Ovatko kärhöt heränneet?

Clematis 'Hagley Hybrid' - Loistokärhö 31.5.2022

 

Tein tiistaina sadekuurojen lomassa kärhökierroksen eli tsekkasin, kuka heistä on herännyt ja kuka lymyää yhä mullan uumenissa. 

Aloitin Pikkupuutarhan portista, jonka toisella sivulla kasvavat sininen alppikärhö (Clematis alpina) ja loistokärhö Ville de Lyon. Näistä kahdesta alppikärhö on jo hereillä, joskin aika lailla rampana jäniksen rouskutettua siitä varret poikki yhtä lukuunottamatta. Ville de Lyon murjotti kesän 2020 nousten viime kesänä kasvamaan. Ei kuitenkaan kukkinut. Nyt Villestä ei näy vilaustakaan.

Clematis Ville de Lyon - Loistokärhö kesällä 2021

 
Samaisen puutarhaportin vasemman pylvään tien puolella kasvaa tarha-alppikärhö Columnella, joka sekin maistui jäniksille tehokkaasti. Köynnös on herännyt ja hyvässä kasvussa. Tuen talon puolella kasvaa loistokärhö Pink Fantasy, joka ei joutunut jäniksen syömäksi. Se versoo keväisin uutta kasvua. Niin myös nyt.

Clematis Pink Fantasy - Loistokärhö kesällä 2021

 
Kriikunan oksilla luikerteleva loistokärhö Multi Blue on aina ollut vähän myöhäinen. Vielä siinä ei ole elonmerkkejä.

Puutarhaportille johtavan polun alkupäässä on niinikään köynnöstuki, jonka oikealle puolelle istutin viime vuonna loistokärhö Ville de Lyonin, kun ajattelin vanhan Villen olevan menetetty. Uusi Ville kasvoikin kivasti kukkimaan, mutta nyt siinä ei näy eloa. Vielä sitä ei kannata kuolleeksi nimetä, vaikka elonmerkkejä ei ole näkyvissä.

Clematis viticella Purpurea Plena Elegans - Tarhaviinikärhö kesällä 2021

 
Samaisen tuen toisella puolella asuvat viinikärhö Purpurea Plena Elegans ja tarhalyhtykärhö Princess Kate. P.Plena Elegans nukkuu yhä. Ilokseni Princess Kate on hereillä.

Clematis Texensis-ryhmä Princess Kate (Zoprika) - Tarhalyhtykärhö kesällä 2021

 
Sisäänkäyntiä vastapäätä asustavat 2018 istutettu loistokärhö Warszawska Nike ja 2019 istutettu tarhaviinikärhö Madame Julia Correvon. Kumpikin oli huonossa hapessa jo viime kesänä, joten en yhtään ihmettele niiden hiljaisuutta. Tiedän, kärhöt osaavat yllättää. Saattavat ilmaantua parinkin vuoden jälkeen mullasta, kuin eivät olisi koskaan poissa olleetkaan. Siitä huolimatta istutin toukokuun puolivälissä samaiseen tukeen koreanköynnöskuusaman. En halua koko kesää tuijottaa tyhjää köynnöstukea.

Kriikunapenkin Multi Blue nukkuu - ainakin vielä. 31.5.2022

 
Mantsuriankärhön kanssa olen sählännyt lahjakkaasti, ilmeisesti kaiken vielä täysin pieleen. Istutin Mantsuriankärhön 2017 alapihan Syyspenkkiin. Nousi ja kärsi, eikä jaksanut kasvaa. Kesällä 2018 siirsin kärhön Metsäpuutarhaan, jossa se jatkoi kitumistaan. Viime kesänä ajattelin, ettei ota jos ei annakaan ja kaivoin kärhön jälleen ylös. Nyt se asustaa Pikkupuutarhassa, jossa se on yllättäen herännyt. Mantsuriaa on kehuttu helpoksi kärhöksi, mutta meillä ei selvästikään kemiat synkkaa.

Clematis viticella Madame Julia Correvon - Tarhaviinikärhö kesällä 2021

 
Olopihan Syreenipenkissä sujuu kärhöjen kanssa ihan mukavasti. Syreenipolun päässä asustava, 2018 istutettu tarhaviinikärhö Madame Julia Correvon ei ole jaksanut herätä. Odotellaan toivoen parasta ja  peläten pahinta.

Clematis viticella Polish Spirit - Tarhaviinikärhö kesällä 2021

 
Isommassa köynnöstuessa hereillä ja hyvässä kasvussa on yksi lempikärhöistäni eli viinikärhö Polish Spirit. Tuen toisessa laidassa myös tarha-alppikärhö Willy on jo aloittanut matkansa kohti korkeuksia. Sen sijaan viime kesänä yllätysheräämisen tehnyt loistokärhö Dr. Ruppel nukkuu jälleen. Toivottavasti on vain aamu- tai tässä tapauksessa kevätuninen.

Clematis Hagley Hybrid - Loistokärhö kesällä 2021

 
Vatukkalaatikkoa vastapäätä asustava loistokärhö Hagley Hybrid on jo terhakkaana kasvussa.

Willy 31.5.2022 valmiina kukintaan.

Niinikään olopihalla, Pionipolun päässä asustavat loistokärhö Jackmanii ja viinikärhö Purpurea Plena Elegans. Jälkimmäinen on herännyt. Jackmanii on joko kokonaan väsähtänyt tai sitten vain odottaa sopivaa heräämisen hetkeä.

Clematis alpina Purple Dream - Tarha-alppikärhö kesällä 2021

Alapihalle johtavien portaiden yläpään portin toisella puolella toinen kärhösuosikkini, tarha-alppikärhö Purple Dream on jo hyvin eläväinen ja pukkaa nuppuja. Vastapäisellä puolella tarha-alppikärhö Willy on jo aloittamassa kukintaansa. Vuosia sitten viereen istutettu ja pitkään uppeluksissa aikaansa viettänyt loistokärhö President on ehkä jälleen jättänyt minut kukittuaan pari vuotta kauniisti.

Clematis viticella Polish Spirit - Tarhaviinikärhö 31.5.2022

 
Yläpihalla on vielä yksi kärhö, leikkimökkiä vastapäätä omassa tuessaan loistokärhö Hagley Hybrid. Häntä ei näy ei kuulu. Paikalla oli massiivinen jääkeskittymä, jonka pelkään tehneet Hagley Hybridistä entisen kärhön.

Clematis integrifolia Aljonushka - Tarhakellokärhö kesällä 2021

 
Seuraavaksi jatkoin tutkimusmatkaani alapihalle. Ruusupenkissä asustaa 2015 istutettu tarhakellokärhö Aljonushka, jonka kasvu ja kukinta on joka kesä ollut ylitsevuotavaa. Pensasruusujen kasvaessa totesin Aljonushkan jäävän pahasti Ilon taakse ja kukatkin näyttäytyivät enemmän naapureille. Rohkenin kaivaa kärhön ylös ja siirtää sen samaisen istutusalueen toiseen päähän. Siellä kärhölle on enemmän tilaa kasvaa. Uudessa paikassa sen kukoistuksesta pääsen minäkin paremmin nauttimaan ja kärhöä tarvittaessa hoitamaan. 

Aljonushka 29.5.2022

 
Jännitti, miten siirto onnistui. Hyvin kaiketi, koska Aljonushka on jo herännyt.

Clematis Rouge Cardinal - Loistokärhö kesällä 2021

Päivänliljapenkin naapurin puoleisen pään köynnöstuessa taasen kasvavat loistokärhö Rouge Cardinal ja loistokärhö Multi Blue. Hyvin ovat viihtyneet ja runsaina kukkineet. Joka kevät on tietenkin jännittämisen paikka, ovatko selvinneet talvesta. Ovat, molemmat. Lähipäivinä täytyy ohjata niiden kasvua tukeen.

Clematis Paul Farges (Summersnow) - Lumikärhö kesällä 2021

 
Päivänliljapenkin toisessa päässä kasvaa alppikärhö Paul Farges (Summersnow) eli lumikärhö, jonka istutin 2016 ja jonka runsaasta kasvusta ja kukinnasta olen saanut joka kesä nauttia. Keväällä karsin kärhöä puolesta välistä ylöspäin, koska se oli muodostanut melkoisen kuivien versojen pöheikön. Enemmänkin olisi ehkä voinut leikata. Lumikärhökin on jo herännyt.

Nimetön kärhö kesällä 2021

Kiemurapenkin köynnöstuessa kasvaa nimetön kärhö, joka on luultavasti jonkinlainen alppi- tai viinikärhö. Olen ostanut kärhön tarhalyhtykärhö Princess Dianana, joka se ei todellakaan ole. Pieniä, sinivioletteja kukkia tulee paljon ja kärhö kasvaa kesässä metritolkulla. Köynnöstuki ei sille riitä, vaan se luikertelee vieressä kasvavan tuijan yli ja ympäri.

Clematis integrifolia - Kellokärhö kesällä 2021

Viimeisenä kärhönä on Syyspenkin kellokärhö (clematis integrifolia), jonka ostin kesällä 2020 Päivölästä eurolla. Viime kesänä se teki jopa yhden kukan. Kellokärhö on jo herännyt. Toivottavasti se jaksaa kukkia tänäkin kesänä. Ja kasvaa vieressään olevan kiven ylle.

Clematis alpina Purple Dream - Tarha-alppikärhö 31.5.2022

Suunnitelmissa ei ole uusien kärhöjen hankkimista. En kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että joku ihanuus pihaani taas eksyisi. Juuri nyt keskityn seuraamaan heränneiden kasvua ja odottamaan, josko unessa olevista yksi tai useampi heräisi. 

Ystävät, olemme siirtyneet kesäkuun puolelle. Luonto näyttää parastaan. Nautitaan!

 

Kukkivia puita ja valon kauneutta

Prunus domestica subsp. insititia - Kriikuna

 
Hedelmä- ja koristepuita ei omituinen talvi näytä haitanneen. Kevätsuudelma-kirsikan kukinnan hiipuessa kriikunat muuttuivat vuorostaan valkoisiksi kukkapilviksi. Jopa Pikkupuutarhan kriikuna laittoi parastaan huolimatta siitä, että kaulasin sen vuosi sitten. 

Kriikuna tunkee juurivesoja ympäriinsä kukkapenkkehin, minkä vuoksi puu sai lähtökäskyn. Alapihalla on kaksi kriikunaa, jotka riittävät meille. Niiden juurivesat saan pidettyä kurissa ajamalla ruohonleikkurilla puiden ympäristön säännöllisesti. Tehostan vielä tänä kesänä Pikkupuutarhan kriikunan kaulausta, jotta juurivesojen tuotanto ehtyisi.

Kaulaamisen aikana puun kuorikerroksessa tapahtuva oksiston ja juuriston välinen ravinteiden kuljetus estyy. Lopulta juuristo näivettyy ja lakkaa vesomasta. Kaulaamisen vaikutuksia saattaa joutua odottamaan pari-kolme vuotta.

Prunus domestica subsp. insititia - Kriikuna

Alapihan kriikunoiden kukinta alkoi muutaman päivän Pikkupuutarhan kriikunan jälkeen. Lauantain rankkasateet saivat kukkien terälehdet leijailemaan maahan. Hetken käytävät olivat kuin ensilumen peittämät.

Prunus padus - Tuomi

Myös tuomien kukinta on valloillaan. Talomme päädyssä, kunnan puiston puolella kasvaa iso tuomi. Valon ja vapauden lisäännyttyä tuomi on rehevöitynyt joka suuntaan. Tämä tuomi ei ole koskaan kääriytynyt kehrääjäkoin harmaaseen verkkoon. Toivottavasti niin ei tapahdu nytkään.

Sunnuntaina tuomenkukkien terälehdet leijailijat alas koristelemaan mm. sormivaleangervon lehtiä.

Malus domestica 'Huvitus'

Omenapuutkin ovat viittä vaille valmiita avaamaan nuppunsa. Niiden kukkimispäiviksi toivon lämpöä ja paistetta, jotta pörriäiset jaksaisivat kiertää kukasta kukkaan. Kimalaisia on näkynyt runsaasti, muita hyönteisiä sen sijaan vähemmän.

Malus purpurea 'Makamik' - Koristeomena

Kesällä 2020 istutettu Makamik kukkii tänä vuonna ensimmäisen kerran. Odotan kovasti nuppujen avautumista. Miksiköhän mietin niin monta vuotta koristepuiden istuttamista? Kummasti niitä saa mahtumaan pienempäänkin pihaan, kunhan laittaa harmaat aivosolunsa liikkeelle. Löysin muutama päivä sitten pari uutta mahdollista paikkaa pienille puille. Nyt vain pitää päättää, mikä voisi olla sopiva puu.

Malus purpurea 'Royalty'

 

Royalty availee jo nuppujaan. Vaaleanpunainen Aamurusko vielä kehittelee kukkien tänä vuonna vähän myöhemmin. Näiden kahden koristeomenapuun kukinta jäänee edellisvuosia vaisummaksi. Myös Musta Rudolfin osalta.

Crataegus × media - Ruusuorapihlaja

Ruusuorapihlajaa kehun joka vuosi. Kukkiessaan se on vallan ihana, muutenkin helppo ja kaunis puu. Ruusuorapihlajasta en tiennyt mitään, ennenkuin näin pienen puun kukkivana ajaessani sellaisen ohi. Varmaan puu oli ollut paikallaan jo vuosia aiemmin, mutta kuinka nyt juuri silloin sattui katse siihen osumaan. Hiukan piti tehdä etsivän työtä löytääkseni puulle nimen. Loppu olikin suoraviivaista, koska sitten vain marssin puutarhamyymälään ostoksille ja kotona kaivoin sen valmiiksi katsottuun paikkaan.

Hydrangea paniculata 'Vim's Red' - Syyshortensia

Torstaista lähtien meillä on satanut vettä tiuhaan tahtiin, välillä rankastikin. Luontohan siitä tykkää ja niin tykkää puutarhaihminenkin. Keskiviikkona koitin kiskoa muutamia voikukkia rutikuivasta maasta, joka vain pölisi ympäriinsä. Vanha sanonta "keväällä sataa suoraan laariin" pitää paikkansa. Kasvunsa aloittavat hyöty- ja koristekasvit tarvitsevat riittävästi vettä jaksaakseen kasvaa ja kukkia - ja tuottaa hedelmää.

Syyshortensiat heräävät keväällä aina muita myöhemmin. Ymmärtäähän sen. Jos kerran pitää kukkia loisteliaasti pitkälle syksyyn, ei kannata ensimmäisten joukossa itseään lehteen pukata. Vesisade teki syyshortensioillekin hyvää. Kuin taikaiskusta niihin ilmestyi hiirenkorvia.

Erythronium 'Pagoda' - Koiranhammas

Tässä vaiheessa vuotta värien kirjo tuottaa valtavasti iloa. Pitkä harmaa talvikausi on ohi ja kaikki haluavat räiskyen ilmoittaa olemassaolostaan. Vihreä ei ole vain vihreää, vaan sen sävyjä on kymmenittäin. Kun vielä aurinko kuultaa kukkien terälehtien läpi, on kuin keijukaisten maisemia katselisi.

Tulipa Exotic Emperor ja Physocarpus opulifolius 'Amber Jubilee' - Ruskaheisiangervo

Muiden blogeissa ihastelen aina heidän taitojaan yhdistellä erilaisia värejä hienoiksi kokonaisuuksiksi. Itselläni ei sellaista taitoa ole. Joskus joku pari osuu kohdilleen, mutta useimmiten se on silkan vahingon tuottamaa. Eräänä päivänä ilta-auringon säteet osuivat ruskaheisiangervon tuoreiden lehtien lomassa keimailevaan valkoiseen Exotic Emperor -tulppaaniin. Silloin ajattelin, että onneksi sattuma tekee taikoja puolestani.

Jaloangervot

Myös kasvunsa alkuvaiheessa olevat jaloangervot saavat ilta-auringossa upean kuparisen vivahteen. Kasvun myötä jaloangervot muuttuvat vihreämmiksi. Puutarhassa on paljon erilaista näkemistä ajankohdasta riippuen. Mullasta työntyvien lehtien muodot ja värit voivat olla hyvin moninaisia kasvun eri vaiheissa. Usein ihastelemme kasvien kukintaa. Moni kasvi ansaitsee huomiota niin ennen nuppujen ilmestymistä kuin syksyn viimeisinä hetkinä.

Kuunliljat

Helatorstain vastaisena yönä alkaneet vesisateet jatkuivat lauantai-iltaan saakka. Sunnuntaina kiersin keräämässä kotiloita, jotka kosteuden myötä ilmestyivät esiin koloistaan. Sirottelin pahimmille esiintymisalueille Ferramolia. En jaksa kotiloista enää hermoilla. Mitään kasvia ne eivät ole puutarhassani onnistuneet tuhoamaan. Suhtaudun, kuten Päivänpesän elämää -blogin Katja jossain postauksessaan, kotiloita kerätään siinä missä rikkaruohoja kitketään.

Poimulehti

 Valoisia toukokuun viimeisiä päiviä kaikille!

Ilmaista kasteluvettä

Tulipa Pink Impression

 

Syksyisen kattorempan ohessa myös rännit uusittiin. Samassa yhteydessä talon syöksyputkiin talon kolmelle nurkalle asennettiin "rännirosvot" sadeveden keräämistä varten. Asiaan on pitänyt paneutua tarkemmin, mutta mihin lie kaikki aika katoaa? Kun viikonvaihteeksi luvattiin vesisadetta, heräsin ruususenunestani. Käytössämme on porakaivo puutarhan kasteluun, mutta ilman muuta kannattaa hyödyntää taivaalta tuleva sadevesi.

Pohdimme erilaisia saaviratkaisuja veden keräämiseksi. Ihan pieni ämpäri ei tietenkään riitä, vaan astiaan pitäisi mahtua vettä enemmän. Päätimme hankkia ensin yhden saavin kokeillaksemme ja harjoitellaksemme vedenkeruuta käytännössä. Sattumalta näin mainokseksessa 220 litran sadevesitynnyrin, jonka sitten Ukkokulta kävi Biltemasta hakemassa.

Tynnyrin korkeus on 107 cm ja läpimitta 72 cm. Pakettiin sisältyy kansi, jossa on reikä rännirosvoon liitettävälle letkulle.

Tynnyrissä on koroke, jossa on sisennys ämpäriä varten. Näin tynnyrin alareunassa olevan hanan alle on helppo laittaa ämpäri tai kastelukannu, mikäli ei halua ammentaa vettä suoraan tynnyristä. Tai liittää hanaan letku, jolla juoksuttaa vettä muualle.

Sadeveden kerääminen tynnyriin tuli kokeilluksi käytännössä heti helatorstaina. Olin itse koko päivän poissa kotoa, jolloin tynnyriprojekti jäi Ukkokullalle. Vettä satoi päivän mittaan välillä runsaastikin, jolloin tynnyri oli täyttynyt. 

Ensin Ukkokulta oli tyhjentänyt 19 ämpärillistä vettä pihan kahteen muuhun kasteluvesitynnyriin ja lisäksi täyttänyt kaikki kastelukannut. Lopulta hän liitti tynnyrin alahanaan letkun johtaakseen ylimääräisen veden istutusalueille. Muuten vesi olisi tynnyrin täyttyessä valunut yli äyräiden.

Sadeveden keräämistä on mietittävä vielä uudemman kerran. Joko letku on irroitettava ja rännirosvo suljettava tynnyrin täytyttyä, jotta ylimääräinen vesi ohjautuu salaojaviemäriin. Tai sitten rännirosvoon on laitettava jonkinlainen pikaliitin johon saisi nopeasti vaihdettua pidemmän letkun veden ohjaamiseksi istutusalueille tai hiukan etäämpänä olevaan toiseen astiaan.

Tällä hetkellä sadevesitynnyri on vain yhden rännirosvon alla. Mittojen perusteella ostetun kaltainen sadevesitynnyri mahtuu myös kahteen muuhun paikkaan. Yhden rännirosvon alla on istutuksia, joita minun pitäisi vähän raivata mahdollista tynnyriä varten. Se ei ole ongelma. Enemmänkin se, haluanko katsella mustaa mötikkää juuri siinä paikassa?

Sadevettä on luvassa lisääkin, mikäli ikkunanäkymiin on luottamista.

 
Huomasin myös tekemäni suunnittelumokan rännirosvojen asettelussa. Yksi rännirosvoista olisi kannattanut laittaa ihan toiselle talonurkalle. Kasteltavaa riittää talon molemmilla puolilla ja vettä tulee sateella tasapuolisesti pulputen jokaisesta rännistä. Jätettäköön rännirosvojen mahdolliset asettelumuutokset tulevaisuuteen. Kunhan ensin opettelemme hyödyntämään järkevästi nykyiset olosuhteet.

Glaucidium palmatum - Sinikämmen

 

Siirsin vuosi sitten sinikämmenen uuteen  paikkaan. Pelkäsin, ettei se selviä siirrosta, viime kesän äärimmäisestä kuivuudesta ja ankarasta kevättalvesta. Hui hai, pelkoni osoittautui turhaksi. Sinikämmen  nousi entistä runsaampana ja kukkii parhaillaan  kauniisti. Tällaiset onnistumiset ovat mannaa sielulle ja silmille.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Tukka putkella puutarhassa

Dicentra formosa - Pikkusydän

 

Puutarhaihmisillä on meneillään ruuhkaviikot, jolloin touhutaan niinsanotusti tukka putkella. Tekemistä riittää, vielä enemmän näkemistä. Rikkaruohokierrosta en ole vielä edes ehtinyt aloittaa. Vaahteravauvoja on tullut kitkettyä ohimennessä, sillä pikkuisina niiden kirkas vihreys näkyy pitkälle. Muutaman keskenkasvuisen voikukankin olen napannut hiekkakäytäviltä. Isompia ei käsin tahdo saada juurineen ylös ilman apuvälineitä.

Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukka

Päädyin sitten keskiviikkona 18.5. siirtämään tomaatit, kurkut ja paprikat kellarista kasvihuoneeseen. Siellä ne nyt asustavat tuplaharsoteltoissa lämmittimen huristessa öisin niiden vierellä. Yöt ovat olleet edelleen koleita. Alimmillaan alapihalla oli menneellä viikolla +1,5℃, kasvarissa vajaa +5℃. Lämmitin ei ole kovin tehokas, eikä kennokasvari lämpöä erityisen hyvin sisällään pidä. 

Tomaatit ehtivät venyä kellarissa mittaa melkoisesti. Osa niistä kukkiikin jo. Päivisin käyn raottamassa harsoja. Kylmiä öitä on ennusteiden mukaan vielä eteenpäinkin. Meni syteen tai saveen, takaisin kellariinkaan en enää tomaatteja rahtaa.

Pulmonaria saccharata 'Dora Bielefeld' - Valkotäpläimikkä

Kellarissa on ainoastaan kesäkurpitsat ja kurpitsat. Ne ovat itäneet, mutta kasvakoon vielä vähän ennen siirtoa kasvimaalle. Kelloköynnökset istutin keskiviikkona isoihin ruukkuihin pergolan sisäänkäynnin molemmin puolin ja loput seinustalle. Laitoin köynnöksille harsot suojamaan auringon paahteelta ja tuulelta. Myös koleilta öiltä, vaikka yläpihalla onkin alapihaa lämpimämpää. Kelloköynnösten lehtiin on ulkona tullut vaurioita. Niin myös aiempina vuosina. Ovat siitä yleensä toipuneet. Toivottavasti toipuvat nytkin.

Laatikko nro 10 eli kymppiloota kesäkukille

Tuoksuherneet siirsin kasvarista lavakaulukseen viikko sitten. Laitoin niille ritiläverkon, johon voivat kiertyä kasvunsa myötä. Alkuun niitä pitäisi hiukan ohjata ja tukea, mutta sitä en ole ehtinyt tehdä. Tuoksuherneillä on ollut harso suojaamassa liialta auringolta. Ja tuulelta, joka puhaltaa harva se päivä voimalla. 

Maanantaina laitoin daaliat tuoksuherneiden seuraksi. Daalioihin on kellarissa kasvanut honteloita versoja, joita olen latvonut. Ensi vuonna lykkään daaliajuurakot suoraan multaan esikasvattamatta niitä. Nykyinen systeemi ei minusta toimi kunnolla, joten paras kokeilla muita kikkoja. Kuvan ottamisen jälkeen kymppiloota sai harson ylleen yötä vasten.

Trillium erectum - Punakolmilehti

Maanantaina 16.5. kylvin lavakauluksiin kukkien ja hyötykasvien siemeniä. Kosmoksille hankin uuden laatikon, jonka sijoitin vaahteran ja aidan väliseen nurkkaukseen. Sinne kun ei voi vaahteran juurien vuoksi mitään monivuotista kaivaa. Kastelin kylvöksiä lauantaina, jolloin olin huomaavinani jo pientä itämistä.

Retiisit ovat jo itäneet, samoin rukola ja edellisviikolla istutetut sipulit. Talvivalkosipulista ei näy kärjen kärkeä. Kasvihuoneessa itäneet ruusukaalit siirsin omaan lavakaulukseensa, jossa ne olivat lauantaina terhakkaina. 

Fritillaria meleargris - Kirjopikarililja

Esikasvattamani kolme jättiverbenaa ovat nekin viettäneet viikon ulkona. Kaksi niistä istutin kukkapenkkeihin, yhden isoon ruukkuun. Kylvin huhtikuussa kokeeksi vanhasta pussista puna-auringonkukan siemeniä. Kolme niistä lähti kasvuun. Nekin siirsin poteista kasvimaan reunan Vapaapenkkiin. Samaan penkkiin kylvin kehäkukkia ja samettikukkia. Vapaapenkin toiselle puolelle istutin esikasvatetut korianterit ja basilikan. Ruohosipulia siellä kasvaa jo ennestään.

Lavakauluksia on entisten kahdeksan lisäksi kaksi uutta. Numero yhdeksästä eli kosmoskukkien laatikosta mainitsin jo tuossa aiemmin. Toiseen uuteen laatikkoon eli kymppiin laitoin tuoksuherneet, keskelle daaliat ja laatikon toiselle reunalle esikasvattamiani samettikukkia.

Seiska on varattu kurpitsoille ja kasissa kasvaa tankoparsaa, joka jo kurkistaa mullasta. Lisäksi siellä on kiinansipuli. Muutamaan aukkopaikkaan laitoin esikasvatettuja samettikukkia.

Asparagus officinalis 'Gijnlim' - Parsa

Vitoseen kylvin hernettä jat tilliä, kutoseen porkkanaa ja retiisiä. Kolmosessa on lehtikaalia, ruusukaalia ja kiinansipulia. Nelosessa pari pensasmustikkaa ja mesimarjaa. Kakkoseen Ukkokulta istutti syksyllä talvivalkosipulia, joiden seuraksi laitoin tavallista sipulia. Talvivalkosipulista ei näy vielä kärkeäkään.

Ykköseen kylvin mangoldia, persiljaa, rukolaa ja punalehtistä salaattia.

Tuuli riepottelee harsoja.

 
Lavakauluksilla on tuplahuput suojaamassa kylmyydeltä ja hiukan myös ötököiltä. Kaalit tarvitsisivat harsoa tehokkaamman suojan. En ole saanut hankittua.

Glaucidium palmatum - Sinikämmen

Maanantaina kävin Muhevaisella metsästämässä varjoon sopivia kasveja. Minulla oli lista mukanani, mutta en saanut etsimiäni ehdokkaita. Ajatuksena oli ostaa myös kesäkukkia laatikoihin ja amppeleihin. Pöydät notkuivat kauniita kukkia. Hinta vain hirvitti. Siniviuhka esimerkiksi 7,95 €, moni muu 4,95 €. Yhden vielä raaskisi ostaa, mutta kun kahteen laatikkoon piti saada 4-5 kukkaa per laatikko.

Kesäkukkakokeilussa puutarhasta kaivettu kotkansiipi

 
Ajoin sitten Rustaan ostoksille. Maanantai osoittautui huonoksi päiväksi. Hyllyt olivat tyhjää täynnä. Tosin rekka peruutti juuri myymälän portille, myyjän mukaan mukanaan rullakkotolkulla uusia kesäkukkia. En jäänyt odottamaan rekan purkamista. Mutta en tyhjinkään käsin lähtenyt. Ostin muutaman muratin, pelaguun ja verenpisaran. Hyvän kokoisia ja terveitä, eivätkä olleet kalliita.

Päättämättömälle sopiva petunia: vaaleaa vai tummaa? Molemmat samassa kukassa.

 
Perjantaina oli hoitokokous isän hoivakodissa. Sieltä kotiin ajaessani poikkesin ennestään tutun kesäkukkakasvattajan kasvihuoneessa. Jo ovella tarjontaa katsellessani tajusin, että sinne olisi kannattanut heti mennä edellisvuosien tapaan. Pirkko kasvatti ennen maatilansa pihapiirin kasvihuoneessa tomaatteja. Sittemmin hän siirtyi kesäkukkiin. Jälleen kerran kävelin käytävillä valinnan vaikeudesta kärsien. Hyväkuntoisia, isokokoisia kesäkukkaruukkuja metritolkulla. Varsin kohtuulliseen hintaan vieläpä. Saattaapa olla, että käyn Pirkon luona uudemmankin kerran ostoksilla. Muutama hieno koristebataatti ja heinä jäi kaihertelemaan.

Sammarit ovat olleet viikon lavakauluksissa paljaan taivaan alla. Muutamien lehdet ovat kärsineet joko kylmyydestä tai auringosta, vaikka karaisin näitä mielestäni riittävästi. Kukkivat silti.

Vuosi sitten näin eräässä blogissa Legon uuden kukkakimppupakkauksen. Lähdin oitis metsästämään pakettia yo-lahjaksi veljentytölle, joka on pienestä pitäen tykännyt legoista. Löysin tuotteen eräästä verkkokaupasta ja tein heti tilauksen. Odotin, odotin ja odotin. Toimitusaika siirtyi useaan kertaan. Lopulta suosittelivat tilauksen peruuttamista, koska eivät saaneet tuotetta maahan.

Nyt muutaman sattuman kautta eksyin jälleen samaiseen verkkokauppaan, josta onnistuin saamaan kukkapaketin. Yo-kukkakimpun sijaan veljentyttö sai koottavakseen Legon synttärikimpun. Paketissa ikäsuosituksena on 18+. Voisin hankkia itsellenikin.

Lintuja tulee seurattua enemmän talvikaudella, kun ne käyvät ruokailemassa siemenautomaateilla. Tähän aikaan vuodesta linnut enemmän kuuluvat kuin näkyvät. Jos mustarastaan huilumainen laulu sävyttää kevättä, peipposen konsertti taasen tuo kesätunnelman. Sepelkyyhkypariskunta viihtyy pihapiirissämme. Yhtenä iltana katselin niiden kuhertelua vaahteran oksalla. Voitti mennen tullen television tylsät ohjelmat.

Prunus Accolade - Koristekirsikka Kevätsuudelma

Nautinnollisia toukokuun lopun päiviä teille kaikille!