Pionit meni - kärhöt tuli

Clematis ' Rouge Cardinal - Loistokärhö

Harvoin pionien kukinta viikkotolkulla kestää, nyt hädin tuskin kaksi viikkoa. Pari rankkasadetta hoiti kukkien rähjäännyttämisen varsin vikkelästi. Ensimmäiseltä sateelta suojasin pionit auringonvarjolla. Toinen pääsi yllättämään.

Clematis 'Multi Blue' - Loisokärhö

Vaan ei hätää, kun yksi menee, toinen tulee. Osa kärhöistä on jo kukkimisensa kukkinut ja osa vasta aloittelee. Alapihan Päivänliljapenkissä Multi Blue on kukkinut pidempään ja useita nuppuja odottaa vuoroaan. Rouge Cardinal lähti mukaan kisaan ja avaa muhkeita nuppujaan toinen toisensa jälkeen.

Clematis ' Rouge Cardinal - Loistokärhö

Olen täysin myyty Rouge Cardinalin upealle värille. Tykkään lähes kaikista väreistä, mutta tuollainen samettinen viininpunaiseen vivahtava käy suoraan sydämeen. Jotain olen näiden Päivänliljapenkin kärhöjen suhteen tehnyt oikein, sillä ne ovat terveitä ja kukkaisia. Kuuluvat toki pihamme vanhimpiin kärhöihin, joten ehkä ovat ohittaneet teini-iän kasvuongelmat ja elävät nyt seesteisiä aikuisuuden aikoja.

Clematis 'Ville de Lyon' - Loistokärhö

  
Pikkupuutarhan Ville de Lyon oli pari kesää hätää kärsimässä. Luulin sen tekevän kuolemaa. Ei tainnut toissa kesänä kukkia laisinkaan. Tänä keväänäkin kotilot söivät Villen kasvattaman ison verson, jonka seurauksena marinoin löytämäni kotilot etikkaan ja lisäsin vielä kärhön juurelle Ferramolia. Niin vain kärhö pukkasi uusia versoja ja vihdoin myös nuppuja. Juttelen hänelle mukavia, jotta viihtyisi, kasvaisi ja kukkisi tulevinakin vuosina.

Clematis integrifolia 'Aljonushka' - Tarhakellokärhö

  
Aljonushkaa voin suositella kaikille, jotka tykkäävät katsella runsasta määrää rypistettyjä pinkkejä nenäliinoja puutarhassaan. Aljonushka on enemmänkin pensasmainen. Se ei kasva monien muiden kärhöjen tapaan korkeaksi, eikä se kiipeä itsenäisesti mitään pitkin. Eli se tarvitsee jonkinlaisen tuen pysyäkseen pystyssä. Minulla Ajonushka kasvaa Ruusupenkissä kahden 140 senttisen puolikaaren muotoisen köynnöstuen välissä. Tänä vuonna Aljonushkalle on tullut leveyttä ja korkeutta sen verran runsaasti, että tuki on vähän ahtaanoloinen. Olisi pitänyt aiemmin asetella tukea paremmin ja ohjata kärhön kasvua tasaisemmin. Nyt koko puska on liiaksi kallellaan vieressä kasvavaan Sointu-ruusuun nojaten.

Princess Dianana ostettu - ei ole

  
Edelleenkään en ole löytänyt nimeä Kiemurapenkin tuijan edessä kasvavalle pienikukkaiselle kärhölle, jonka olen ostanut Princess Dianana. Ei ole Diana, ei todellakaan. Diana on selvästi pinkki, kun taas tämä omani sinisempi, kuin mitä kuvassa. Tässä kärhössä on aina valtavasti pieniä kukkia ja se kukkii aika pitkään. Köynnöksen versot kohoavat jo korkeuksiin hakien tuijasta tukea. 

Onko ylipäätään jotain hyvää sivustoa, jonka avulla voisi tunnistaa ja katsella erilaisia kärhöjä? Monien puutarhamyymälöiden kuvat ovat aika pieniä ja yksityiskohdiltaan epätarkkoja. Otan mielelläni vinkkejä vastaan.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

  
Tarha-alppikärhö Purple Dream on jo kukintaansa lopettamassa. Tässäkin on aivan ihana kärhö, joka aloittaa aikaisin ja kukkii runsaasti. Tänä vuonna se on ollut täynnä röyhelömekkoisia primadonnia. Onneksi olen istuttanut tämän kärhön alapihalle johtavan puutarhaportin kupeeseen, joten voin ihailla kukkia vaikka pergolassa istuessani. Ja taatusti joka kerran ohi kulkiessani olen pysähtynyt kukkia katselemaan.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

Vuosi sitten leikkasin sinisen alppikärhön matalaksi heti kukinnan jälkeen. Se oli alaosastaan risuuntunut ja kukkia ja lehtiä oli lähinnä yläilmoissa. Kuivuuden vuoksi alppikärhön kasvu oli hidasta, mutta hengissä se edelleen on. Tänä vuonna ei kuitenkaan tullut yhtään kukkaa, vaan josko sitten ensi vuonna.

Tykkään valtavasti alppikärhöjen kukinnan jälkeisistä takkutukista. Purple Dream huolehtii, että pörröisiä takkutukkia on kuvattavana, vaikka sininen alppikärhö ei nyt niitä tehnytkään.

Clematis 'Hagley Hybrid' - Jalokärhö

Viime kesänä minulla kasvoi Hagley Hybrid ruukussa. Syksyllä siirsin sen maahan, kuten olen monen muunkin kärhön kohdalla tehnyt. Keväällä ja alkukesästä Hagley Hybridissä ei ollut elonmerkkiäkään. Niinpä kaupassa edullisen kärhön nähdessäni ajattelin ostaa uuden ja istutin tällä kertaa Hagley Hybridin Allaspenkkiin punahatuilta vapautuneeseen tilaan. Köynnös on vielä pieni, mutta yhden kukan se jo teki. Meinasi jäädä huomaamatta, kun vieressä kasvaa samansävyisiä myskimalvoja.

Kuinkas ollakaan, uudelle Hagley Hybridille paikkaa hakiessani löysin viime vuotisen Hagleyn hyvässä kasvussa. Unohdin taas, että kärhöille on annettava aikaa ja kärsivällisyyttä. Vaan ei haittaa yhtään. Kyllä minulle kaksikin Hagleytä kelpaa.
 

Clematis 'Multi Blue' - Loistokärhö

Multi Blue -kärhöä minulla kasvaa ainakin kahdessa paikassa. Luultavasti kolmessa. Puutarhaportin oikealla puolella oleva kärhö jumitti jossain maan povessa pari vuotta ja päätti viime vuonna ilmestyä jälleen esiin. Vahvasti epäilen senkin olevan Multi Blue. Ensin uumoilin sen olevan Jackmannii, vaan eipä taida olla. Niin vain minullakin tiedot katoavat, vaikka mukamas olen tarkka kirjaamaan kaiken ylös.

Kuvan Multi Blue kasvaa Pikkupuutarhan kriikunan tyvessä ja kiipeää puuta myöten ylös. Unelmissani on sinisenään kukkiva kriikuna, mutta toistaiseksi kärhön kukinta on pysynyt varsin maltillisena.

Clematis viticella 'Polish Spirit' - Viinikärhö

Viime kesä oli meidän pihalla kärhöjen juhlaa. Ne kukkivat runsaasti ja pitkään. Tänä vuonna kukinta näyttää olevan paljon maltillisempaa. Polish Spirit vahvistaa Rouge Cardinalin lailla kärsivällisyyden tärkeyttä. Ilmeisesti kärhöjen pitää saada kotiutua kunnolla ja tuntea olonsa turvalliseksi ennen kunnon kukintaan ryhtymistä. Luulin Polish Spiritin jättävän kukinnan tänä kesänä kokonaan väliin vaan eipä se niin tee. Ensimmäinen kukka on avautunut ja pian tulee lisää perässä. Nuppuja löytyy joka päivä uusia.

Clematis vit. purpurea Plena Elegans ' - Viinikärhö

Pariin paikkaan olen istuttanut saman tuen vaikutuspiiriin kaksi erilaista kärhöä. Kuvan Purpurea Plena Elegans asustaa Jackmanniin tai Presidentin kanssa. Tarkka määritys puuttuu vielä. Toivottavasti saan sen, kunhan sinisen kärhön kukinta alkaa. 

Väritykseltään ja olemukseltaan ei siis mikään paras yhdistelmä näillä kumppaneilla. Joskus istuttamisella tulee kiire ja kyllästyneenä sopivan paikan pähkäilyyn tyrkkään kasvit ensimmäiseen sopivaan. Minä en saa väripäänsärkyä toisiinsa soveltumattomista väreistä. En myöskään osaa katsoa eri kukkaa samanaikaisesti toista oikealla ja toista vasemmalla silmällä. Kyllä maailmaan väriä mahtuu, ainakin minun maailmaani.
 

Clematis vit. Madame Julia Correvon - Tarhaviinikärhö

  
Myös Madame Julia Correvon asui viime kesän ruukussa ja pääsi syksyn tullen maahan. Julian väri on ihastuttava syvän punainen, lähes viininpunainen. Madame käyttää nyt juurtumiseen ja kasvuun ilmeisesti sen verran paljon voimia, ettei se kovin runsasta kukintaa tarjoa. Kolme nuppua sentään on jo näkyvissä. Ehkä niitä tulee vielä lisääkin. Olen todella iloinen, että tämä Madame selvisi talvesta.

Clematis 'Paul Farges' (Summersnow) - Lumikärhö

  
Myös lumikärhö on aloittamassa kukintaansa. Pidän tästä kärhöstä kovasti. Tässä vaiheessa voisin esittää itselleni kysymyksen, mistä kärhöstä en pidä. Eipä ole vielä tullut sellaista eteen, mutta vasta olen alkutaipaleella näiden kärhötuttavuuksien kanssa.

Lumikärhöä ei kannata ihan ahtaaseen paikkaan istuttaa. Se kasvaa niin korkeaksi, että alapihalla asustaessaan se kurkottelee kaksimetrisen tukensa yläpuolella ja näen sen työhuoneen ikkunasta. Ehkä se haluaakin kurkistella tekemisiäni ja ilmoittaa näin olemassaolostaan.

Clematis atragene 'Columnella' - Tarha-alppikärhö

  
Pikkupuutarhan Columnella kukki jo touko-kesäkuussa ja on nyt lopettanut. Sen kukka on aika tavalla samanlainen kuin Willyllä, mutta jälkimmäinen taitaa olla vaaleampi ja ilman terälehtien valkoista reunaa. Pohdin tätä sen vuoksi, että kumpaakin kasvaa pihallani, mutta en löydä Willystä kuvaa, vaikka varmasti sen olen ottanut.

Columnellan vieressä kasvaa Pink Fantasy, jonka ainokaisen nupun avautumista odotan. Jännä näiden kärhöjen kanssa, kun yhtenä kesänä yksi on uhkea ja täynnä kukkia. Seuraavana taas sama kärhö saattaa olla kaikin tavoin vaisu. Ehkä niilläkin on jokin yhteinen sopimus siitä, kuka on vuorollaan huomion kohteena.
 

Clematis 'Multi Blue' - Loistokärhö

  
Viime kesänä niin ikään ruukussa asunut ja syksyllä maahan siirretty Warszawska Nike ei ilmeisesti selvinnyt talvesta. Elän toivossa, että se on hidas ja haluaa käyttää aikaa sopivan ilmestymisajankohdan päättämiseen. Warszawska Niken syvän violetti kukka on upea ja jollei viime kesäinen kaveri jaksa nousta, hankin jossain vaiheessa sellaisen kaupasta. Tähän mennessä en ole törmännyt siihen kaupoissa, mutta enpä kovin monessa ole kiertänytkään.

Clematis viticella 'Polish Spirit' - Viinikärhö

Pitkään arastelin kärhöjen hankintaa. Pelkäsin niiden olevan vaikeita ja kuvittelin, ettei kärhöille sopivaa paikkaa meiltä löytyisi. Onneksi pääsin kuvitelmieni yli, sillä minusta kärhöt eivät ole sen vaikeampia, kuin moni muukaan kasvi. Monta kärhöä olen ostanut edullisesti ja hyvin ovat lähteneet kasvuun ja kukintaan. Useimmiten halvimpia kärhöjä olen pitänyt kesän isossa ruukussa ja istuttanut syksyllä maahan. Näin kärhö on kasvattanut kunnon juuret ja lisäksi minulla on ollut aikaa miettiä sopivaa istutuspaikkaa. Moni talvettaa kärhöjä kellarissa ja on siten saanut hyviä tuloksia. 

Puutarhan Lumo -blogin Kruunuvuokolla on useita upeita kärhöjä. Hän on laatinut erinomaisen postauksen kärhöjen kasvattamisesta. Sieltä minäkin olen tietoa omaan käyttöön ammentanut. Ko. postaukseen pääset klikkaamalla lihavoitua blogin nimeä. Suosittelen!

Kesäkurpitsa kasvimaalta lautaselle

Kesäkurpitsasadon kypsyminen on alkanut. Ensimmäiset vihreät on jo syöty ja nyt joukkoon liittyivät keltaiset kesäkurpitsat. Sen verran runsasta on tuotto, ettei ihan kaikkea viitsi salaattiin pilkkoa ja talvista sosekeittoa varten pakastaa. Niinpä googletin ohjeita kesäkurpitsan monipuolisen käytön varmistaakseni.

Löysin Saaran lautasella -blogin ja sieltä monen monta kivaa kesäkurpitsaohjetta. Ihan ensimmäiseksi kokeilin kesäkurpitsa-juustokeksejä. Ehkä noita lättysiä olisi pitänyt litistää enemmän ennen uuniin laittamista, jotta niistä olisi tullut keksimäisempiä. Niin tai näin, herkullisia näistä tuli. Muistuttavat olemukseltaan enemmän kenties lettuja tai jonkinlaisia piiraita. Todella helppoja ja nopeita valmistaa.

Saaran lautasella -blogin kesäkurpitsa-ohjeet ovat myös gluteenittomia. Minulla ei ollut kotona kaikkia tarvittavia aineita, joten oikaisin joissakin kohdin. Mozzarella- ja parmesan -juustoraasteiden sijaan käytin tavallista emmental-juustoraastetta ja pankojauhon sijasta tavallista vehnäjauhoa. Keksi-nimestä huolimatta nämä eivät ole makeaa kahvileipää, vaan esimerkiksi sopiva suolainen iltapala salaatin kumppaniksi.

Ensimmäiset tomaatitkin ovat kypsyneet. Tigerella, Rosella ja Sungold napostellaan välipalaksi. Nam, tästä se oman sadon syöminen taas alkaa!
 

Puutarhaonnesta soikeana

Papaver somniferum - Pioniunikko

Tuplasti terapiaa -blogin Pirjo kirjoitti postauksessaan siitä, kuinka kannattaa olla iloinen puutarhan valmiista kohdista ja kauniista kukista. Jokaisessa puutarhassa on ongelmapaikkansa, eikä täydellisyyteen taida olla mahdollista milloinkaan päästä. Onko se edes tarpeellista. Itse ainakin huomaan, että kun yhden paikan saan mieleisekseni, toisesta päästä saa jo aloittaa kohennuskierroksen uudelleen. Luonto ja sää säätelevät marssijärjestystä. Moni muu asia tuo mukaan omat mausteensa.

Tämän kasvukauden aikana olen ollut lukemattomia kertoja onnesta soikeana katsellessani puutarhani ihanuuksia. Toki olen iloinnut niistä aiempinakin vuosina, mutta herkkyys on nyt suorastaan käsin kosketeltavaa ja pienimmätkin yksityiskohdat nostavat tunteet taivaisiin. Ehkä syynä on vuoden takainen aivovamma kaikkine jälkiseuraamuksineen. Lyhyessä ajassa tapahtui paljon niin mieltä kuin kroppaakin ravisuttavia asioita ja elämä näyttäytyi uudessa valossa.

Hyötypuutarhan ja raja-aidan kupeeseen viime vuonna rakentamani Syyspenkki on osoittautunut kasvuvoimaa ja monenlaista uutta esitteleväksi estradiksi. Syyspenkki-nimen paikka sai siksi, että pyrin keskittämään sinne loppukesän ja syksyn kukkijoita. Juuson mirrinminttuja on jäänyt multaan ja ne puskevat ylös pikkuisina taimina. Niitä kitken pois. Minttu valtaa koko alueen, jos sille antaa luvan. Sen sijaan pioniunikkojen taimien ilmaantuminen oli mukava yllätys ja niiden olen antanut kasvaa. Pioniunikot kasvoivat aiemmin puutarhan toisella laidalla ja omenapuiden alla. Kasvien siirron, mullan ja kompostin mukana siemeniä on levittäytynyt sinne tänne.  Nyt ensimmäiset pioniunikot ovat avanneet nuppunsa. Miten isoja ja vahvoja nämä lilat kukat ovatkaan. Ovat kyllä herkkuja.

Phaseolus coccineus - Ruusupapu

  
Tiistainen rankkasade lopetti lähes kokonaan pionien kukinnan. Joitakin nuppuja on vielä avautumassa, mutta pääkukinta on ohi. Ehdin ottaa viikko sitten virittämäni auringonvarjon pois pioneja suojaamasta, enkä ollut kotona laittaakseni sen takaisin. Osa ruusuistakin on jo loppusuoralla, mutta osa onneksi kerää voimia uutta kierrosta varten. Puutarhassa ei silti ole kukkiminen loppunut. Kun yksi ryhmä lopettaa, toinen jo aloittaa.

Lilium martagon 'Russian Red'

Kuukausi sitten rusakko kävi napostelemassa alapihan kukkapenkeistä lähes kaikki liljat ja lukuisia muita kasveja. Vain muutama lilja selvisi ristihuulen aamiaisretkestä. Yksi rusakon vatsaan joutuneista marhanliljoista oli viime kesän ihastuksen kohde, Kiemurapenkin Lilium martagon 'Arabian Knight'. Onneksi toinen samassa paikassa asunut marhanlilja eli Russian Red selvisi rusakon hampailta ja nyt saan ihastella sen syvänpunaista väriä.
 

Mikä parasta, samanlainen marhanlilja löytyy tänä vuonna myös Päivänliljapenkistä. Luultavasti kumpikin on peräisin kesän 2016 Päivölän ruusuretkeltä. Sitä en taas ymmärrä, miksi olen istuttanut sipulit eri penkkeihin. Päivänliljapenkissä marhanliljoja nousi kaksi, joista toisen napsi rusakko. Ensi kesänä onkin jännitettävää, nousevatko molemmat ja onko se toinen Russian Red vai kenties joku muu.

Allium vineal 'Hair' - Hietalaukka

Tällaisen pikkuisen takkutukan löysin Allaspenkistä. Tai kaksikin, mutta toinen on vielä kuvassa olevaa pienempi. Laukkapalluran koko on hädin tuskin 2 senttiä ja tukkaakin sillä on vähemmän, kuin sipulipussukan kuvassa. Ehkä tämän laukan tukka kasvaa tulevina vuosina ja saan nähdä sen hapsottavan joka suuntaan.

Sokeriherne

  
Katsokaa, miten ihania kukkia kasvimaani herneissä on. Löytyy sieltä niitä valkoisiakin, vaan nämä vasta ovat silmänruokaa parhaimmillaan. Näin ihanasti kukkivia herneitä katsellessa on vaara, etten kohta halua varsinaisia herneitä ollenkaan. Tässä joutuu kamppailemaan itsensä kanssa, haluanko silmänruokaa kukkina vaiko vatsantäytettä herneinä.

Sokeriherne

  
Tällaisia sinisiäkin kukkia sokeriherneistä löytyy. Kuin kauniita kesäperhosia olisi laskeutunut kasvimaalle. Taas yksi syy viettää enemmän aikaa istumalla kasvihuoneen edessä katse suunnattuna kohti lavakauluksissa kasvavia hyötykasveja. Puiston halki kulkevat ihmiset kenties kuvittelevat minun odottavan sadon kypsymistä. Sitäkin, mutta tässä tapauksessa saan nauttia koko prosessin kaikista vaiheista. Miten se sanonta menikään: tärkeintä ei ole määränpää, vaan matkalla oleminen.

Gaillardia aristata ' Kobolt' - Syyssädekukka

Syyskukkijoita valitessa törmää varsin usein keltaiseen ja oranssiin. Syyssädekukka Kobolt näytti kuvissa punaisemmalta, kuin onkaan. Ei haittaa. Tykkään kovasti tästä Koboltista, joka näyttää pukkaavan runsaasti nuppuja. Mitenkähän tuohon termiin "syyskukkija" pitäisi suhtautua, kun kasvi on täydessä kukassa jo heinäkuun alkupäivinä? Jatkaako se kukintaansa kenties elo-syyskuuhun, vai ovatko syyskukkijatkin jo kuukautta etuajassa?

Cobaea scandens - Kelloköynnös

Kovasti olen kelloköynnösten ohi kulkiessa syynännyt niitä nuppuja löytääkseni. Ja hurraa, ensimmäinen on bongattu. Kelloköynnösten kasvusto ei ole aivan yhtä runsasta, kuin viime kesänä tähän aikaan. Ihan hyvässä jamassa köynnökset kuitenkin ovat. Latvukset huitelevat pergolan katossa ja leveyttäkin vielä ehditään saada toinen mokoma. Toivottavasti nuppuja tulee lisää ja toivottavasti ne aukeavat. Kyllä kannatti kylvää ne ylimääräisetkin siemenet ja manata huonoa itävyyttä. Lopputulos on odotettua parempi.

Sparaxis tricolor - Harlekiinikukka

Ruokakauppareissulla ostoskoriin hypähtänyt pussukka minulle outoa sparaxista on yllättäen avannut ensimmäisen kukkansa. Ei kovin suuri, eikä muutenkaan varsinainen katseenvangitsija, mutta iloinen yllätys joka tapauksessa. Taidan olla täysin höpsähtänyt, mutta niin vain tulen onnelliseksi näistä pienistäkin kukkatervehdyksistä.

Oxalis fontana - Pihakäenkaali

Monta mutkaa ja murhetta on minunkin elämässäni, eikä arki aina suju toiveiden mukaisesti. Elämä ei siitä parane, jos kaiken aikansa käyttää itsensä surkuttelemiseen. Katse eteenpäin ja hyviin asioihin, joita useimmilta edes muutama löytyy. Puutarha on ollut ja on edelleen minulle voiman ja ilon lähde. Terapeuttinen paikka, jossa multaan ja rikkaruohoihin voi valuttaa ilon ja surun kyyneleensä. Taidan olla puutarhaonnella yltä päältä voideltu. Vähän joka nurkalla kun ahkerasta kitkemisestä huolimatta pihassani kasvaa tuota onnenapilaakin.

Ilon hetkiä elämäänne!
 
 

Ruukkukukkavalikoimasta puuttuu ajatuksen kirkkaus

Malva sylvestris subsp. mauritiana - Maurinmalva

Viime kesän kuivuudessa vettä kannutolkulla kantaessani päätin, ettei enää samanlaista määrää ruukkukukkia. Ihan ei päätös pitänyt, sillä aika monta ruukkua nytkin talon seinustalla ja vähän muuallakin asustaa. Iloahan kaunis kukinta tarjoaa, joten turhaan tässä ruikutan.

Malva sylvestris subsp. mauritiana - Maurinmalva

Maurinmalvasta on tullut jokakesäinen suosikkini. Tänä keväänä kylvö onnistui hyvin, vaikka enemmänkin maureja olisi voinut ympäri pihaa olla. Yhden istutin piharuukkuun ja se on venynyt 120 senttiseksi. Lehdet ovat monin verroin suuremmat, kuin maahan istutetuilla. Nyt maurinmalva pukkaa violettia kukkaa ahkerasti. Janoinenkin tämä kasvi on, joten joka päivä hänet pitää kastella.

Pelargonium Cascade Snow

Pelaguut lähtivät vähän hitaasti käyntiin. Työhuoneessa talvetetut ja muutama pistokkaana hankittu on talon seinustan ruukkutikkaissa. Vaikka suojasin pelaguita alkukesän viileinä öinä, ottivat ne vähän nokkiinsa. Monessa lehdet olivat pitkään punertavanruskeita, eikä nuppujakaan ilmestynyt lannoituksesta huolimatta. Nyt näyttävät innostuneen nuppuilemaan.

Pelargonium Inspire Pink

  
Sisällä talvetetuista leikkaamani latvat juurtuivat hyvin. Istutin ne kahteen kukkalaatikkoon isosamettikukka Vanillan kumppaniksi.Nyt vasta nekin ovat virkistyneet ja kukintaa on vihdoin tiedossa.

Hymenocallis - Lukinlilja

  
Lukinliljan sipulien talvetus on sujunut hyvin jo muutaman vuoden ajan. Yksi sipuleista jo kukkiikin. Toivottavasti muutkin. Lukinliljaa ei ehkä voi kaunottareksi kutsua, mutta pidän sen persoonallisesta olomuodosta.

Daalia Hartenaas

  
Daalioiden kanssa kävi oikeastaan aika surkeasti. Useimmat olivat kuivuneet talven aikana rusinaakin surkeammiksi ja ne joutuivat kompostiin. Vanhin eli oranssikukkainen daalia on kasvimaan mullassa ja se on kasvanut hyvin. Ei vielä kuki. Samoin sen vieressä Park Princess ja Fashination. Sen sijaan messuilta ostamani Cafe au lait ei ole itänyt laisinkaan. Terassin ruukkuun istuttamani tämän kevään ostos Hartenaas on elinvoimainen ja kukkii ahkerasti.

Joka kesä joku kasvi valtaa näyttämön muiden jäädessä taka-alalle. Suotakoon hiljaiset kesät sitä tarvitseville. Heidän vuoronsa tulee ehkä toiste.

Crocosmia × crocosmiiflora - Ruostekukka

Ruostekukan sain kukkimaan viime kesänä ja talvetuskin niiden suhteen onnistui. Nyt on kukkavarsia noussut esiin. Tällä kertaa sijoitin ruostekukan terassille ruukkuun, jotta voin sitä riittävästi ihailla. Viime vuonna ruostekukkani asuivat kasvimaalla ja jäivät luvattoman vähälle huomiolle.

Tagetes Vanilla F1 - Isosamettikukka

Samettikukkien kylvö onnistui hyvin. Kermanvalkoista isosamettikukkaakin tuli runsaasti. Niinpä istutin niitä pergolan kukkalaatikoiden lisäksi kasvilavoihin hyötykasvien kumppaniksi.

Tagetes Jolly Jester - Samettikukka

Myös veikeää Jolly Jesteriä on sekä terassin ruukussa, että kasvimaalla. Samettikukka on kyllä helppo kasvatettava ja hoidettava. Eipä sitä taida edes ötökät kiusata, luulisin.

Tagetes Kees Orange - Samettikukka

Samettikukka Kees Orange näytti kuvassa punaisemmalta, kuin todellisuudessa sitten on. Ne oli tarkoitus laittaa Vanillan kanssa terassiruukkuun, mutta nimilaput menivät sekaisin ja kasvimaalla nämä hörhelömekkoiset samettikukat nyt elelevät. Sopiihan sinne porkkanoiden ja tillin lomaan tällaiset väripilkutkin.

Tagetes - Samettikukka

Yhdestä siemenpussista tuli isokokoisia oransseja samettikukkia. Niitäkin on sekä terassiruukussa että kasvimaalla. Tänä vuonna missään valinnoissani ei näy seesteistä värimaailman yhteensovittamista. Kunhan kukkivat. Ensi vuonna sitten lisää suunnitelmallisuutta - ehkä.

Sempervivum - Mehitähti

  
Istutin loppukesästä rykelmän mehitähtiä saviseen, pohjareiälliseen ruukkuun. Ennen lumisateita laitoin ruukun maanpeitekasvien sekaan vähän vinoon. Pohjareiästä huolimatta ruukun pintaan modostui jäähilettä, jonka ajattelin jäädyttävän mehitähdet läpikotaisin. Näin ei käynyt. Mehitähdet ovat elossa ja voivat hyvin. Saapa nähdä, kukkivatko.

Oxalis deppei - Onnenkäenkaali

Oxalikseen olen kovasti mieltynyt. Pidän sen lehdistä ja kukista. Pidän sen tavasta vetää kukat illalla suppuun. Oxalis ei paljon tarvitse hoitamista. Välillä nypin kuihtuneita kukkavarsia ja vettähän tuo ruukussa asuessaan tarvitsee.

Cobaea scandens - Kelloköynnös

Meinasin unohtaa kelloköynnöksen. Sen itämisessä oli tänä keväänä hankaluuksia, mutta ihan kiitettävästi sain sinisiä kelloköynnöksiä pihamaalle saakka. Talon seinustalla kasvaa ruukussa kolme ja pergolan sisäänkäynnin kummallakin puolella isoissa ruukuissa kummassakin neljä köynnöstä. Pituutta niille on jo venynyt pergolan kattoon saakka, mutta leveydessä ei ihan vielä viime kesäistä runsautta. Nuppujakaan ei toistaiseksi ole näkyvissä. Yhtäkkiä ne vuosi sitten tulivat, joten mikäs hätä tässä.
 

Petuniat

Varsinaisia kesäkukkia en ostanut kovin paljon. Muutaman petunian laatikoihin ja ahkeraliisaa keittiön ikkunan varjoisaan laatikkoon. Murattia ja poutapilveä sekä orvokkeja parissa paikassa.

Riippabegonia

Pergolan amppeleissa on keltaista ja valkoista begoniaa, joita olen talvettanut ja useamman vuoden kellarissa. Uutena keväällä ostamani valkoinen Wummi alkaa pian kukkimaan. Se ei kuitenkaan ole riippuva begonia ja luultavasti joudun nostamaan amppelin alas, jotta korkeaksi kasvanut ja jäykkä varsi ei tuulessa katkea.

Sisäänkäynnin isoihin ruukkuihin laitoin verililjapuuta, lumihiutaletta ja muualta yli jääneet ahkeraliisat. Verililjapuut ovat vähän aneemisen oloisia. Vaan kun halvalla saa, niin ei voi vastustaa.

Sisäänkäynnin puolella on kahdessa amppelissa ja yhdessä laatikossa verenpisaroita. Ostin niitä pistokkaina ja sain lisää latvomalla kasveja niiden ollessa vielä kellarissa odottamassa ulos siirtoa. Nyt verenpisaroihin on tullut nuppuja, joten taidan nähdä ne  kukkivina vielä kesän aikana.

Itsekseen kylväytyneitä orvokkeja on siellä täällä.

Kesäkukkavalikoimani on siis sekalainen seurakunta sekin. Selkeä suunnitelma ja ajatuksen kirkkaus loistavat poissaolollaan. Kastelemista riittää näissäkin. Hoidan heitä samalla hellyydellä, kuin hoitaisin viimeisen päälle hienoja asetelmia. Kaikissa kukissa riittää ihmettelemistä ja ihailemista. Tasapuolisesti väristä ja koosta riippumatta.

 Kesäistä kauneutta teille kaikille!