tiistai 30. joulukuuta 2025

Helmet -lukuhaaste 2025

Vanha kiviaita kotikylässä on sammaloitunut.
 

Vuosi on lopuillaan ja aika tehdä yhteenveto luetuista kirjoistaHelmet-lukuhaaste 2025 on täytetty. En ole asettanut itselleni pakkoa löytää jokaiseen haastekohtaan sopiva kirja. Sen sijaan katson, sopiiko lukemani kirja johonkin tiettyyn kohtaan. Usein käy niin, että luettu kirja istuu useammankin otsikon alle. 

Kuten yhteenvedosta nopeasti huomaa, luen paljon dekkareita. Etenkin skandinaavisissa dekkareissa kuvataan rikosten ohessa yhteiskuntaa, ihmisten käyttäytymistä, kulttuuria ja luontokin nousee välillä esille. Scifistä en pidä, enkä kyllä ylenpalttisesta raakuudestakaan.

Käytän ahkerasti kirjastoa. Viime aikoina olen ostanut enemmän kirjoja myös kotiin itseni ja Ukkokullan luettaviksi. Yhä useammin tuntuu, että kirjaston tarjonta ei riitä ja uutuuksia joutuu odottamaan iäisyyden. 

Kuvien alle olen ensin listannut lukemani kirjat kussakin kuussa. Numerot taasen viittaavat Helmet-lukuhaasteen otsikoihin. 

 

Tammikuussa luin seuraavat 8 kirjaa:

Tola Joonatan: Hullut, ihanat linnut, 220 s
Kuisma Hanna-Riikka: Korvaushoito, 347 s 
Multisilta Jenni: Kuinka tähdete kuolevat, 339 s
Multisilta Jenni: Kuka viimeiseksi jää, 448
Enberg Katrine: Kunnes aika koittaa, 429 s
Hämeen-Anttila Virpi, Kivekäs Ansu, Raevaara Tiina, Susi Pauliina: Se on täytetty, 298 s
Griffiths Ellly: Viimeinen leposija, 350 s
Gordelier Jeanne: Minun tarinanni, 382

 

4. Kirjassa valvotaan yöllä
17. Kirjan päähenkilöllä on lemmikkinä kissa tai koira

Griffiths Elly: Viimeinen leposija, 350

  • Ruth Galloway –sarjan päätös. En kerro, miten Ruthin ja Nelsonin vuosia kestäneelle onoff-parisuhteelle käy. Muitakin tuttuihin henkilöihin liittyviä yllätyksiä ratkotaan rikoksen selvittämisen ohessa.


5. Kirja, jonka joku muu on valinnut sinulle

Cordelier Jeanne: Minun tarinani, 382

  • Pariisilaisen nuoren naisen tarina prostituoiduksi ajautumisesta ja elämästä sutenöörien ja muiden hyväksikäyttäjien maailmassa sekä irtaantumisesta rankasta ammatista. Ilmestyessään 1976 kirja oli aikansa maailmanmenestys.


12. Kirjassa on ilkeä tai paha naishahmo

Tola Joonatan: Hullut, ihanat linnut, 220

  • Jatkoa Punaisen planeetan tapahtumille.(päähenkilön isoäiti) 24. Kirjassa tehdään laittomuuksia


Kuisma Hanna-Riikka: Korvaushoito, 347

  • Pysäyttävä kertomus huumeiden käyttäjien elämästä, ylisukupolvisesta huono-osaisuuden periytymisestä ja huumeista irrottautumisen vaikeudesta.


30. Kirjassa on häät tai hautajaiset
39. Kirjassa etsitään ratkaisua arvoitukseen

Enberg Katrine: Kunnes aika koittaa, 429

  • Hyvin rakennettu jännitystarina, jossa eri henkilöiden osuudet lähestyvät toinen toisiaan, kunnes lopussa ne nivoutuvat yhteen. Kirjan henkilöt on kuvattu inhimmillisesti. Jokaisessa on sekä hyvää että pahaa. Kieli on hyvää ja soljuvaa.


41. Kirjan tapahtumat sijoittuvat aikakauteen, jolla et haluaisi elää
Hämeen-Anttila Virpi, Kivekäs Ansu, Raevaara Tiina, Susi Pauliina: Se on täytetty, 298

  • Erikoisesti toteutettu, jännittäväkin tarina täytetystä mäyrästä. Neljä kirjailijaa kertoo tarinaa omalla tavallaan ja siten, että mäyrän kohtalo etenee kronologisesti eteenpäin.

 
Helmikuussa luin seuraavat 5 kirjaa:

Areklev Lina: Häpeäpilkku, 450 s
Karra Petri: Pakenevat unet, 286 s
Alasalmi Päivi: Alamaailman kuningatar, 347
Alasalmi Päivi: Häkkilinnut, 334
French Tana: Pimennossa, 511 s 

 
3. Kirjan päähenkilö on nuorempi kuin sinä

Karra Petri: Pakenevat unet, 286

  • Pikkusisarestaan huolehtiva narkomaaniäidin teini-ikäinen poika epäonnistuu sisarensa suojelemisessa. 

6. Kirjassa on prologi eli esipuhe
Areklev Lina: Häpeäpilkku, 450

  • Kirjailijan kolmas jännitysromaani, joka sijoittuu Vaasan korkeudella Ruotsissa sijaitsevalle Ulvön-saarelle. Jännitys kestää viimeisille sivuille. Mukavinta tässä kirjasarjassa on löytää paikkoja, joista ei ole aiemmin tiennyt mitään. Fiktion myötä tulee siis kartutettua niin historiaa kuin maantietoakin.

31. Kirjan päähenkilölle ura on tärkeä
37. Kirjailija on maasta, jossa haluaisit käydä
42. Kirjan päähenkilö tekee huonoja valintoja

French Tana: Pimennossa, 511

  • Irlantiin liittyvä jännitystarina. Ajatus syyllisestä vaihtuu kaiken aikaa. Kieli on hyvää ja monipuolista. Irlantilainen kulttuuri tulee mukavasti esille.   
  • Irlantiin liittyvä jännitystarina. Ajatus syyllisestä vaihtuu kaiken aikaa. Kieli on hyvää ja monipuolista. Irlantilainen kulttuuri tulee mukavasti esille.

47.-48. Kaksi kirjaa, joissa on samannimiset päähenkilöt
Alasalmi Päivi: Alamaailman kuningatar, 347

  • Kaksossisaren löytyminen aikuisiällä johtaa erikoisiin tilanteisiin. Jännitystä viimeiseen pisteeseen saakka.

Alasalmi Päivi: Häkkilinnut, 334

  • Jatkoa edelliseen kirjaan. Ei lopu jännitys tässäkään kirjassa.

Maaliskuussa luin seuraavat 5 kirjaa:

Alasalmi Päivi: Kyy povellani, 335 s
Bjarre Lisa & Casserfelt Susan: Yksinäinen todistaja, 414 s 
Bjarre Lisa & Casserfelt Susan: Häntä ei pitänyt tappaa, 382
Alasalmi Päivi: Myrkynkylväjä, 355
Riley Lucinda: Kuolema sisäoppilaitoksessa, 487 s

 

25. Kirjan kannessa tai nimessä on käärme
Alasalmi Päivi: Kyy povellani, 335

  • Ratkaisu jää taas roikkumaan eli seuraavan kirjan lukeminen on nokkelasti taattu.

36. Kirjassa opiskellaan sisäoppilaitoksessa
Riley Lucinda: Kuolema sisäoppilaitoksessa, 487

  • Taitavasti rakennettu rikostarina, jossa jännitys säilyi viime sivuille saakka.

Huhtikuussa luin seuraavat 5 kirjaa:

Bjarre Lisa & Casserfelt Susan: Lähettäjä tuntematon, 368 s
Kjellsdotter Nilla: Jo joutuvi yö, 424 s.
Saisio Pirkko: Suliko, 411 s.
Hotakainen Kari: Opetuslapsi, 270 s
Manninen Laura: Viimeinen sulkee verhot, 268 s 
 

Toukokuussa luin seuraavat 3 kirjaa:

Hotakainen Kari: Tarina, 267 s
Kjellsdotter Nilla; Taivaankartano, 422 s
Moyes Jojo: Riikinkukon paratiisi, 510 s 
 

 

Kesäkuussa luin seuraavat 6 kirjaa:

Hotakainen Kari: Helmi, 300 s
Kjellsdotter Nilla: Kivipuiston tyttö, 351 s
Palviainen JukkaPekka: Tavoittelemanne henkilö on kuollut, 319
Al Husaini Sara: Huono tyttö, 295 s
Backman Elina: Kuka pimeässä kulkee, 384 s
Hardwick Neil: Poistetut kohtaukset. Muistelmat, 222 s
              


9. Kirjassa on konflikti
Al Husaini, Sara: Huono tyttö, 295

  • Vauvana Suomeen perheensä kanssa muuttaneen tytön kertomus pakkoavioliitosta ja huivin käytöstä luopumisesta.

38. Elämäkertaromaani
Hardwick Neil: Poistetut kohtaukset. Muistelmat, 222

  • Mielenkiintoista lukea, miten paljon Hardwick on saanut aikaan suomalaisessa tv- ja teatterikulttuurissa. Huomionarvoista on myös se, kuinka hyvin Hardwick pääsi sisään ulkomaisille usein vaikeasti avautuvaan suomalaiseen huumoriin.

Junkkaala Heini: Pirkko Saisio, sopimaton, 959

  • Kirja on hyvin kirjoitettu. Painavasta "tiiliskivimäisyydestä" ja vaikeasta käsiteltävyydestä huolimatta mielenkiinto riitti viimeisille sivuille saakka. Alun lapsuutta ja Kallion kuvauksia oli mukava lukea.

45. Kirjassa on isä ja tytär
Kjellsdotter Nilla: Kivipuiston tyttö, 351

  • Jännitys säilyy loppuun saakka. Kirjan uhrien kokemukset järkyttävät jo ajatuksenakin.

49. Kirja on julkaistu vuonna 2025
Backman Elina: Kuka pimeässä kulkee, 384

  • Saana ja Jan jatkavat tutkimuksiaan tahoillaan rakentaen samalla yhteistä tulevaisuutta. Hyvä kirja, jossa ihmissuhteilla on isompi merkitys kuin rikoksella ja sen tutkinnalla.

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä
Hotakainen Kari: Helmi, 300

  • Lämminhenkinen kuvaus vanhenemisesta ja muistisairaudesta.

Heinäkuussa luin seuraavat 4 kirjaa:

Adolfsson Maria: Vaikene kuin muuri, 356 s
Musso Guillaume: Joku toinen, 299 s
Seeck Max: Kauna, 526
Schulman Ninni: Viimeiset leikit, 495 s  


1. Kirjan nimessä on alistuskonjunktio (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes)
Adolfsson Maria: Vaikene kuin muuri, 356

  • Doggerland –tarina jatkuu jännittävänä, kuten aiemmissakin kirjoissa. Kuvitteellisesta Doggerlandista lukiessani ajattelen, että se voisi olla Shetlannin saaret.

Elokuussa luin seuraavat 4 kirjaa:

Ranta Tuula: Ruumis joka meille annettiin, 312 s
Raatikainen Jari: Syndikaatti, 574 s
Kangas Joel: Kamos, 317 s
Louis Edouard: Monique pakenee, 95 s 

 

 

 16. Kirja, jossa on sukupuu tai hahmoluettelo
Koskinen, J.P.: Maaliskuun mustat varjot, 240

  • Ehkä nämä Koskisen kuukausidekkarit kirja kirjalta paranevat. Ainakin tämä oli parempi kuin kaksi ensimmäistä. Neljättä en sitten enää jaksanut ryhtyä lukemaan.

19. Kirja on Keltaisen kirjaston kirjalistalla
Louis Eduard: Monigue pakenee, 95

  • Koskettava kertomus äidin ja aikuisen pojan suhteesta.

Syyskuussa luin seuraavat 5 kirjaa:

Koskinen J.P: Tammikuun pimeä syli, 247 s (kuva elokuun kollaasissa)
Koskinen J.P: Helmikuun kylmä kosketus, 244 s
Jones Sadie: Käärmeete, 450 s
Ohlsson Kristine: Varjopaikka, 621 s
Koskinen J.P: Maaliskuun mustat varjot, 240 s 

Lokakuussa luin seuraavat 6½ kirjaa:

Paulow Ari: Keltainen vaara (tylsä kirja, joten luin 403 sivusta 166 s)
Hämeen-Anttila Virpi: Synnyinmaa. Kultaiset vuodete, 300 s
Saksala Elina: Mies matkallaan. Eero Raittinen, 361
Malmstedt Tuire: Lintusielu, 284
Al Husaini Sara: Kenelle maa kuuluu, 233 s
Tuominen Arttu: Alec, 365 s
Cleeves Ann: Kiven varjo, 347 s 
 


7. Hyvän mielen kirja
Hämeen-Anttila Virpi: Kultaiset vuodet. Synnyinmaa-sarja, 300

  • Synnyinmaa-sarjan kolmannessa osassa jatkuu kirjailijan taito yhdistää faktaa ja fiktiota kiinnostavasti. Harvinaista lukea kirja, jonka henkilöt ovat hyväntahtoisia ja rakentavia. Tähän kolmen kirjan sarjaan toivon Hämeen-Anttilan kirjoittavan jatkoa.

11. Tietokirja, joka on julkaistu 2020-luvulla
21. Kirjassa on muusikko
Saksala Elina: Mies matkallaan. Eero Raittinen, 361

  • Kiinnostava elämänkerta heinäkuussa menehtyneestsä laulaja-rumpali Eero Raittisesta.

20. Kirjasta tulisi mielestäsi hyvä elokuva tai tv-sarja
Cleeves Ann: Kiven Varjo, 347

  • Shetland-sarjasta tutun Perezin rikostutkimukset ovat edelleen sujuvaa luettavaa. Oli erityisen kiinnostavaa saada kosketus Orkney-saarten historiaan. Karttaa tuli tutkittua kirjan edetessä useaan kertaan.

26. Kirjassa on itse valittu perhe
Malmstedt Tuire: Lintusielu, 284

  • Jännitys säilyy viime sivuille saakka. Ratkaisu on oikeastaan yllättävä. Tarina on koskettava. Kaltoinkohtelu muuttaa ihmistä ja vaikuttaa koko hänen elämäänsä.

29. Kirjailijan viimeisin teos 
Tuominen, Arttu: Alec, 365

  • Hiukan liian raakoja tapahtumia minun makuuni sisältävä dekkari. Kuitenkin niin taitavasti kirjoitettu, että koukutti lukemaan. Jännitys säilyi viimeiselle sivulle saakka.

Marraskuussa luin seuraavat 5 kirjaa:

Pettersson Maria: Anna Kontula, leipää ja ruusuja, 477
Heimonen Riitta: Äkkiä on ilta, 219 s
Seeck Max: Petetty, 344 s
Päivinen Maaria: Lastani ette vie, 264 s
Heikkinen Antti: Eila Roine, 600 s


44. Kirjassa hoidetaan ihmistä (Suomen Sairaanhoitajat 100 vuotta)
Heimonen Riitta: Äkkiä on ilta, 219

  • Todentuntuinen kuvaus muistisairaan äidin ja iäkkään isän suhteesta heitä auttavaan tyttäreen. Tyttären ahdistukseen ja riittämättömyyden tunteisiin on helppo samaistua.




Joulukuussa luin seuraavat 3 kirjaa:

Rämö Satu: Tinna, 406 s
Junkkaala Heini: Pirkko Saisio. Sopimaton, 959 s
Keegan Claire: Nämä pienet asiat, 116 s 


 

8. Kirjan kannen pääväri on vihreä tai kirjan nimessä on sana vihreä 
Keegan Clarie: Nämä pienet asiat, 116

  • Koskettavasti fiktio on yhdistetty faktaan Irlannin lähimenneisyydestä. Tällaisten kirjojen yksi tärkeistä elementeistä on halu hankkia lisää tietoa tapahtumista.
Päällimmäisessä kirjassa 116 sivua, alimmaisessa 959 s


Vuoden 2025 aikana luin 59 kirjaa. Enimmäkseen luen sängyssä ennen nukahtamista. Mielenkiintoinen kirja vie toisinaan mukanaan niin, etten millään tahdo sammuttaa lamppua. Kesällä luen vähemmän, koska en malta pysyä poissa puutarhatöiden parista. Heltesäällä kyllä kellahdan kirjan kanssa sohvalle. 

Äänikirjoja olen kokeillut, mutta hyväkin kirja alkaa nukuttaa. Puutarhatöiden parissa taasen haluan aistia ympäristöäni myös kuuntelemalla. Konkreettinen kirja on minulle mieluisa formaatti. En sulje äänikirjoja täysin pois. Toivoisin, että kirjailijoille maksettaisiin äänikirjoista kunnolla. Harva kirjailija maassamme rikastuu työllään. Tämän hetken äänikirjasopimuksilla kirjailijalta loppuu leipä.

Vuoden 2026 Helmet-lukuhaasteen löydät täältä



28 kommenttia:

  1. Ihastelen joka vuosi, miten perusteellisesti teet tämän lukuhaasteen. Minun pitäisi puhua vain kuunteluhaasteesta, koska lähes kaikki kirjat olen kuunnellut äänikirjoina. Tämän jutun kirjoista löytyi mielenkiintoinen kattaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi! Tarkoitus oli tehdä tänä vuonna perusteellisempi analyysi luetuista kirjoista. Se vaan jäi ja jäi. Tuli tynkä verrattuna alkuperäiseen ajatukseen.
      Minusta voit aivan hyvin tehdä lukuhaasteen kuuntelemistasi kirjoista. Yksi lukuhaasteen tarkoituksista on saada ihmiset tutustumaan kirjoihin ja lukemaan enemmän.

      Poista
  2. Muiden haastekirjoista on kiva lukea etenkin, kun haasteen toteuttaja on tuttu tai blogiystävä, ja kun kirjoitat vielä kirjoista yhteenvedot, saa niiden sisällöstä mukavasti kuvaa.
    Ruth Galloway-sarjan viimeinen teos oli ihana ja tuntui, että siinä monen kirjojen kautta tutuksi tulleen "ystävän" tarina sai mukavan päätöksen.
    Minäkin pidin Kuolemasta sisäoppilaitoksessa, se on oikein klassinen rikosromaani.
    Hardwickin elämäkerta olisi kyllä kiinnostavaa lukea, täytyy tarttua siihen. Sain tosin juuri joululahjaksi Ozzy Osbournen elämäkerran, se on ensin lukuvuorossa :-D
    Nämä pienet asiat on vastikään ilmestynyt elokuvana. Kävin ystävieni kanssa katsomassa sen ihanassa Kino Tapiolassa. Suosittelen lämpimästi! Pääosassa on hurmaava Cillian Murphy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun yhteenvetoni kalpenee omasi rinnalla. Olen yhä mykistynyt lukemiesi kirjojen hienosta analyysistä. Tarkoitus oli tänä vuonna parantaa omaa yhteenvetoa, mutta taisi kutistua entisestään.
      Ozzy Oxbournen elämänkerran otankin lukulistalleni. Pyöritin sitä kirjakaupassa käsissäni, mutta tilin saldo kuiski jättämään siihen.
      Etsin "Nämä pienet asiat" -leffaa, mutta nyt se ei näytä pyörivän missään. Kino Tapiolassa samaa leffaa ei näytetä kovin pitkään. Harmi kyllä, mutta se ei estä minua jatkamasta etsintää.

      Poista
  3. Mielenkiintoinen lista. Täytyy vielä palata jossain vaiheessa näihin, jos etsin jotain dekkaria. Tuttujakin kirjoja tuolla on joukossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusia dekkareita ilmestyy tiheään tahtiin. Kirjastoon mennessä on paras ottaa mukaan lista viimeaikoina luetuista kirjoista, mikä helpottaa hyllyjen äärellä tuumailua. Etenkin jotain sarjaa jatkavien kirjailijoiden osalta. Usein käynkin etukäteen kirjaston sivuilla ja varaan haluamiani kirjoja.

      Poista
  4. Aikamoinen kattaus lukemistoa! Näitä toisten lukulistoja on hauska lukea. Niistä saa hieman kuvaa toisen sielunmaisemasta😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on elämäni aikana ollut monenlaisia kirjagenre-kausia. Kirjallisuuden klassikoita tuli kahlattua 80-90 -luvuilla. Dekkarikausi on kestänyt aika pitkään, mutta mielelläni luen myös proosaa. Etenkin kotimaisten kirjailijoiden kirjoja.

      Poista
  5. Upea on lista.
    Mukavaa alkavaa vuotta sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Enkulin käsityöt! Meidän perhe on "nenä kiinni kirjassa -porukkaa". Peritty perinne, joka jatkuu myös seuraavassa sukupolvessa.

      Poista
  6. Olet kyllä hienosti perehtynyt tähän haasteeseen. On näissä kirjoissa paljon ehdotuksia luettavaksi. En nyt ole jaksanut tähän haasteeseen perehtyä.
    Taisi mennä nyt niin ettei ole tässä listassa yhtään kirjaa jonka olisin lukenut, ihan pitää ihmetellä :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilie! Toisten lukemista kirjoista saa usein hyviä vinkkejä. Seuraan paria kirjablogia, joista "Kirjojen kuisketta" on varmasti tuttu myös monelle puutarhabloggarille.
      Älä suotta ihmettele, vaikka minun listassani ei sinulle tuttuja kirjoja olekaan. Tärkeintä, että jokainen voi ja saa lukea ihan sitä, mikä itseä kiinnnostaa.

      Poista
  7. Minäkin aloitin tuon haasteen ja sainkin kuunneltua ainakin puolet kirjoista, mutta sitten kyllästyin kun halusin lukea "mitä vaan" ilman että kirjan pitäisi täyttää määrätyt ehdot. Onnittelut sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina K! Tämä haaste ei onneksi määrää tiukasti, mitä ja miten kukin sen toteuttaa. Itse luen kirjoja, joita en lainaa kirjastosta tai osta kaupasta sen mukaan, miten ne istuvat haasteeseen. Luettuani kirjan mietin, mihin kohtaan se voisi sopia. Ellei sovi, ei haittaa. Joitakin kohtia tässäkin haasteessa jäi täyttämättä. Tärkeintä on antautua kirjojen maailmaan.

      Poista
  8. Listasi kirjoista olen kymmenisen lukenut; ainakin Alasalmet, Rämö, Malmstedt, Kjellsdotter. Sinun lukemisto on minun mielestä hyvin monipuolinen. Minä luen vain paperikirjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! Minua kiinnostaa monenlainen kirjallisuus. Kuten tuolla aiemmassa kommentissa sanoin, minulla on ollut useita eri genren kausia. Joskus keskityn klassikoihin, joskus runoihin, joskus elämänkertoihin. Dekkarikausi on kestänyt aika pitkään. Dekkareita on helppo lukea, vaikka eivät ne aina suinkaan sisällöltään helppoja ole. Enkä suinkaan tarkoita kirjassa tapahtuvaa rikosta, vaan miten ja miksi ihminen ajautuu rikokseen.
      Kenties olen jonkinsortin kaheli, mutta tykkään kirjasta jo esineenä. Ennen lukemisen aloittamista kirjaa on kiva pyöritellä käsissä, tutustua takakanteen, katsoa sivumäärä ja ilmestymisvuosi sekä vieraskielisen kirjan kohdalla myös kääntäjän nimi. En vähättele kirjan kuuntelemista. Hienoa, että se on tuonut kirjat sellaistenkin elämään, jotka eivät kirjaa jaksa käsissään pyöritellä.

      Poista
  9. Olipa kiva lukea listasi. Näistä saa aina hyviä vinkkejä, joita kerään kännykän listaan kirjastossa käynnin varalta. Olin muuten ihan unohtanut, että Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjassa on toinen ja kolmaskin osa. Luin ensimmäisen osan heti tammikuussa mutta kirjastossa ei ollut silloin toista osaa saatavilla. Lainassa se näytti olevan nytkin mutta laitoin kummankin osan varaukseen kun asia oli nyt tuoreena muistissa.
    Luin nuorempana aika paljon dekkareita mutta enpä ole tainnut ainakaan viiteen vuoteen lukea yhtään sellaista. Pää on ehkä kaivannut kevyempää lukemista, joka ei vaadi suurta keskittymistä. Ns. hömpällä kyllästettyä on suurin osa tämän vuoden kirjoistani, seassa muutama vakavammin otettava teos ja pari opintoihin liittyvää tutkielmaa, joita ei meinannut saada ängettyä mihinkään haasteen kohtaan.
    Aloitin maaliskuussa äänikirjojen kuuntelun, vaikka pitkään olinkin nihkeänä niiden suhteen. Töihin ajaessa tai Karon kanssa lenkkeillessä kirjan kuuntelu on ollut ihan mukavaa. Ei se oikeaa kirjaa voita, mutta niiden lukemiseen ei ole niin paljoa aikaa nykyisin. Sain itse kasaan vuoden aikana 47 kirjaa, joista vähän vajaa puolet oli äänikirjoja. Haastekohdista jäi kuitenkin täyttämättä peräti 19 kohtaa, sillä suurin osa kirjoista sujahti samoihin kohtiin. Onneksi näitä lukuhaasteita ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Sinusta poiketen en pysty nukahtamaan äänikirjaa kuunnellessa. Keskityn ilmeisesti liikaa siihen, mitä tarinassa seuraavaksi tapahtuu eikä uni tule. Tai ehkä syynä on se, että äänikirjasta joutuu maksamaan eikä siksi halua menettää sekuntiakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäsin kovasti Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjasta. Hän osaa nivoa faktan fiktiiviseen muotoon tavalla, jota on kiva lukea ja pääsee samalla oppimaan uutta historiasta tai verestämään vanhoja tietoja. Ilmeisesti sarja on ollut suosittu, koska kirjastossa on pitkä varausjono. Sama koskee Satu Rämön kirjoja.
      Hömppää on välillä hyvä lukea. Kuka hömpäksi mitäkin sanoo. Siten saa päätään puhdistettua, naurettua ja joskus vuodattaa muutaman kyyneleenkin.
      Fiksua kuunnella kirjoja työmatkalla. Reitti on tuttu ja sen ajan on pakko istua ratissa, mutta kirjan lehtiä ei voi ajaessa käännellä. Minä kuuntelen radiota autossa. Naapuriautoilijat saattavat liikennevaloissa pysähtyneenä tuijottaa ihmetellen suuni aukomista, kun laulan mukana. Onneksi ääneni ja surkea laulutaitoni ei heidän autoonsa saakka kuulu.
      Hyvän saaliin sait kokoon. 47 kirjaa on merkittävä määrä. En itsekään ota lukuhaastetta niin tiukkapipoisesti, että pyrkisin jokaiseen haasteeseen saamaan sopivan nimen. Joihinkin kohtiin tulee useita nimiä ja toisiin ei yhtään. Ei haittaa.
      En ole tutustunut äänikirjojen hinnoitteluun. Ilman muuta kuunteleminen kannattaa käyttää viimeistä senttiä myöten.

      Poista
  10. Kiitos, upea lista. Maailma on niin täynnä mielenkiintoisia kirjoja. Ei niistä millään ehdi lukea kuin murto-osan. Listallasi ei ollut yhtään samaa kirjaa, kuin minulla. Satu Rämön Tinnaa odotan kirjastosta. En ole halunnut kuunnella sitä, vaikka se olisi tarjolla. Max Seeckin Kauna palkittiin tietääkseni äskettäin Pohjoismaiden parhaana dekkarina ja on se voittanut muitakin palkintoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, ettei kirjastossa tai kirjakaupassa käydessä tarvitse kaikkia kirjoja kotiin kantaa. Houkutuksia on niin paljon, ettei yhden ihmisen elämä siihen riitä. Olen pitänyt kirjaa lukemistani kirjoista vuodesta 1980 lähtien. Paljon luin jo sitä ennen. Osan niistä muistan edelleen hyvin. Joitakin olen lukenut uudelleen.
      Seeck on tosiaan saanut useita palkintoja. Mm. Lasiavain palkinnon v. 2023 Kauna-kirjasta. Hänen kirjojaan on käännetty 40 kielelle. Seeck on paljon muutakin kuin dekkarikirjailija, mitä nyt äsken Wikipediasta luin.

      Poista
  11. Kunnioitettava määrä 📚 hyvää lukemistoa.
    Mainio idea tehdä tämmöien yhteenveto omaan verkkopäiväkirjaan 🌹

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A! Helmet-lukuhaaste on hieno keksintö. Se on saanut ihmiset lukemaan enemmän ja tutustumaan itselleen vieraisiin kirjailijoihin. Tämä on ollut lukuhaasteen yksi tavoite. Itse olen pitänyt kirjaa lukemistani kirjoista vuodesta 1980.

      Poista
  12. Oooh - olen suorastaan mykistynyt lukemisen määrästä ja siitä tehdystä upeasta postauksesta. Kirjarikasta Uutta Vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Repolainen! Lukeminen kuuluu saumattomasti elämääni. Olen ihan "kipeä", jos yöpöydällä ei ole kirjaa odottamassa kansien avaamista.
      Voin vakuuttaa, että tulevakin vuosi on kirjarikas. Nyt jo hyllyssä odottaa muutama kirja lukemista.

      Poista
  13. Täällähän on kirjoja! Monta tuttua löytyy vuodestasi, mutta monen monta täysin uutta ja outoa. Laitanpa lukulistalleni muistiin.

    Minäkin käytän kirjastoa. Kävelymatkan päässä on kaksi oivaa pikkukirjastoa ja automatkan päässä maalaiskirjasto, mistä saan uutuuksia ihan ilman varausta. Varailen kirjat ja haen, kun kirjasto ilmoittaa niiden saapuneen haluamaani kirjastoon. Niin näppärää ja avuliasta.

    Toinen juttu onkin sitten kirjaston netin selaaminen, jotta löytää hakemansa aihealueen kirjallisuutta. Onneksi on oivat kirjastotädit, jotka hetkisen napsuttelevat näppäimistöään ja kas, vaikka mitä löytyy, kun osaa etsiä. Hatunnosto kirjastotädeille. Toinen hatunnosto suomentajille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liian usein luettavaa tulee valittua sieltä aidan matalammalta puolelta. Aina ei kirjastostakaan saa sitä, mitä lähtee hakemaan. Lukemista pitää kuitenkin olla. Kirjat ovat olleet ja ovat yhä tärkeä osa elämää. Meillä on ollut todella hyvä kirjasto, mutta nyt sen taso tuntuu heikentyneen. Kylämme kirjaston olemassaolo on myös vaakalaudalla, mikä huolestuttaa kyläläisiä kovasti. Kunnan pääkirjastoon on pitkä ja hankala matka, eikä sinne pääse ilman omaa autoa.
      Käytän paljon kirjastoa samalla tavoin kuin sinäkin. Usein lähden ihan vain lenkille ja löydän itseni kirjastosta. Reppu on siis otettava mukaan, jos arki-iltana kirjastoon päin kulkunsa suuntaa. Jaksan minäkin kiitellä kirjastotätejä, joilla riittää avulaisuutta ja osaamista.

      Poista
  14. Hyvän määrän kirjoja olet saanut luettua, minä menen suurimmaksi osaksi kuuntelulla! Vain muutama tuttu kirja löytyi, mutta minun listaltani ei löydykään juurikaan dekkareita:)

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!