maanantai 13. huhtikuuta 2026

Koska kukkii -haaste: Raportti 1

Iris ret. 'Purple Hill' - Kevätkurjenmiekka
 

Kottikärryn kääntöpiiri -blogin Päivi laittoi minulle Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minnan aloittaman Koska kukkii -haasteen. 

Ensimmäiseksi kukkijaksi valitsin Ruusupenkin takaosassa kasvavan kevätkurjenmiekka 'Purple Hill'in, jolle päivämääräksi laitoin 5.4. Kävin kurkkimassa maasta nousevia piippoja, mutta väriä ei niihin tullut millään. Sunnuntain 12.4. lämmin auringonpaiste houkutteli ensimmäiset 'Purple Hill't avautumaan. Jos oikein tarkkaan kuvaa tiiraa, kukkijoita on kaksi. Muut odottavat rauhassa vuoroaan. Tuli siis viikon huti. Ei haittaa yhtään. Pääasia, että on hengissä ja kukkii.

Iris ret. 'Purple Hill' - Kevätkurjenmiekka

Haasteen kasveja valitessani en muistanut, että samaista 'Purple Hill'iä kasvaa myös Ruusupenkin etuosassa. Näiden istutusvuotta en nyt tähän hätään löytänyt. Myöhemmin ne olen kuitenkin istuttanut kuin haasteeseen valitsemani takaosan irikset. Ne olen istuttanut syksyllä 2020.

Helleborus 'Anna's Red' - Jouluruusu


Huti toiseen suuntaan tuli kirjavalehtisen jouluruusu 'Anna's Red'in kohdalla. Ennustin sen kukkivan 19.4. Tämäpä on avannut ensimmäisen kukkansa lauantaina 11.4. eli viikon ennustamaani aiemmin. Tuo avaunut nuppu on takaoikealla. Muutkin nuput kurkistavat terälehtiensä lomasta toiveikkaina.

Kuten kuvasta näkyy, jouluruusussa ei ole ainuttakaan hyväkuntoista lehteä. Eikä huonokuntoistakaan, koska leikkasin ne pois tehdäkseni tilaa tyvestä nouseville uusille lehdille. Samalla tavalla lehdettömiä tai harvalehtisiä ovat muutkin jouluruusuni.

Helleborus 'Double Ellen'


'Anna's Red'in ei tarvitse Pikkupuutarhassa yksin kukkia. Vastapäätä sitä 'Double Ellen' availee myös kukkiaan. 

Helleborus 'Double Ellen'


'Double Ellen'illä on jo muutama kukka avoinna ja useita nuppuja valmiina seuraamaan perässä. Monta vuotta tuskailin saadakseni jouluruusut pärjäämään. Vihdoin ne ovat alkaneet palkita sinnikkyyttäni. Moni kasvi minunkin puutarhassani on kaunis ja näyttävä. Silti jouluruusu on kahmaissut ison paikan sydämestäni.

Nokkosperhonen


Sunnuntain aherruksen puutarhassa päätettyäni lähdin vielä nappaamaan pari kuvaa. Heti pihalle päästyäni ohitseni liihotti keltainen sitruunaperhonen. Ehdin jo harmistua, etten saanut mahdollisuutta napata siitä kuvaa. Ikäänkuin kaikki eivät tietäisi, millainen sitruunaperhonen on. Tai että niitä jo nyt lentelee yhden jos toisenkin puutarhassa. Onneksi en jäänyt harmistustani paikalleni jäystämään, vaan jatkoin kohti alapihaa. Siellä nokkosperhonen laskeutui kirjokevättähdelle kuin vartavasten kuvausmallikseni. Toivokaamme tästä tulevan runsas perhoskesä.

Vaahteravauva

Yksi takuuvarma homma joka kevät tontillamme on vaahteravauvojen kitkeminen. Tänään se sitten alkoi. Ensimmäinen vaaleanvihreä "solmu" loisti muuten vielä varsin ruskeassa maassa kirkkaana. Ei epäilystäkään, kuka siinä koittaa aloittaa elämäänsä. Tartuin vauvaa takaraivosta kiskaisten sen ylös mullasta. Helposti nousi. Vielä tässä vaiheessa. Pari-kolme viikkoa eteenpäin, niin vauvalla olisi vartta ja juurta jo paljon enemmän. Silloin on otettava käyttöön koko nyrkki tai molemmat kädet taimen ylös maasta saadakseen.

Corydalis 'Purple Bird' - Kiurunkannus

Sunnuntaipäivä sujui pihassa ja puutarhassa työn parissa. Aurinko paistoi iltaan saakka. Tuulikin siten, ettei ahkeroinnissa tullut hiki. Illalla kropan jäykkyys ja kasvojen kuumotus kertoi, että pihalla on oltu ja jotain tehtykin. Ihanaa hulluutta tämä puutarhaihmisen kevät! 

Mukavaa uutta viikkoa kaikille! 


9 kommenttia:

  1. Arvaukset ovat ihania ja ei haittaa ollenkaan, vaikka välillä meneekin metsään, kukinta on tärkeintä ja ihanat löydöt ja tietenkin nuo perhoset! Eilen jäin kasvihuoneeseen mennessäni sinitiaisten lemmenliitelyn keskelle ja lähikosketus tuli päähäni ja linnulla sitten kasvihuoneen seinään, se jatkoi hurmassaan eteenpäin.
    Jouluruusuhuumaa täälläkin ja ovat ne niin kauniita! Kuivat lehdet aion leikkoa pois myös samasta syystä. Anna's Red ja Double Ellen ovat molemmat niin kauniita, minulla on useampi pikkutaimi istutusta odottamassa kerrannaisia jouluruusuja, kunhan kevät etenee. Tuo kasville oikean paikan löytäminen on viisas ajatus ja tutkailen sitä myös loppukesän kevätkurjenmiekkojen istutusta ajatellen, omani eivät oikein tykkää valitsemistani paikoista.
    Eilen näin myös ensimmäisen perhosen, pelastin sen kasvihuoneesta. Vaahteravauva onkin herännyt aikaisin kasvuun, meillä on mongolianvaahteravauvoja ja sama puuha odottelee.
    Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppujen lopuksi arvauksen osuminen tai osumattomuus ei ole lainkaan tärkeää. Hauskinta on ottaa kulloinkin joku tietty kasvi erityisseurantaan ja jännätä sen edistymistä.
      Pikkulinnuilla on nyt rakkautta rinnassa. Lentelevät toistensa perässä ja ympärillä. Toivottavasti sinitiainen ei kolauttanut päätänsä tai nokkaansa kasvihuoneen seinään osuessaan.
      Sinun jouluruususi ovat niin runsaita ja upeita, että väkisinkin niiden äärellä huumaantuu. Kevätkurjenmiekkojen paikkoja ehdit hyvin miettiä, kun eletään vasta kevättä.
      Viikosta tulee varmasti mukava. Lähetän sinne teille annoksen auringonpaistetta.

      Poista
  2. Oi, 'Purple Hill' on niin upean värinen, että onneksi ovat tosiaan hengissä ja kukkivat. Täällä ne eivät ole kaikkein lämpimimmällä paikalla, joten ensimmäinenkin nuppu on vielä avautumatta, mutta se on sen verran pitkällä, että ties vaikka avautuisi jo tänään. Nuput tuntuvat kasvavan korkeutta senttimetrikaupalla, kun puutarhuri malttamattomana odottaa kukan jo avautuvan.
    Ihanat jouluruusut, nekin ovat sinulla upean väriset! Täälläkin jouluruusut ovat selvästi kärsineet talvesta, on surkeita lehtiä ja osa on myös jäniksen tai myyrän poikki puremia. Kukkavarsia nousee joko huomattavasti tavallista vähemmän tai sitten ne nousevat muuten vain hyvin hitaasti ja vasta ensimmäiset ovat ilmestyneet pinnalle.
    Eilen näin täälläkin ensimmäiset nokkosperhosen ja sitruunaperhosen. Sitruunayksilö lensi kauniisti ison lumikellomättään pariin, kamera ei ollut kädessä, juoksin sisälle hakemaan sen, mutta vikkeläliikkeinen perhonen oli jo ehtinyt häipyä toisaalle. Harmi, olisi ollut kuvauksellinen tilanne. Kyllähän nuo kaikki tekee mieli ikuistaa, vaikka olisi kuinka tuttu perhonen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 'Purple Hill' on ehdottomasti hienon värinen. Katselin aamulla ikkunasta kun aurinko noustessaan sai 'Purple Hill'in purppuraisuuden suorastaan loistamaan. Kurjenmiekoilla on jännä tapa olla pitkään supussa ja sitten ykskaks niiden nuput avautuvat.
      Joka kevät sitä on sydän syrjällään, mikä kasvi jättää nousematta. Jouluruusujen nuppurunsaus hämmästyttää, sillä olin aivan varma niiden kärsineen erityisen paljon omituisesta talvesta. Laittoivatkin sitten lehdet uusiksi, mikä ei ole lainkaan harvinaista.
      Ei niitä perhosia oikein voi komentaa odottamaan kuvaajan kameran noutamista. Mieleisten näkymien tallentaminen on minusta ymmärrettävää. Sitä on niin innoissaan kaikesta, että vähintäänkin haluaisi muiston itselleen ja jaettavaksi myös toisille.

      Poista
  3. Hyvä, että sait kukkia ihailtavaksi, vaikka arvaus ei ihan täsmälleen kohdalle osunutkaan. Minun pitäisi lisätä myös noita Purple Hill kurjenmiekkoja, nekin ovat niin kauniita. Ja ihanalta näyttävät jouluruususi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaarallista katsella toisten blogien kukkakuvia. Heti iskee halu hankkia näkemiään ihanuuksia itselle. 'Purpe Hill' on minusta upean värinen, näyttävä ja kaunis.

      Poista
  4. Arvauksen ajoitus täsmälleen oikein on aika vaikeaa, nämä menivät kyllä jo tosi lähelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkimisaikojen arvaus on aikamoista onnen kauppaa. Hiukan auttaa vertailla edellisten vuosien aikoja.

      Poista
  5. Ihastuin tuohon kevätkurjenmiekkaan. Todella kaunis.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!