan kukat

Ensin oli kolmen viikon hellekausi, jolloin puutarhuri pötkötti vapaa-aikansa kirjan kanssa varjossa. Suhde kasveihin oli lähinnä kastelupainotteinen. Kaikki muut suunnitelmat ja aikomukset laitettiin odottamaan kosteampia päiviä.

Helle muuttui hetkessä enemmän tai vähemmän jatkuviksi kaatosateiksi, eikä puutarhuri edelleenkään päässyt toteuttamaan itseään lapion ja kottikärryjen kanssa. Pikaiset tarkastuskäynnit kertoivat kasvien ottaneen puutarhurin helletyylistä mallia ja moni niistä makasi pitkin pituuttaan penkeissään tai peräti nurmikolla.

Lychnis coronaria - Harmaakäenkukka

Kun sateisiin alkoi vihdoin tulla tuntia pidempiä taukoja ja aurinkokin välillä saapui näyttäytymään, oli puutarhurin aika ryhdistäytyä. Ensimmäiset hetket menivät sinne tänne rentoilevien kasvien ihmettelyyn ja päämäärättömään haahuiluun, kun ei paljosta siivoustarpeesta osannut oikeaa aloituskohtaa päättää.

Knautia macedonica - Etelänruusuruoho

Pitkäksi venyneen tuumaustauon aikana ajatusten suma oli siirtynyt paperille kasvien siirtosuunnitelmaksi. Kasvien kannalta otolliset säät ja aika on tehnyt tehtävänsä puutarhassa. Kaikki on tänä kesänä venynyt pituutta, korkeutta ja leveyttä. Kaikki on myöskin ehtinyt kotiutua sen verran hyvin, että alkaa olla muutenkin aika vähän karsia. Puhumattakaan siitä tungoksesta, jonka puutarhuri on ihan itse aiheuttanut istuttamalla kasveja liian lähelle toisiaan tai vääriin paikkoihin.

Campanula medium - Maariankello

Perjantaina oli taivaan pilvimassassa ihan selkeät siniset aukot. Aurinkokin näyttäytyi lähes koko päivän. Puutarhuri siirsi työkaluarsenaalinsa Ruusupenkin ääreen. Kottikärryissä matkasi työmaalle lapio, pitkä- ja lyhytvartiset harat, tyhjiä vateja, pari ämpäriä, etikkapurkki kotiloita varten ja sekatöörit - ainakin. Itse puutarhuri oli varustautunut t-paitaan, shortseihin ja lyhytvartisiin saappaisiin.

Geranium endesii 'Wardgrave Pink' - Espanjankurjenpolvi

Ruusupenkki tyhjeni vauhdilla ison tuijan ja ruusupensaiden väliseltä alueelta. Pois lähtivät naapurin aidan vieressä vuosia levinneet elokuunasterit, kolme erilaista kurjenpolvea, sammalleimu, bellikset, lukuisat lehtoakileijat, jokunen sormustinkukka, valtava pehko kevätkaihonkukkaa, sinne tänne siementäneet pioniunikot ja tietenkin kirjava joukko rikkaruohoksi luokiteltavaa tavaraa. Sekä kaivaessa luonnollisesti ylös nousseet kukkasipulit. 

Geranium 'Raven' - Tummakurjenpolvi

Ahkeran kaivamisen ja uurastuksen jälkeen penkki oli mustana mulloksena. Sen sijaan nurmikolla oli vadeissa kurjenpolvet, bellikset, sammaleimut ja sipulit, jotka oli tarkoitus istuttaa myöhemmin takaisin penkkiin omille paikoilleen. Kevätkaihonkukat kasasin annettavaksi tyttären puutarhaan. Tässä vaiheessa tunteja oli kulunut ja mustat pilvet vyöryivät uhkaavasti puutarhan yllä. Päivän tavoite oli saavutettu ja puutarhuri saattoi olla tyytyväinen kättensä jälkiin.

Papaver somniferum - Pioniunikko

Lauantai valkeni ikkunapeltejä rummuttavalla sateella. Ei puhettakaan pihatöiden jatkamisesta. Sadetta riitti koko päiväksi. Välillä vettä tuli niin valtavalla voimalla, että maahan osuessaan pisarat näyttivät kirpoavan takaisin yläilmoihin. Kotitie muuttui virtaavaksi puroksi, kun sadevesi laski valtoimenaan asfalttista alamäkeä.

Malus domestica 'Huvitus'

Sunnuntaina oli jälleen lupaavan näköistä ja puutarhuri palasi heti aamusta työmaansa ääreen. Vadeissa odottaneet kasvit pääsivät vuorollaan takaisin multaan. Niiden joukkoon liittyivät purkeissa odottaneet kaverit. Muutama kasvi tuli kaivetuksi toisista istutuspaikoista ja juoksutettua nekin uuteen järjestykseen täysin myllättyyn Ruusupenkkiin. Iltaan mennessä puutarhuri saattoi putsata työvälineensä ja kiikuttaa ne paikoilleen odottamaan seuraavaa urakkaa. Päivän päätteeksi oli vielä kirjattava kasvien nimet ja uudet paikat, jotta tolkku säilyisi myös puutarhurin päässä.

Clematis 'Paul Farges' (Summersnow) - Lumikärhö

Työlista lyheni vähän, kun pitkään tyytymättömyyttä aiheuttanut Ruusupenkki - tai oikeastaan puolet siitä - on nyt järjestetty. Samalla kurjenpolvet Ballerina ja Jolly Jewel Purple saivat paremmat asuinsijat. Samoin kellukat Mai Tai, Nonna ja Totally Tangerine pääsivät parempaan valoon jouduttuaan Kiemurapenkissä nuokkuluppion ja syysasteri Patricia Ballardin jalkoihin. Pikkupuutarhan Kivipenkistä pari keijunkukkaa muutti niinikään Ruusupenkkiin. Sekä purkissa pari viikkoa paossa ollut Austin-ruusu.

Physocarpus opulifolius 'Diabolo' - Purppuraheisiangervo

Hortensiapenkistä Ruusupenkkiin muuttaneen Ballerinan tilalle siirtyi Kiemurapenkin päästä pala tuoksumataraa. Vasenrinteen alaosassa korkeaksi hujahtaneet Maariankellot taasen muuttivat Ovaalipenkkiin, jossa niitä kasvaa jo ennestään. Mikä ihmeen älynväläys puutarhurilla on syksyllä ollut hänen istuttaessa maariankellot purkista rinteen alaosaan. Valmiina kaatumaan nurmikolla ilman tukea, niinhän siinä kävi.

Geranium hymalayense 'Baby Blue' - Idänkurjenpolvi

Vielä riittää työlistassa lyhentämistä. Kaikkia hommia ei ole tarkoituskaan tehdä heinäkuussa, ehkä vasta elokuun lopulla. Seuraavaksi olisi tarkoitus karsia muutama etelänruusuruoho Pikkupuutarhan Kivipenkistä, sillä noiden hujoppien armeija on vallannut tilaa luvattoman paljon ja kaiken lisäksi ne tarvitsevat kunnon tuet. Muuten muut kasvit ovat hätää kärsimässä ruusuruohoporukan mätkähtäessä päälle loikomaan.

Hesperis matronalis - Illakko

Pitäisiköhän jatkossa laittaa omaan puutarhaan pituusrajoitus? Yli 80 sentin korkuiset kasvit tuokoot omat harjateräkset mukanaan pysyäkseen pystyssä niin tuulessa kuin sateessakin. Kuvan illakko taitaa olla ensimmäisten joukossa harjateräspassia hankkimassa.

Geranium cinereum 'Jolly Jewel Purple' - Harmaakurjenpolvi

Postauksen kuvat sivuavat vain löyhästi puutarhurin lapiointiurakkaa. Valitettavasti multahommissa harvemmin kamera on mukana. Varsinkin sateen kaiken aikaa uhatessa. Työskentelyn päätteeksi harvoin kuvaaminen on ensimmäisenä mielessä. Pikemminkin suihku ja selän oikaisu.

Mukavia heinäkuun päiviä. Naistenviikko lähestyy.