Puutarhapuunaaja pulisee

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

 

Kiirehdin sunnuntai-iltapäivällä kameran kanssa pihamaalle, sillä mustat pilvet vyöryivät uhkaavasti lähemmäs. Sadetta ei ollut luvassa, mutta niin vain jouduin kesken retkeni pelastautumaan pisaroilta sisälle.

Rastaat ovat tyhjentäneet kiitettävällä vauhdilla pensaat ja puut marjoista. Suurella innolla ne ovat myös möyhentäneet multaa ja katteita pitkin käytäviä ja polkuja. Myös muutamissa paikoissa istutusalueita reunustavia turveharkkoja on nokittu ahkerasti. Etsivät varmaankin harkkojen uumeniin piiloutuneita hyönteisiä.

Aronia

Aronioista suurin osa on jo varsin paljaita ja lehtiä on enemmän maassa kuin oksilla. Lähikuva yhdestä aroniapuskasta näyttää, kuinka hienosti ruskasävyt lehtiin muodostuu. Punaisuus hiipii lehden laidoilta kohti keskustaa, kunnes koko lehti on vaihtanut väriä.

Hydrangea 'Vim's Red' - Syyshortensia

Tavallisesti yksi eniten kuvaamiani kohteita syksyisessä puutarhassa on ollut syyshortensia 'Vanille Fraise'. Tänä vuonna 'Vim's Red' on vienyt voiton hortensioiden ruskavärikisassa ja päässyt täten kuvakimarani kärkeen. Koko puska kukki ennätysrunsaana. Väri alkoi jo melko varhaisessa vaiheessa muuttua aina vain viininpunaisemmaksi. Joidenkin kasvien osalta ei niitä istuttaessa osaa edes kuvitella, miten hienoja niistä ajan mittaan kehkeytyy. 'Vim's Red' on vienyt sydämeni mennen tullen.

Sedum 'Herbstfreude' - Komeamaksaruoho

Monilla ihmisillä on oivallinen taito luoda hienoja kasviyhdistelmiä niin värien kuin muotojenkin suhteen. Minulla tällaista taitoa ei ole, mutta joskus sattuma hoitaa senkin asian puolestani. Näin on näköjään käynyt Kiemurapenkissä. Komeamaksaruohon naapurina kasvanut harmaakäenkukka ( Lychnis coronaria 'Oculata') on kasvattanut kivan lehtiruusukkeiden rykelmän. Osa noista kukkikin kesän aikana. Leikkasin kuihtuneet kukkavarret pois niiden kaatuillessa nurmikon puolelle. 

Cornus alba - Korallikanukka

Alapihan puskanurkassa kasvaa naapurin puolella valtava korallikanukka. Yleensä saan ihailla sen kauniita kukkia kesän aikana. Tänä vuonna kukkia oli vain muutama. Mutta syysväri korallikanukalla on todella hieno. 

Malus 'Musta Rudolf' - Koristeomena

Koristeomena 'Musta Rudolf' kuuluu pihani ykkösluokkaan. Tällä tarkoitan sitä, kuinka tärkeä ja mieluisa kasvi se minulle on. 'Musta Rudolf'in lehdet ovat koko kasvukauden tummat. Kesällä niihin tulee häivähdys vihreää, mutta yleisnäkymä on silloinkin enemmän purppurainen. Ruska-aikaan purppuraisuus syvenee ja pikkuruiset "omenat" näyttävät söpöiltä pensasmaisen puun oksilla. 

Rubus arcticus - Mesimarja

Mesimarjaa sain Lappalainen etelässä -blogin Nilalta. Aluksi istutin mesimarjat lavakaulukseen, jossa ne viettivät pari vuotta valloittaen samalla koko lavakauluksen. Mesimarja on tehokas leviäjä, joten napsin siitä taimia istuttaen niitä maanaluskasveiksi pariin-kolmeen paikkaan. Kuvassa Ruusupenkissä, pensasruusujen alustalla kasvavat mesimarjat ovat vaihtaneet syysasuun. Joukossa näkyy vihreinä sormustinkukkien ja lemmikkien taimia.

Cotoneaster lucidus - Kiiltotuhkapensas

Kiiltotuhkapensaan ruskakuvia olen tainnut julkaista jo liikaakin. Tämä asuu alapihan puskanurkassa, vastapäätä naapurin korallikanukkaa. Tuhkapensaalla on aronian kanssa samanlainen tapa vaihtaa syysväriin. Puna lähestyy vihreää keskustaa laidoilta käsin. Osaa se näköjään oranssillakin lehtiään somistaa.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Tuurenpihlajaa olen kuvannut kokonaisena. Niin Huoltopihan kuin alapihan Vapaapenkinkin yksilöitä. Otinpa sitten tämän lähikuvan, jotta sain tuurelle ominaisen syysvärin paremmin esille. Puu on nimittäin aloittanut lehtiensä varistamisen, joten kiireesti piti lehdet kuvata.

Tuurenpihlaja on mainio ruskakasvi. En ihan ymmärrä värin syntymisen perusteita, sillä Huoltopihan tuure on aina huomattavasti aiemmin ja isommin oranssinen. Sen kasvupaikka on talomme päädyn ja naapurin autokatoksen ansiosta suojaisa. Valoa puu kyllä saa yhtä paljon kuin alapihan avoimella paikalla kasvava tuure. 

Kaivoin blogistani jutun lokakuulta 2018, jolloin näin tuurenpihlajan loiston kyläkävelylläni. Rakastuin tuureen, jonka seurauksena istutin omani seuraavana keväänä alapihalle ja toisen hiukan myöhemmin Huoltopihalle. 

Ikkunanäkymä 3.10.26

Ikkunanäkymä olkoon kuvitusta sille, että sain vihdoin pestyä kaikki talon ikkunat. Huh, mikä homma. Siinä meni viikonloppu ja vähän maanantaitakin. Jokaisessa talomme ikkunassa on kuusi pintaa. Isoja ikkunoita on 6, keskikokoisia 4, ovi- ym. ikkunoita 2 ja pieniä ikkunoita vessassa, pesuhuoneessa, saunassa, varastossa ja autotallissa yhteensä kuusi. 

Eikä riitä, että avaa ja sulkee ja pesee lasit. Sen lisäksi on putsattava sälekaihtimet, karmit ja ikkunalaudat. Sekä tietenkin siirrettävä ensin kaikki tavarat pois ikkunalaudoilta ja ikkunoiden läheisyydestä. Kun ikkunanpesun jäljet on siivottu, on myös tavarat palautettava paikoilleen. 

Uhkaan vuosi toisensa jälkeen ostaa ikkunanpesun ammattilaisilta. Kunhan ensin lakkaan köyhtymästä. Onneksi suurin urakka on yleensä vain kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Pihan puolen ikkunoiden ulkopintoja pesen kyllä useamminkin. Se on kohtuullisen nopea ja helppo homma, kun pitkien varsien avulla ikkunat pääsee pesemään pihalta ja terassilta käsin.  

Huomioin ikkunanpesun tarvitseman ajan laittamalla uuniin valmistumaan tartifletten. Idean tähän alppien perunaruokaan keksin löytäessäni saksalaisesta Liiteristä kokonaisen Replochon-juustokiekon. Joskus Replochonia saattaa löytää kaupasta pikkuisina kolmioina, mutta kokonaisen kiekon löytyminen oli kohdallani ensimmäinen kerta. 

Olen tehnyt tartifletteä aiemminkin linkin takaa löytyvällä ohjeella. Replochon-juuston olen välillä korvannut esim. Camembertillä tai briellä. Myös raclette-juusto käy. 

Naapurin Marit on jo kahdesti tuonut minulle suppiksia. On se vaan hienoa, että lähellä asuu sienestävä naapuri, joka mielellään ilahduttaa myös minua antimillaan. Maritin tuomat suppikset olen ryöpännyt nopeasti ja laittanut pakkaseen odottamaan esimerkiksi sienirisottoon pääsyä.

Lonicera x hecrottii - Koreaköynnöskuusama

Mediassa on uutisoitu useaan kertaan uudesta tavasta jättää syyslehdet puutarhoissa haravoimatta. Pari ihmistä on jo minullekin sanonut, kuinka kaltaiseni puutarhapuunaaja saa jatkossa laiskotella vaikka kirjan äärellä. 

Ihan näin se ei kuitenkaan ole. Haravointia voi toki vähentää, kuten olen jo vuosien ajan tehnytkin. Sen verran näytän haravaa alapihan nurmialueilla, että vedän pudonneet lehdet kanttausurista numikolle. Tämän jälkeen huristan ruohonleikkurilla kasojen yli pariinkin kertaan. Jos silppua tulee paksu kerros, haravoin osan pensaiden alustoille ja istutusalueille. Osan vien kompostiin. 

Aronian lehdet maassa.

 

Aivan viimeiset puista pudonneet lehdet jätän nurmikolle tai ajan ne vielä kerran silpuksi säästä riippuen. Yläpihalla nurmikkoa ei ole. Hiekkakäytäviltä lehdet on haravoitava. Osan haravoin käytäviltä istutusalueille ja täälläkin puiden ja pensaiden tyvelle. Osan kerään paikkaan, jossa voin ajaa ne silpuksi ruohonleikkurilla. Ja haravoida silpun sitten istutusalueille. 

Piha täynnä vaahteraneniä.

 

Kukin saa olla puutarhansa syystöiden suhteen juuri niin laiska, kuin huvittaa. Itse tykkään pihalla puuhailusta, haravoimisesta ja puutarhan talvikuntoon laittamisesta. Ymmärrän hyvin luontonäkökulman, jota koitan omissa toimissani parhaani mukaan toteuttaa. Valtaisa vaahteranlehtihyökkäys joka syksy on asettanut pihallemme omat norminsa, joita ei voi laiskuuteen vetoamalla laistaa. Tai voi, mutta sen edestään löytää, minkä taakseen jättää.
 

Clematis 'Purple Dream'

Puuhakkaita syyspäiviä värikkäässä luonnossa!