 |
| Hydrangea paniculata 'Vims Red' - Syyshortensia |
Vuosi 2026 alkoi viileissä merkeissä. Täällä etelässä lunta ei vielä paljoa ole (kirjoitan tätä loppiaisena 6.1.). Vain muutama sentti maassa. Pakkasta sen sijaan on ollut ihan kunnolla. Parina aamuna -20℃, eikä päivälläkään lämpötila ole montaa astetta kohonnut. Aurinko on näyttäytynyt tähän mennessä useammin kuin koko syksynä yhteensä. Tai ainakin siltä tuntuu kaiken sen vetisen harmauden jälkeen, jota me kaikki harmittelimme.
 |
| Omenapuun oksa |
Puutarhatyöt ovat luonnollisesti vähissä näin talvikaudella. Kun lumitöitäkään ei ole ollut, olemme tehneet Ukkokullan kanssa muutamia pitkiä lenkkejä ja välillä vähän lyhyempiä. Ihan vain mielenvirkistykseksi ja raitista ilmaa saadakseni olen pukenut lämmintä päälle ja mennyt pihalle touhuamaan. Ohuttakin lumikerrosta voi käytäviltä hieman keventää nakkaamalla lunta istutusalueille. Lisäpeite kasveille ei ole lainkaan pahasta.
 |
| Koristeomena Musta Rudolf |
Linnuille siemenet ja talipötköt ovat maistuneet. Siitä päätellen, miten usein automaatteja saa täyttää. Aloitin lintujen ruokinnan tavallista myöhemmin, koska maa oli sulaa ja sää lämmintä. Vasta marraskuun puolivälissä ripustin ensimmäiset talipötköt metallitelineisiinsä. Siemeniä ryhdyin laittamaan pari viikkoa myöhemmin. Tällä menolla tulee konkurssi, kun kuorittuja auringonkukansiemeniä saa alituiseen hakea kaupasta lisää.
 |
| Rosa Austin 'Lady of Shalott' |
Enimmäkseen siemeniä ja talipötköjä käyvät verottamassa tali-, sini- ja kuusitiaiset. Pikkuvarpusia on vähemmän, samoin viherpeippoja. Punatulkkuja näkyy harvoin, harmaapäätikka vasta kahdesti. Sen sijaan käpytikkoja on välillä kaksin kappalein samaa pötköä naputtamassa. Pyrstötiaisia on ollut ilahduttavan usein. Jos niitä havaitsee jossain yhden, voi olla varma useamman olevan jossain lähellä.
Mustarastaita hyppii maassa lukuisia. Ne yrittävät saada automaatista siemenen ripustautumalla kynsiensä varassa automaatin reunaan ja pyörittämällä toista siipeään vinhasti pysyäkseen kiinni siemenen nappaamisen ajan. Tavallisimmin mustarastaat luottavat muiden pikkulintujen apuun näiden heitellessä satunnaisia siemeniä maahan.
Mustarastaat ovat pelmuuttaneet lumettomia kohtia tehokkaasti. Kuivia lehtiä ja kariketta on pitkin poikin pihamaata. Kuvittelevatko ne löytävänsä toukkia karikkeen joukosta? Vai ottavatko mustarastaat kuivakylpyjä?
Närhiä käy kyttäämässä putoavia siemeniä useamman linnun porukalla. Kolme on melko tavanomainen näky syreenien alla. Harakoitakin pyrähtelee pikkulintujen touhuja sekoittamassa. Juuri äsken kolme varista ihmetteli, missä muut tintit. Varikset ja naakat ovat nyt pysyneet poissa pihasta. Parempi niin, koska ne saavat melkoisen metakan aikaan.
Kylän Smarket otti loppuvuodesta käyttöönsä robotit. Vuoden viimeisenä lauantaina kauppaan kävellessäni vastaan tuli tämä robotti. On ne aika symbaattisen näköisiä vekottimia. Illan pimeydessä näen välillä sohvalla istuen, kuinka roborin punainen viiri vilkkuu puiston laidan kevyen liikenteen väylällä. Sunnuntaina alkuillasta autolla kotiin tullessani näin robotin jumittavan pienessä lumivallissa. Jäljistä päätellen se oli jo jonkin aikaa siinä suhannut, mutta hetken tilannetta seurattuani pääsi jatkamaan taas matkaansa.
Muutama päivä sitten lehdessä oli juttu eniten roboteilla tilattavista tuotteista. Hampurilaiset ja sipsit olivat kärjessä. Robottiin mahtuu kaivamieni tietojen mukaan kaksi muovikassillista tavaraa eli noin 9 kg. Aika paljon. Yllättävän suosittuja nuo vekottimet näyttävät meidän kylällä olevan.
Me käymme ruokaostoksilla pääsääntöisesti kerran viikossa. Silloin tuodaan kaupasta kaikki mahdollinen pesuaineista kuivahiivaan. Tuoretavaraa täytyy välillä hakea. Silloin laitan mielelläni repun selkään ja kävelen kolmen kilometrin päässä sijaitseviin kyläkauppoihin. Ellei ole erityistä kiirettä tai muuta syytä käyttää autoa.
Lumen myötä pihalle avautui moottoritie jäniksille. Taisi valtaväylä olla paikallaan jo ennen luntakin, mutta nyt jäljet näkyvät hyvin.
Sammalleimuja, patjarikkoja ja sulkaneilikoita on pöyhittu pohjia myöten. Jänisten suu lienee peltipäällysteinen, kun kuiva ja tikkuinen eines kelpaa niille hyvin. Luultavasti yksi syy on tuoreen tarjonnan vähyys. Toivottavasti olen muistanut verkottaa herkimmät kasvini. Kuoren järsiminen puusta ja pensaasta voi hyvinkin olla kyseisen kasvin tuho.
Rhododenron
Espoolaisessa hoivakodissa asuva isäni täyttää maaliskuun puolivälissä 98 v. Hänen kanssaan kommunikointi on jo pidemmän aikaa ollut vaikeaa, koska isä kuulee huonosti eikä glaukooman vuoksi näe enää mitään. Hänellä on verisuoniperäinen muistisairaus, mutta isä ei ole muistisairaiden yksikössä. Hänen katsottiin pärjäävän hyvin muiden vanhusten parissa jäätyään äidin kuoleman jälkeen yksin runsas 4 vuotta sitten.
Uskon, että isä olisi paljon paremmassa kunnossa, mikäli hän näkisi ympäristönsä ja ihmiset. Kun hänen kuulonsakin on todella huono, hän elää kuin johonkin yksinäisyyteen tuomitussa kapselissa.
Isän päivärytmi on ollut jo pidemmän aikaa sekaisin. Hän istuu päivisin salin keinutuolissa, jotta hän olisi toisten parissa vähäisillä aisteillaan aistimassa muiden läsnäoloa ja heidän aiheuttamiaan ääniä. Silti isä ilmeisesti torkkuu istuallaan, jolloin unta ei riitä koko yöksi. Isä on öisin touhukas, köpöttelee pitkin salia ja käytäviä, konttaakin lattioilla reittejä tunnustellessaan.
Lattiassa on liiketunnistin, joka hälyttää yöhoitajan paikalle isän noustessa sängystään. Aina hoitaja ei ehdi riittävän ajoissa isän luo, sillä kerroksessa on 30 tarvitsevaa asukasta yhtä yöhoitajaa kohden. Yöhoitaja on välillä kuskannut isää pyörätuolilla mukanaan pitkin kerrosta. Isälle pyydettiin lääkäriltä hygieniahaalarilupa (haalari, jossa vetoketju selän puolella), jotta hän ei ehtisi vessaa etsiessään pissata nurkkiin ennen yöhoitajan saapumista. Lupa saatiin kokeeksi kolmen kuukauden ajaksi. Haalarista on ollut apua.
Valvominen ja touhuaminen on kuitenkin vaaraksi vanhuksen sydämelle. Samoin on haahuilu pitkin huonetta ja yhteisiä tiloja, joita isä ei ole koskaan nähnyt omilla silmillään. Haparoiva kävely ja tuntemattomat nurkat aiheuttavat vakavan kaatumis- ja loukkaantumisvaaran. Yksi ratkaisu ongelmaan olisi useampi yöhoitaja kerrosta kohden. Liian kallista kuulemma.
Opiskeluaikainen ystäväni sairastui kesällä vakavasti. Häneltä löydettiin pahanlaatuinen aivokasvain eli glioblastooma gradus IV. Kasvain leikattiin heinäkuun alussa, jolloin aivoihin saatiin tilaa ja näin lisää aikaa. Leikkauksen jälkeen aloitettiin säde- ja solusalpaajahoidot. Joulukuun alussa tehdyissä kuvauksissa todettiin kasvaimen kasvaneen, eikä mitään ole enää tehtävissä. Ystäväni pääsi palliatiiviseen hoitoon erikoistuneeseen hoitokotiin. Kävin häntä ennen uudenvuoden aatonaattona katsomassa. Kodikas paikka, jossa on myös paljon vapaaehtoisia helpottamassa ja viihdyttämässä potilaita.
Ystäväni elämä kulkee vääjäämättä kohti loppua. En osaa surra suunnitteluasteelle jääviä Tampere-retkiämme. Päinvastoin. Olen onnellinen, että vietimme nuo antoisat hetket yhdessä iloiten ja monenlaista kiinnostavaa kokien. En varmaan ole vielä täysin sisäistänyt vauhdilla lähestyvää ystävän menettämistä. Sen aika tulee kyllä.
 |
| Aamurusko 1.1.2026 |
Kässäkerhomme eli kolmen kässälikan kokoontumiset alkavat loppiaisen jälkeen. Sain jo valmiiksi yhdet sukat, joita voimme hiplata joulukuulumisia jakaessamme. Mitähän seuraavaksi laittaisin aluksi puikoille?
Pyhät on nyt käytännössä juhlittu. Jääkaapistaakaan ei enää jouluruokia löydy. Suunnatkaamme katseemme kohti keväisiä askareita. Sieltä se tulee, vaikka välillä saattaa vähän keikuttaa.
Viileätä on ja ennusteissa on luvassa melko kovia pakkasia myös tuleville päiville ja öille.
VastaaPoistaMeilläkin jänisten jälkiä on lumen pinnalla ja katsotaan millaista tuhotyötä ne mahtavatkaan talven aikana saada aikaan.
Hoivakotien työvoimapula näyttää olevan nykyisin vallalla lähes kaikkialla ja potilasturvahan siinä väistämättä heikentyy ihan oleellisesti.
Mukavaa loppuviikkoa sinulle.
Kylmää on etelää myöten, eikä kovin suurta muutosta ihan heti ole näkyvissä. Toivotaan, etteivät jänikset saa aikaan tuhoja. Yhtenä aamuna pysäkille mennessäni rusakko loikki osan matkasta edelläni kuin sekin olisi ollut bussia odottamaan.
PoistaSurullista, että säästetään ihmisiltä, jotka eniten apua tarvitsevat. Isän hoivakodissa normiarki vielä pyörii kohtuullisesti. Hoitajien lomien tai yllättävien sairastilanteiden sattuessa pulassa ovat niin vanhukset kuin hoitajatkin.
Kiitos, sinulle myös mukavaa viikonloppua!
Pakkasjakso oli tervetullut sateiden jälkeen, toivon kuitenkin hieman lauhempaa säätä ja luntakin hieman enemmän. Aurinkoa on saatu ihanan paljon nyt. Pikkulinnuilla on kiirettä päivisin, että saavat tankattua kaiken ravintonsa, ruuhkaa on ruokintapaikalla ja teillä onkin monipuolinen kattaus pikkulintuja ja se on kiva! Meillä on enää vain yksi rusakko ja kolme kaurista kiertää kylää, isot kissat ja susi ovat pitäneet huolen kannasta ja isot kissat pyörivät jo pihassakin.
VastaaPoistaSurullista kuultavaa tuo ystäväsi tilanne, sairaus ei katso aikaa eikä kohdetta. Samoin isäsi tilanne - näön ja kuulon heikentyminen on surullista ja tuo hoitajatilanne, se taitaa olla tuttua joka paikassa ja hoitajamitoitusta tekee useimmiten sellainen taho, jolla ei kosketusta asiaan ole ollenkaan tai minimaalisesti. Tytär on samalla alalla.
Nuo ruokarobotit ovat suloisia! Meillä niitä ei näy, mutta kylällä niitä olen seurannut, joskus kulkevat kaksittainkin.
Oikein mukavaa tammikuun jatkoa sinne teille!
Vähempikin pakkasta riittäisi, eikä mittarin tarvitse huidella -20 kieppeillä. Ulkona on todella kaunista. Eilen auringonsäteet osuivat huurteisiin puihin ja koko maailma kimalsi. Ei ollut tilaisuutta mennä kameran kanssa ulos, mutta jospa viikonloppuna sitten.
PoistaLintuja riittää automaateilla ruuhkaksi asti. Lähinaapurin Golf-kissa onnistui taas nappaamaan mustarastaan suuhunsa. En usko kissojen lintukantaa merkittävästi vähentävän, mutta mustiksen puolesta harmitti ankarasti. Saisikohan Golfin siirtymään peurojen metsästykseen? Kyläyhdistyksen sivuilla kerrottiin kolmen-neljän peuran seisovan harva se päivä keskellä tietä leikkipuiston vieressä.
Muutamat ystävät ovat vuosien aikana sairastuneet vakavasti, mutta heillä on ollut alusta lähtien toivoa ja ovat sitten toipuneet. Nyt tämän ystävän kohdalla toivoa ei ole. Vanhuksen kohdalla lähestyvän kuoleman hyväksyy. Nuoremman ihmisen elämän päättyminen tuntuu lohduttomalta.
Kansanedustajille ja hyvinvointialueiden päättäjille pitäisi laittaa pakollinen, säännöllisesti toistuva kuukauden palkaton tai pienipalkkainen harjoittelujakso hoivakotiin. Saisikohan sellainen järjestely muutoksia aikaan?
Tammikuu näyttää kuluvan vauhdilla. Nautitaan siitä niin siellä kuin täälläkin.
Juu, on se joulu jo jäänyt taakse ja nyt ajatellaan muita asioita.
VastaaPoistaLumikuvasi rodosta on tosi kaunis. 💕
Mikä onni että on olemassa vapaaehtoisia auttajia 💚
Kunpa kaikki loppua kohti kulkevat saisivat helpotusta ja lohtua elämään.
Olen muuten kotoisin Tampereelta, ellen ole aikaisemmin maininnut.
Lumi kaunistaa tienoot. Nyt kannattaisi räpsiä talvisia kuvia, jos vain palelevilta näpeiltä kykenisi. Tarkoitus on niin tehdä, kunhan viikonloppu tulee. Ja tuleehan se, ihan ovella jo ollaan.
PoistaVapaaehtoisilla on suuri sydän ja paljon omakohtaista kokemusta. Heidän työpanoksensa helpottaa suuresti hoitajien työtä ja tuo iloa potilaille.
Kiva tietää, että olet tamperelainen. Kirjoitapa joskus juttuja synnyinkaupungistasi.
Kylmä vuodenvaihde on jatkunut alkuvuoden puolelle. Sait kivoja talvisia kuvia.
VastaaPoistaTosi kurja kuulla isäsi tilanteesta. Kahden tärkeän aistin puute saa varmasti yhteyden muihin ihmisiin ja ympäristöön muuttumaan todella paljon. Muut sairaudet siihen vielä päälle, niin on yhdellä ihmisellä kestettävää. Hyvin surullista.
Ystäväsi vakava sairaus on pysäyttävä, koskaan ei voi tietää, mitä on edessä itse kullakin meistä.
Eilen luonto oli todella kuvauksellinen auringon kultaamine huurteisine puineen. En vain ehtinyt kameran kanssa ulos. Jospa se asia korjaantuisi viikonlopun aikana.
PoistaMietin usein käydessäni isää katsomassa, millaista hänen elämänsä siellä omassa maailmassaan on. Isä on aina ollut aktiivinen, tykännyt muiden ihmisten kanssa keskustelemisesta ja uutisten seuraamisesta. Nyt se kaikki on huonon kuulon ja sokeuden vuoksi mahdotonta. Surullista on, todella surullista.
Ystävän sairaus on pysäyttänyt ja laittanut miettimään omaa arvomaailmaa. Kukaan meistä ei tiedä, milloin täältä lähdetään. Sitä ei kannata etukäteen murehtia, mutta elämää kannattaa ja kaikkea hyvää siinä kannattaa arvostaa.
Upeita jääkidekuvia, vai lumikiteitäkö ne onkin. Muistisairaiden läheisten tilanne on henkisesti raskas. Voimia Sinulle!
VastaaPoistaKuvissa taitaa olla lumijääkiteitä. Ei se niin tarkkaa ole, kun kauniita ja jännän näköisiä ovat kaikki.
PoistaIsän muistisairaus on edennyt hitaasti, eikä se ole pahinta mahdollista sorttia. Hänellä on turvallinen paikka hoivakodissa, mikä helpottaa suuresti omaisten oloa. Silloin oli todella rankkaa ja voimat koetuksella, kun iäkkäät ja monisairaat vanhempani asuivat vielä kotona.
Kiitos Anna, surua ja huolta riittää, mutta jaksan kyllä.
Hienoja kidekuvia! Luonto on tarjonnut nyt ihan parasta pakkastaidetta.
VastaaPoistaIsäsi on saavuttanut hurjan korkean iän ja se tuo valitettavasti mukanaan myös kaikenlaisia vaivoja. Hoitajamitoitukset ovat vanhustenhoidossa ihan käsittämättömiä. Odotan kauhulla oman äitini (87v.) tulevaisuutta. Sinulla on nyt monenlaista huolta ja murhetta läheistesi kanssa. Toivon sinulle jaksamista!
Eilen näytettiin uutisissa kuvia Tampereen järvien rantojen jäätaiteesta. Huikean hienoja muodostelmia. Oletko käynyt katsomassa?
PoistaTotta on, että ihmisen iän lähestyessä sataa, on vaivojakin yleensä seurana. Onneksi on päinvastaisiakin tapauksia. Isän osastolla on 104-vuotias nainen, jolla muisti jo tekee temppujaan. Ei kuitenkaan suuressa määrin ja muuten hän on eläväinen ja omatoiminen. Ilahduttaa muita soittamalla pianolla kauniita kappaleita.
Hoitajamitoitusten kevennykset ja säästöt kohdistuvat aivan vääriin ihmisiin. Hoivakotiin pääsee vasta kun on jo toinen jalka haudassa. Tämän päivän hoivakoti ei ole vanhusten viihtyisä koti ja seurustelupaikka, vaan vuoteeseen hoidettavien sairaalaosasto. Isä on lähipiirin vanhuksista viimeinen. Jospa oman sukupolveni hoivakotitarpeen ollessa ajankohtainen eutanasiaa olisi lainsäädännössä viety eteenpäin. Tai sitten kellahdan puutarhakompostoriin.
Huolta ja murhetta riittää. Vastapainoksi elämässä on myös paljon iloa.
Kiitos, jaksan kyllä.
Kuvia olen minäkin paljon nähnyt näistä upeista luonnon taideteoksista, mutta en ole itse päässyt katsomaan paikan päälle.
PoistaEutanasian laillistamista minäkin kovasti toivon, jos ja kun tilanne tästä vanhustenhoidon kannalta vain pahenee. Tylyä, mutta valitettavasti realismia tässä ajassa. Puutarhakomposti ei välttämättä olisi ollenkaan paha viimeinen leposija puutarhaihmiselle!
Ihania kuvia. Talvi on kaunis.
VastaaPoistaMeillä oli tänään 22 astetta pakkasta. En voi olla ulkona, koska astmakohtaus tulee heti
Viime päivinä täällä etelässäkin on ollut todella kaunista.
PoistaAika kovat pakkaslukemat. Meillä oli illalla -19, nyt vain -14. Toivotaan, että pakkanen hellittää ja sinäkin pääset edes vähän ulkoilemaan.
Ihania kuvia. Talvi on kaunis.
VastaaPoistaMeillä oli tänään 22 astetta pakkasta. En voi olla ulkona, koska astmakohtaus tulee heti
Talven kidemäistä haurautta ja huuruista kauneutta upeasti kuvattuna.
VastaaPoistaHih- robot on symppiksiä ja juuri kun päätimme tilata sellaisen meilläkin käymään (lapsenlapset neuvoi miten sovelluksen saa käyttöön) niin olivat pois käytöstä, juuttuneet edellispäivänä hankeen... voih - aiotteko te kokeilla?
Me odotamme varmaan seuraavaa lastenlasten vierailua...
Ruokarobotit ovat hauskoja. Kuin kävelyretkellä tulisi vanha tuttu vastaan. Hilkulla oli, etten alkanut robotille jotain höpöttämään. Eipä ole tullut mieleen, pitäisikö kokeilla. En sulje ajatusta poiskaan, mutta minulla on harvoin niin kiire tai ongelmallista saada jotain tavaraa, ettenkö jaksaisi lähteä sitä itse hakemaan. Veikkaanpa, että meidän ajoittain huonosti auratulla kylällämme robotti juuttuu hankeen kerran jos toisenkin.
PoistaLastenlasten vierailut tuovat teille paljon iloa. Meidän poika tulee tänään saunomaan isänsä kanssa. Mukavaa sekin. Hänen kanssaan tulee juteltua sydämen kyllyydestä.
Teilläkin on kässäkerho! Sellainen on mukava, meilläkin on. Meitä on yleensä 4.
VastaaPoistaÄiti kertoo usein kaupparobottien ja Arttu -koiran kohtaamisista. Kumpikin ikään kuin tuijottelee toistaan 😊 Arttu varmaan ihmettelee, missä tuon koiran pää on. Ajattelin aluksi, kun noita tuli, että niistä on apua esim. ikäihmisille. Eihän se oikein toimikaan, kun jonkun pitää kantaa ne ostokset myös sisälle.
Kunnioitettavaan ikään on isäsi jo ehtinyt! Aistiongelmat ovat suuri haitta, kun muutenkin kunto usein alkaa rapistumaan. Vielä jos on tarve lähteä liikkeelle, vaikka sitten öisin. Toivottavasti ei tapahdu mitään tapaturmia.
Ikävää on seurata myös ystävän tilan heikentymistä. Voimia teille kummallekin. Hienoa, kun voit edelleen olla hänelle ystävänä ja yhteydenpitokaverina.
Kässäkerho on mukava tapa nähdä ystäviä. Kokoonnumme vuoroin kunkin kolmen luona, aloitamme ruokailulla, teemme käsitöitä, juttelemme ja vaihdamme kuulumisia, juomme kahvit ja halaamme hyvästiksi tavataksemme toisemme taas seuraavalla viikolla. Teemme väilllä käsitöiden sijasta retkiä yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin.
PoistaAivan varmasti Artulla riittää ihmettelemistä vastaan tulevassa robotissa. Se kun ei edes heiluttele "häntäänsä" iloisesti. Viiri pysyy tanakasti pystyssä reagoimasta koiraan. Meillä robotti jäisi kadulle, josta ei ole pitkä matka taloon, mutta ei sieltä huonokuntoinen vanhus saisi tavaroita sisälle saakka. Luultavasti myös tilaaminen on monelle digitaidottomalle ihmiselle liian vaikeaa. Edesmennyt äitini suhtautui moniin uusiin teknisiin asioihin nostamalla heti kädet pystyyn ja toteamalla, ettei hän edes yritä opetella.
Isän tilanne on aistien heikkenemisen myötä muuttunut monin tavoin vaikeaksi. Kaikki asiat on sanottava toiseen korvaan selvästi ja kovaäänisesti puhuen. Silti tuloksena on saman asian jankuttaminen ilman, että se menee perille. Ihan aiheellisesti niin hoitajat kuin me omaisetkin pelkäämme isän kaatuvan ja loukkaavan itsensä pahasti. Lonkkamurtuma on monen vanhuksen kohdalla portti kuolemaan. Näin kävi anopille.
Kiitos Sartsa! Ystävän tilanne on lohduton. Puhumme usein puhelimessa pitkiäkin puheluja, joissa hänen hiipumisensa on selvästi havaittavissa.
Saitpa räpsittyä kauniita kuvia jääkiteiden koristamista kasveista. Pakkasta on ollut täälläkin jo ihan liiankin kanssa. Yön aikana lämpötila oli kuitenkin kohonnut -25 asteesta -15:een. Nyt voisi jo harkita pidempää ulkoilua ja käydä ainakin katsomassa, onko kompostori enää sula. Viimeksi biojätteitä viedessä mittari näytti jo hyvin alhaisia lukemia mutta kompostorista nousi kuitenkin kevyt höyry, eli käynnissä oli.
VastaaPoistaPaikalliseen s-marketiin tilattiin syksyllä neljä roboa lisää kun ensimmäiset olivat täystyöllistettyjä. Nyt, jos muistan oikein, niin yhdeksän robottia suhaa pitkin kyliä ja niiden kuljetussädettäkin on laajennettu. Kyllä niitä joka kerta näkeekin kun asioilla käy. Ja aika usein ne tuovat meillekin sen pari kassillista tavaraa. Meistä kumpikin käyttää mieluummin vähät vapaa-aikansa muuhun kuin kaupassa käymiseen, joten mielellämme maksamme kaupalle sen pari euroa siitä, että ostokset tulevat kotiovelle. Välillä iltakävelyllä saatamme pyörähtää vilkaisemassa, onko lähikaupassa alennustuotteita ja vessapaperia pitää tietysti hakea ihan itse. Säkillinen kun ei mahdu robon kyytiin.
Surullista kuulla ystäväsi ja isäsi tilanteista. Varmasti tuntuu välillä pahalta seurata varsinkin isäsi hoitopaikan hoitajatilannetta ja huolehtia siitä, onko isälläsi kaikki hyvin. Ystäväsi kasvain taas aiheuttaa erilaista huolta ja surua. Voimia!
Joulusta on päästy meilläkin eroon ja katse on käännetty jo ainakin puoliksi kevääseen. Antaa nyt talven pakkasineen mennä ensin. Leppoisaa viikonloppua!
Yritin eilen kuvata lisää lumista puutarhaa. Aika vähiin jäi, kun näpit jäätyivät. Kynsikkäissä sormenpäät jäävät paljaiksi. Linnuille laitoin lisää siemeniä. Tänään niitä pitää hakea kaupasta lisää, kun säkin pohja häämöttää. Pari päivää on vietetty -13 asteessa, mikä tuntuu huomattavasti siedettävämmältä verrattuna edellisiin -20 asteisiin päiviin.
PoistaMeidän kompostorin mittari vaipui nollaan. Kansikin jäätyi kiinni, mutta Ukkokulta sulatti sen ja nyt se taas aukeaa helposti. Näin pitkillä pakkasilla kompostori on aina jymähtänyt. Kyllä se siitä taas käynnistyy säiden lämmittyä. Tyhjensin osan massasta muistaakseni marraskuussa, eikä nyt ole tilaongelmaa. Harkitsen kuumalla vedellä täytetyn kanisterin laittamista kompostoriin.
Meidän Smarketilla on vasta 4 robottia. Tällaisella pientaloalueella kuljetussäde on väkisinkin pitkä. Meille tulee marketilta matkaa 3 kilometriä, monille vielä enemmän. Kahden aikuisen taloudessa ruokaa kuluu vähemmän kuin lapsiperheissä. Olemme organisoineet kauppareissut siten, että samalla hoidetaan monet muutkin asiat. Autotallista tyhjennetään kierrätettävät roskat (muovia ja kartonkia tulee viikossa yllättävän paljon), Ukkokulta käy rautakaupassa ja parturissa ja milloin missäkin. Näin talvella käymme usein yhdessä kaupassa. Kesäkaudella minä teen viikkosiivouksen Ukkokullan kauppakäynnin aikana. Tai päinvastoin.
Isän tilanne on surullinen, mutta kaikesta huolimatta hän on hyvissä käsissä. Hänen hoivakotinsa on mielestäni parhaasta päästä. He tekevät parhaansa ja hyvin senkin huolimatta resurssien vähenemisestä. Ystävän tilanne on lohduton. Hänellä olisi ollut vielä pitkä elämä edessään. Nyt loppulaskenta on alkanut. Kaikki on tapahtunut hurjalla vauhdilla, puolessa vuodessa täynnä elämää ja ideoita oleva ihminen menettää kaiken.
Loput jouluun liittyvät jutut siivoan pois nyt viikonloppuna. Tai muutaman valosarjan sentään jätän. Vietetään nyt talvea ja käytetään se lepäämiseen ja kevääseen valmistautumiseen. Monta arkista puuhaa sisältyy viikonloppuuni, mutta myös rentoa oleskelua. Mieli tekee ulos lenkille, joka varmasti myös toteutuu. Sinulle myös antoisaa viikonloppua!
Raskaita asioita on nyt sydämelläsi. Huoli isästä on aiheellinen ja vastaus rahojen riittämättömyydestä hoitajamitoitukseen on järkyttävää. Hoitajat ajetaan ihan loppuun ja turvallisuus kärsii. Mihin suuntaan tämä maa on mennyt eikä paluuta taida olla.
VastaaPoistaYstävän vääjäämätön poisnukkuminen on edessä, se on niin surullista ja lopullista ja epäreilua. Viime vuosina olen huomannut viivaavani yhä useamman nimen yli joulukorttilistalta. Se havahduttaa!
Onneksi sinulle jää ihanat muistot retkistänne ja yhteisestä elämästä.
Hyvää tammikuun jatkoa sinulle ja voimia!
Huoli ja ahdistus täyttää tällä hetkellä mieleni. Käsittämätöntä, mihin on kadonnut aito toisista välittäminen. Vanhukset ovat päättäjien mielestä turha, arvoton rahanmeno. Isän hoivakodissa hoitajat ovat aina yhtä hymyileviä ja auttavaisia, vaikka juoksevat kaiken aikaa tukka putkella. Yhdenkin hoitajan loma tai muu poissaolo aiheuttaa kaaoksen, kun käsiä ei ole tarpeeksi.
PoistaEdellinen sukupolvi on minunkin joulukorttilistaltani poistunut lähes kokonaan. Nuorempia on tuttavapiirissäni sairastunut mm. rintasyöpään, mutta he ovat selvinneet. Meillä on edelleen laadukas hoito ja onneksi erikoissairaanhoidon piiriin vielä pääsee. Ystäväni aivokasvaimeen sairastuminen tuli kyllä täysin "puskista". Järkyttävää seurata hänen hiipumistaan. Onneksi minulle jää valtavasti hienoja muistoja hänestä ja monista asioista vuosien varrelta.
Tammikuu jatkuu talvisena. Kiitos sinulle Maatuska kauniista sanoistasi!