tiistai 3. tammikuuta 2017

Kaksitoista kuvaa puutarhavuodesta 2016


Sini K Kasvihormoni -blogista haastoi minut osallistumaan vuoden 2016 puutarhavuoden kertaamiseen kahdentoista kuvan avulla ennen seuraavan puutarhavuoden alkua. Kiitos Sinille tästä mukavasta haasteesta. Postaus pikkuisen myöhästyi vuoden alusta, mutta varsinaisen puutarhavuoden aloitukseen se ehtii hyvin.

Tammikuun alussa ei kovin paljon lunta pihassa ollut.
 
Talvi 2016 ei ollut mikään erityisen kylmä ja luntakin oli varsin maltillisesti. Näin jälkikäteen katsoen talvi oli täällä etelärannikolla aika lyhyt. Tammikuun kolme ensimmäistä viikkoa olivat kylmiä. Pari kertaa pakkanen kipusi lähelle kolmeakymppiä.

Tammi-helmikuun vaihde oli hyvin vetistä.

Tammi-helmikuun vaihteessa sää muuttui vetiseksi. Lumipinta hupeni vesisateissa ja plussakeleissä. Pihamaa muuttui luistinkentäksi ja muutaman asteen pakkaset etenkin öisin huolehtivat siitä, että kukkapenkkeihinkin muodostui jäinen kalvo.

Pelaguut ovat päässeet kellarista valoon ja uuteen multaan.

Helmikuussa jokunen siemen jo pääsi kylvömultaan, mutta maaliskuussa keväthulluus yltyi totaalisesti valloilleen. Pelaguut pääsivät kellarista valoon ja saivat uutta multaa. Ripustin innolla linnunpönttöjä pihapuihin ja osallistuin siten Ylen miljoona linnunpönttöä -talkoisiin. Ihan tavoitteeseen ei taidettu noissa talkoissa päästä, sillä viimeisimmän tiedon mukaan pönttöjä on rekisteröity 859.447 kpl. Aika hyvä sekin.

Maaliskuun viimeisenä päivänä laitoin ulkoterassille kukka-asetelman, jossa oli Double Ellen -jouluruusuja ja kerrottuja kevätesikoita. Kukat istutin myöhemmin maahan. Jouluruusut pikkupuutarhaan, jossa ne ainakin vielä ovat hengissä. Kevätesikoiden suhteen epäilen pahinta, mutta kevään myötä näen, kuinka niiden on käynyt.

Sinivuokko se aina sykähdyttää lämpimästi.
  
Huhtikuu alkoi lämpimänä ja aurinkoisena. Kalenterin mukaan ensimmäiset sinivuokon nuput olen nähnyt 2.4., punatulkun, peipposia ja keltaisen perhosen sekä hämähäkin lumessa 6.4. ja raparperikin on jo huhtikuun alussa kurkistellut mullasta.

Huhtikuun alussa lunta on usein vielä siellä täällä ja varjoisat paikatkin pitkään jäässä. Säästä riippuen kevään eteneminen huhtikuussa on kuitenkin hurjaa ja pihassa voi jo haravoida, rapsuttaa ja puolenvälin jälkeen kaivaa ja istuttaa. Valoa riittää pitkälle iltaan. Ja kukapa voisi vastustaa lisääntyvää lintujen konsertointia ja ihania kevään tuoksuja.

Helsingin puutarhamessuilla kävin 7.4. Joka vuosi olen pikkuisen pettynyt niihin, mutta aina sinne silti menen. Luultavasti niin tulee käymään nytkin. Onhan se kuitenkin omanlaisensa puutarhakauden avaus ja aina siellä jotain mielenkiintoista näkee. 
 
Unikon avautuminen

Toukokuu 2016 oli upean lämmin ja aurinkoinen. Elämä siirtyi konkreettisesti pihalle. Ukkokulta rakensi pergolaa ja minä lapioin ja kärräsin. Taimet kulkivat tasaiseen tahtiin ulos ja sisään. Tomaatit siirtyivät toukokuun ensimmäisellä viikolla kokonaan kasvariin, jossa alkuvaiheessa pidin öisin öljylämmitintä. Toukokuun toisella viikolla oli muutama ankara hallayö, joihin varauduin harsottamalla jopa marjapensaita. Mitään vahinkoa hallasta ei meillä kuitenkaan ollut.

Kohensin kasvimaan käytäviä kivituhkalla, istutin kukkia maahan ja ruukkuihin, kitkin rikkaruohoja, leikkasin nurmikkoa, täytin vesitynnyreitä, pesin terasseja, kanttasin kukkapenkkejä. Ja kiertelin kerta toisensa jälkeen pitkin poikin puutarhaa nyppimässä, kurkkimassa, kuvaamassa ja ihan vain ihmettelemässä. Voi, sitä pihaihmisen onnea!

21.5. kävin 1003 puutarhaa -blogin (blogi parhaillaan remontissa) Sirpan kanssa Türin kukkamarkkinoilla Virossa. 

28.5. oli Espoon Marketanpuistossa bloggaajatapaaminen, jonne iloisena saamastani kutsusta tietenkin menin ja sain tavata monia jo tutuiksi käyneitä puutarhabloggaajia ja tietenkin myös joitakin uusia tuttavuuksia.Voi, sitä iloisen rupattelun sorinaa, joka ajanpuutteen vuoksi aina loppuu liian aikaisin.

Coral Charm

Pitkiä hellejaksoja kesän aikana ei ollut, mutta sopivan lämmintä kuitenkin. Kesäkuussa tein raparperistä piirakkaa ja mehua, käänsin biokompostin ja lehtikompostit, typistin vuorimännyt, kärräsin multaa ja kivituhkaa. Edelleen leikkasin nurmikkoa, kanttasin kukkapenkkejä, kitkin rikkaruohoja ja kastelin kukkia. 

11.6. oli yksi kesän huipputapahtumista eli Bloggaajatapaaminen Raumalla. Kävimme tutustumassa Vakka-Taimeen ja Vuorelan puutarhaan ja lopuksi vietimme mukavaa iltaa Suvikummun Marjan ihastuttavassa pihapiirissä. Vielä kerran lämmin kiitos Marjalle ja Kivipellon Sailalle hienosti järjestetystä tapaamisesta.  

Juhannus oli kohtalaisen lämmin, mutta meidän kylällä satoi. Onneksi pergola oli ehtinyt jo saada katon, joten saatoimme sateesta huolimatta istua pihalla syömässä ja grillaamassa.

Minun kesääni on jo vuosien ajan yhtä poikkeusta lukuunottamatta kuulunut retki Suomenlinnan kesäteatteriin veljentytön kanssa. Vuorossa oli Shakespearen Kesäyön uni, jonka Ryhmäteatteri oli jälleen kerran toteuttanut hienosti.

Kesämalvikki - uusi ihastukseni

Heinäkuussa kitkettiin ja harattiin kesäkuun malliin, mutta myös tuettiin pitkäksi venähtäneitä kasveja. Loppukuusta alkoi herukoiden poimiminen ja mehustaminen. Matot ja päiväpeitotkin tuli pestyä. Pergola sai rännit ja valaistusta varten sähkövetoja. Pergolan edustalle valoin betonilaattoja ja betoniaskartelua tuli muutenkin harrastettua.

2.7. kävimme naapurin Maritin kanssa tutustumassa Loviisan puutarhoihin. 8.7. oli Ruusuretki eli Saaripalstan Sailan järjestämä tutustuminen Nummelan Päivölässä sijaitsevalle ruusukoetilalle. 11.7. tein Pojan kanssa perinteisen kesäretken, joka tällä kertaa suuntautui Turun seudulle.

Juusostakin nappasin heinäkuussa pois yhden punkin.

Tigerella kasvarissa

Elokuussa riitti sateita. Kovin kylmää ei onneksi ollut, mutta kun satoi, satoikin sitten kaatamalla. Moni kasvi on vaihtanut pihamaalla paikkaa ja uusiakin on kesän mittaan tullut runsaasti.

7.8. kiersimme naapurin Maritin kanssa lohjalaisia puutarhoja Avointen puutarhojen merkeissä. Näimme ihania paikkoja, joista päällimmäiseksi muistoksi taisi jäädä Arboretum Magnolia Lohjan Karkalissa.

Elokuun lopulla tein Pojan kanssa viiden päivän matkan Berliiniin. Poika huristeli omilla teillään ja minä kiertelin jalat muussina +35 asteen helteessä toinen toistaan upeampia puutarhoja (postaukset 1.9.-5.9.2016).
 
Osa maahan kätketyistä

Syyskuu oli aurinkoinen ja lämmin. Niin ihanaa valoa täynnä, että elokuiset sateet unohtuivat. Jättimäinen omenasato alkoi kypsyä ja omenia syötiin urakalla monin eri tavoin valmistettuna. 

8.8. oli uusi retki Nummelaan, Päivölän ruusukoetilalle. Tällä kertaa siellä oli myynnissä iriksiä ja aika monta uutta tulokasta löysi tiensä omaan puutarhaan. 

Loppukuusta alkoi sipulihulluus eli posti toi nettitilauksia, joita sitten vähitellen oli piilotettava puutarhan multaan. Kurpitsasatokin alkoi kypsyä ja ensimmäiset kurpitsat valmistuivat keitoksi. 

Kasvihuoneen sato jäi aika vaatimattomaksi. Osittain syytän siitä itseäni, sillä panostukseni olisi voinut olla aktiivisempikin. Toisaalta kesä ei ollut niitä aurinkoisimpia ja meidän pihalla kunnan isot puut varjostavat sen vähäisenkin auringonvalon.

Kriikunapolku joutui remonttiin ja uusin sen hiekkakäytävät ja tulihan niitä istutusalueitakin hiukan myllättyä.

Kastepisarat hämähäkinverkossa

Lokakuukin oli valoisa ja aurinkoinen. Pihalla oli mukava haravoida ja touhuta. Haketin oksia ja perennanvarsia monena päivänä .

26.10. satoi yöllä ensilumi, joka kyllä hävisi äkkiä pois.  29.10. olen ajanut nurmikonleikkurilla alapihan lehtiä silpuksi.

Lunta tupruttaa

Marraskuun alkupuolella päästiin kunnon lumitöihin eli 8. ja 9.11. lunta tuli kerralla niin paljon, että meidän pihalla hangen paksuudeksi mitattiin 33 cm. Talvisia olosuhteita riittii runsaaksi viikoksi. Puolen kuun jälkeen satoi vettä ja lämpötila pysyi monen asteen verran plussalla. Se siitä lumesta.

Pajut joulukuisessa sumussa

Joulukuussa ei paljon puutarhatöitä tehty. Sää vaihteli muutamasta plusasteesta pikkupakkasiin. Joulukuun toisen viikon lopulla oli muutama ihan kunnon pakkaspäivä, kun miinusasteita oli kylmimmillään -12. Sen jälkeen siirryttiin taas muutaman plusasteen ja hienoisen miinuksen vaihteluun. Jouluviikko vietettiin kokonaisuudessaan plussalla ilman lumen hiventäkään. Jouluaattona satoi ihan reilusti vettä, välillä kaatamalla. 

Uutena vuotena tehtiin lämpöennätys, meidän mittarissa +7.4 ja Maarianhaminassa +8.9. Harvoin sitä vuodenvaihteessa pihaa haravoidaan, mutta liikuntaa ja raitista ilmaa saadakseni haravoin yläpihan hiekkakäytävät ja levitin suojaturvetta arimmille kasveille, sillä alkavalle vuodelle oli luvattu pakkasia. Lumettomassa puutarhassa värjöttelevät kasvit kaipasivat hieman apua.

Mamman karvakasa

Vuoden mittaan Juuso aina välillä seikkailee postauksissani. Ihana karvakasani valvoo tarkasti puutarhatöitäni ja ilmaisee kaipuunsa äänekkäästi naukuen, jos liian pitkälle pihamaalla hänen näköpiiristään menen. Niinpä yksi kuva piti hänestäkin tähän loppuun laittaa. 
   

52 kommenttia:

  1. Paljon ihanaa puutarhavuoteesi mahtui!
    Toivotaan ettei pakkaset ja lumettomuus tosin toistu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihaan satoi eilisen päivän aikana jokunen sentti lunta. Harvoin siitä niin ilahtuu, kuin nyt.

      Poista
  2. Onnistunut puutarha vuosi takana ja uusi edessä. Karvakasat ovatkin parhaita seuralaisia ja puutarha-apureita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, oli sitten pitkää tai lyhyttä karvaa, tai ei karvaa laisinkaan. Yhtä ihania kavereita puutarhatöissä ja sohvalla köllöttäessä.

      Poista
  3. Hyvä vuosi on takana, jos tammikuun pakkasia ei lasketa mukaan! Tarhurilla riittää puuhaa ja touhua, joskus on mukava irrottautua ja retkellä, viime kesän retkesi olivat varmaan tosi mielenkiintoisia ja tuo meidän Rauman tapaaminen on ikimuistoinen :D

    Ihanaa uutta puutarhavuotta Sinulle ja paljon paijaamista Juusolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila!
      Pitkään on jo tuntunut, että puutarhavuodet vain paranevat. Niistä pienistä takaiskuista huolimatta. Ehkä se on myös asenteesta kiinni, joten mennään jatkossakin positiivisella mielellä eteenpäin.
      Juuso kiittää rapsutuksista ja käskee mammaa lähettää samanlaisia Kivipellon kissoille.

      Poista
  4. Aivan ihana vuosi. Meillä kesää pilasi jokseenkin jatkuvat sateet, muuten oli kyllä mukavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täälläkin satoi ja muistan niistä monen monta kertaa ruikuttaneeni ihan julkisesti. Näin ne muistot kultaa vuodet - ja näköjään jatkuvasti kiihtyvää tahtia.

      Poista
  5. Minä olin jo ehtinyt unohtaa viime talven vastukset, mutta olihan niitä tosiaan. Kiva oli lukea sinun puutarhavuodestasi. Lintulautakuva oli kyllä ihan paras kun oli Etelä-Suomeenkin saatu lunta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuossa Titalle totesin, että nopeasti sitä unohtaa kaikki puutarhavuoden vastukset. En tainnut postauksessani mainita edes kotiloita, joita sateen ohessa manasin jatkuvasti.
      Pauliina, meille on tullut nyt vähän uutta lunta. Kylläpä tuntuu mukavalta.

      Poista
  6. Teillä puutarhaihmisillä on näitä ihania tapaamisia, sekä pienemmissä että isommissa piireissä.
    Hurjan mukava että näitä puutarhakokemuksia pääsee näin jakamaan ja vielä nämä blogit.
    Meillä on vain pienehkö paritalon pihapiiri, sekä hyvin kallioinen, mäntymetsän ympäröimä mökkipiha, jossa viihtyvät vain aniharvat kasvit. Siksi juuri nautin niin paljon näistä puutarhablogeista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhaihmisten joukko on avoin kaikille muillekin, jos vain ehtii ja jaksaa. Puutarhalle ei kai ole minimi- tai maximikokoa kukaan laittanut. Voisihan sitä kirjoittaa blogia vaikkapa unelmien puutarhasta. Kasvien, luonnon ja eläinten seuraaminen on hyvin terapeuttista ja rauhoittavaa tässä sekavassa maailmassa. Täällä blogistaniassa on vielä sellaista hyväntahtoisuutta ja empaattisuutta, jota monessa muussa paikassa saa etsimällä etsiä. Niitä asioita aistin sinunkin blogissasi. Kiitos siitä.

      Poista
  7. Upeita kuvia viime vuodesta!
    Unikon avautuminen on hieno kuva ja tietysti kuva Juuso kissasta!
    Hyvää tiistai päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari! Eikö olekin ihanaa, että unikoiden avautuminen ja kaikki muukin kesätohina on taas edessä. Yksi hujaus vain, niin ollaan keväässä.

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Juuso katsoo kuvassa suoraan mamman sydämeen, ilmeisesti rapsutuksia odottaen.

      Poista
  9. Kyllä yhteen puutarhavuoteen mahtuu paljon mukavia juttuja, olkoon tuleva vuosi ainakin yhtä ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä alkaa jo olla sellaista mukavaa sutinaa mielessä, kun aika suorastaan lentää ja kaikki vihreys on edessä.

      Poista
  10. Hyvää uutta vuotta Between <3 Onpa päättynyt vuotesi sisältänyt monenlaista puutarhapuuhaa. Innolla odotan, mitä blogissasi tänä vuonna tapahtuu, etenkin tulppaanikuvia odottelen kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta. Noita tulppukuvia katsellessa alkoi ihan jännittää, millainen kukkakevät on tulossa. Eilen illalla en meinannut saada unta, kun ryhdyin miettimään puutarha-asioita. Harmi, etten nukahdettuani nähnyt yhtään kukkapitoisia unia.

      Poista
  11. Sinun blogisi on aina mukava lukea ja samalla kuunnella sujuvaa kerrontaa satoi tai paistoi.Puutarhavuotesi on varmasti ollut melko tavanomainen, mutta kerrot siitä tosi ilmeikkäästi ja mukaansa tempaavasti.Kaikesta huokuu syvä innostus ja harrastamisen ilo. Pienet vastoinkäymiset kuuluvatpuutarhaasi osana sitä hyvää mieltä ja kasvun ihmettä jota jaksat aina uudestaan ja uudestaan löytää oman puutarhaharrastuksesi tiimoilta.
    Juuso on siinä kaikessa mukana, mikäs kissan onkaan köllötellessä oman mamman läheisyydessä ja turvassa.
    Kaikki uuden puutarhavuoden odotukset ovat vielä odotetun uuden lumen peitossa ja sitähän onneksi satoi tänään, myös täällä meillä suureksi iloksi ja riemuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molley, kirjoitat niin kauniisti, että liikutun. Innostusta tässä tarvitaankin, kun puuttuu taitoa ja osaamista. Ja puutarhatouhut pitää lomittaa sujuvasti vanhusten hoidon ja muiden velvollisuuksien kanssa. Puutarha on minulle kaikkine kotiloineenkin voiman ja terapian lähde, ja tietenkin rakas harrastus.

      Meilläkin on nyt vähän lunta ja kylläpä sen tulo tuntuukin hyvältä. Maisema on kaunis ja valoisa. Juuso ei tykkää, kun hänen polkuanturansa palelevat lumessa, mutta pikakierros metsässä muutaman kerran päivässä sentään tehdään.

      Vuosi on taas vaihtunut ja odotan innolla uutta puutarhakautta. Sitä odotellessa nautitaan ensin talvesta.

      Poista
  12. Monivaiheinen puutarhavuosi sinulla on takana. Toivotaan ihanaa uutta puutarhavuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Takana on, mutta parasta tässä on se, että uusi on edessä ja alkaa taas pian. Ihanaa!

      Poista
  13. Paljonhan sinulla oli tapahtumia vuoden mittaan! Tämä on varmasti itsellekin hyvä tilinpäätös vuodesta, mitä tehnyt, missä käynyt ja ennen kaikkea millainen sää on ollut.
    Hieno kuva tuo kastepisara kuva ja karvakasakin näyttää lutuselta :)
    Jatketaan puutarhailua tänäkin vuonna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkaisen on jo levottomuutta mielessä, kun tietää, että talvi menee hujauksessa ja taas on edessä uusi puutarhakausi.
      En ole aiemmin tällaisia yhteenvetoja tehnyt, mutta jatkossa ehkä teen. Mielessä on jo muutamia ideoita, miten tuon olisi voinut tehdä paremmin.
      Ilman muuta jatketaan ja vaihdetaan kommentteja sinunkin kanssasi.

      Poista
  14. Ihan jo aloin hengästyä, niin paljon olet ehtinyt puuhata puutarhaan liittyviä asioita ja retkiä. Kuullostaa siltä, että olet vähän niinku puutarhaihminen:).Juuri tuo on muistissa hyvää, että ikävät asiat painuvat taka-alalle, joskus jopa unohtuvat kokonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime kesä oli monella tavoin touhukas kesä. Toimintaa oli sopivasti, mutta ei liikaa. Tässä jo mietin, mitä kivaa tulevana kesänä voisi tehdä. Varsinkin yhden päivän reissut ovat kivoja ja mielenkiintoisia.
      Usein tulee vähän liikaakin asioita murehdittua, mutta onneksi uusi päivä tuo uudet pohdinnat ja vanhat asiat painuvat taka-alalle.

      Poista
  15. Upea puutarhavuosi on takana ja toivottavasti vielä parempi on edessä!!! Aurinkoista puutarhavuotta 2017!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinkoista puutarhavuotta minäkin toivon. Vaan olipa se millainen hyvänsä, nautitaan siitä täysillä.

      Poista
  16. Juuso kruunasi postauksen :) paljon tapahtumia vuoden mittaan, kaikkia ei muistaisi jos ei laittaisi ylös tai ottaisi kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyrin kirjaamaan asioita puutarhakalenteriin lähes päivittäin, sillä muuten en niitä pitkään muistaisi. Juuri tänään etsin keittiössä muutama vuosi sitten käyttämäni maalin sävykoodia ja sekin löytyi puutarhakalenterista.
      Juuso pitää ihan itse huolen siitä, ettei hän pääse unohtumaan.

      Poista
  17. Palio on tapahtumia ja nii tarkkoja, päivämmäärineen. Tairat pitää tarkkaa puutarhapäiväkirijaa. Ittellä tuntuu ettei muista palio mitää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihakalenteriin merkitsen lyhyesti tapahtumia ja säätietoja. Viime vuoden kalenteria läpikäydessäni totesin, että olisi viisasta vähän tarkemmin asioita sinne laittaa, sillä jokunen juttu oli kyllä aikamoista hepreaa.

      Poista
  18. Ihania tapahtumia sekä sun omassa puutarhassa, että monilla puutarharetkillä! Toivon tälle vuodelle vähintäänkin yhtä paljon kaikkea mukavaa, ilman talvituhoja ja kotiloita! 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummasti ne negatiiviset asiat unohtuvat ja päällimmäiseksi jää lähinnä kaikki mukava. Hyvä niin. Toivotaan tulevasta vuodesta ja kesästä ainakin puutarhureiden kannalta vaihteeksi otollista. Siis paljon aurinkoa ja sopivasti sadetta.

      Poista
  19. Touhukas vuosi on sinulla ollut. Ihan sykähdyttävä tuo tulppaanikuva <3 Ihanaa, että kevät on edessä päin =) Onnellista ja ihanaa uutta puutarhavuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan tässä jo alkaa jännittää, millainen tulppaanikevät taas on edessä. Ihanaa aikaa kerrassaan.
      Samoin sinulle, rehevää ja kukkaisaa puutarhavuotta!

      Poista
  20. Blogistasi huokuu ihanaa hyväntahtoisuutta!

    Nyt taisitte saada etelään sitä katetta kasveille, täällä lännessä sitä ei vieläkään ole. Entisenä sääihmisenä kartan katsominen aamuisin on vissiin "pakkomielle".

    0nnea uudelle puutarhavuodelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos kauniista sanoistasi Ulla!
      Minullakin on tapana aamuisin katsoa sääkartta. Iltaisin kirjaan säätiedot Pihakalenteriin. Olen tainnut isältäni periä innostuksen sään seuraamiseen ja tietojen kirjaamiseen. Ja nyt poikani on samanlainen.

      Poista
  21. Teitpä haasteeseen mahtavan, koko vuoden koostavan postauksen. Kiitos siitä ja haasteeseen osallistumisesta!

    Sini K.
    kasvihormoni.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sini, kiitos haasteesta. Laitoinkin sinulle kommenttia, että tästä haasteesta voisi tehdä vuosittain toistuvan perinteen. Edellisen vuoden tapahtumat ja asiat tuppaavat unohtumaan tosi nopeasti ja jälkikäteen niitä on hankala löytää. Tammikuun alusta ne löytäisi aina helposti.

      Poista
    2. Tämä minulla oli ajatuksena, kun lanseerasin haasteen. Olen tehnyt oman katsauksen (useimmiten muutamaan jaettuna) vuosittain ja kiva, että niin moni muukin on ottanut tämän tilinpäätöksen omakseen!

      Poista
  22. Kaikenlaisia ihanuuksia puutarhavuoteesi onkin mahtunut. Pian alkaa jälleen se ihana vaihe, että pääsee sukeltamaan kädet multaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime kesä oli todellakin monella tavoin kiva ja tapahtumarikas. Tuntuu mukavalta ajatella, että jälleen on uusi kasvukausi edessä ja pääsee taas touhuamaan puutarhassa.

      Poista
  23. Sinulla oli kiva puutarhavuosi! Minulla jäi puutarhassa olo vähiin, josko tänä vuonna...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime kesä oli mukava ja vaiheikas. Aina ei voi itse kaikkeen vaikuttaa, joten täytyy ottaa kukin vuosi vastaan positiivisin odotuksin. Toivotaan, että sinullakin on tulevana kesänä enemmän aikaa puutarhassa olemiseen. Vaikka sitten niiden opiskelukirjojen kanssa.

      Poista
  24. Viime kesä oli tosiaan tapahtumarikas monella tapaa. Jotenkin sitä aikaa sitten löytyy, kun laittaa itsensä liikkeelle. Minulle kaikki lähteminen on tosi vaikeaa, mutta psyykkaan itseni ajattelemaan, ettei muuten mitään näe, eikä koe. Varsinkin päiväretket koin kivoiksi. Aamulla lähtö ja illalla pääsee taas omaan petiin.
    Kirjaan Pihakalenteriin päivittäin muutamalla sanalla tärkeimmät tapahtumat ja sään. Välillä jää väliin, mutta aika hyvin on tullut kuitenkin asioita kirjattua.

    VastaaPoista
  25. Parahin Between, tässä lupaamani ohje gadgetin lisäämiseksi sivupalkkiin:
    1. Kun olet kirjautunut blogiisi, valitse vasemmasta sivupalkista Ulkoasu.
    2. Oikealla on sivupalkki (sidebar-right), valitse + Lisää gadget.
    3. Valitse Blogihaku.
    4. Mikäli haluat siirtää Blogihaku-kenttää alaspäin, tartu sitä hiirellä ja raahaa haluaamasi paikkaan alaspäin.

    Onnistuiko?

    Monin lämpöisin aatoksin Web Martha

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vielä en ole ehtinyt blogia työstämään, mutta eiköhän näillä ohjeilla onnistu.

      Poista
  26. Mukavat muistelot menneeltä vuodelta, ja hienot kuvat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ajatteles, paraikaa ollaan luomassa uutta puutarhavuotta. Kivaa!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!