perjantai 26. lokakuuta 2012

Ensilumi tulee kuudelta...



Kirjattakoon, että täällä pääkaupunkiseudulla ensilumi satoi viime yönä, ei siis Hectorin laulun sanoin kuudelta. En ole mikään sääprofeetta, mutta eilen illalla Juuson kanssa ulkona ollessani katselin nousevaa kuuta ja tuumin, että ihan lumelta tuoksuu. Ei sitä mitenkään kasaspäin ole satanut, mutta sen verran kuitenkin, että maa on kyllä valkea ja pihalla kävellessä jalanjäljet jäävät näkyviin. Jopa kissan, vaikka se keveästi asteleekin. Eilen lämpötila pysyi koko päivän pakkasella ja niin on pysynyt tänäänkin, vaikka aurinkokin on ajoittain paistanut ihan kirkkaalta taivaalta. Ehdin kuvata vain muutaman otoksen omalla pihalla, mutta pakkohan oli käydä tallentamassa lumitilanne mahdollisia tulevia sääkinaamisia varten.


Saimme tänään hoidettua normaalin viikkosiivouksen Ukkokullan kanssa mukavan sutjakasti. Matot raikastuivat imuroinnin ajan ulkona riippuessaan ja Juuso muisti naukaista joka kerran pihalla sen ohi kulkiessani. Nosteli tassujaan vuoron perään sen näköisenä, kuin olisi sanonut  "Päästä mamma minut sisälle, varpaat jäätyy!" Se kun ei erityisemmin tykkää imurin ulinasta, ajattelin, että parempi sen on olla siivouksen ajan pihalla. Kun siivousurakka oli ohi, kissa sai ruokaa ja pääsi nojatuoliin köllöttämään. Siinä se selällään kellistellen ilmeisesti uneksi jostain herkullisesta, kun kieli seikkaili nenänpäätä hipoen ja kuului samanlainen naksutus, kuin joskus ikkunalaudalta ulkona pörrääviä lintuja tiiraillessa. Mikäs oli kissan nautiskellessa, kun aurinko paistoi sen nukkumapaikkaan lämpimästi ja vatsa oli täynnä hyvää ruokaa.


Sain vihdoin väsättyä myös pari onnittelukorttia, askartelufiilis on ollut pitkään kadoksissa. Olen vain virkannut isoäidinneliöitä ja tehnyt ristipistoja, vaikka vasen käsi ei sitten alkuukaan tykkää virkkaamisesta. Se peukalon ojentajalihas tai mikälie nyt olikaan on erittäin kipeä ja liikearka. Pitäisi kuulemma antaa levätä, mutta eihän peukaloa lepuuttamalla tule mitään valmista, ei kivaa eikä vähemmän kivaakaan. Päässä risteilee monenlaista mielenkiintoista tekemistä, mutta harva niistä etenee, kun nämä fyysiset rajoitteet ovat niin voimakkaasti nykyisin kuvassa mukana.

TIEDONKULKU ORGANISAATIOSSA

Ilmoitus pääjohtajalta johtajille

Huomenna klo 9.00 on täydellinen auringonpimennys. Tällaista ei tapahdu joka päivä, joten henkilökunta saa kokoontua toimitalon pihalle, siististi pukeutuneina sitä katsomaan. Osoittaakseni kiinnostustani asiaan, tulen itse opastamaan heitä. Jos sataa, ei auringonpimennystä voi nähdä yhtä hyvin. Siinä tapauksessa henkilökuntaa pyydetään kokoontumaan ruokalaan.

Ilmoitus johtajilta tuotantopäälliköille

Pääjohtajan määräyksestä on huomenna klo 9.00 täydellinen auringonpimennys. Jos sataa, emme näe sitä niin hyvin ulkona ja siististi pukeutuneina. Siinä tapauksessa auringon katoamista käsitellään henkilökunnan ruokalassa. Sellaista ei tapahdu joka päivä.

Ilmoitus tuotantopäälliköiltä toimistopäälliköille

Pääjohtajan määräyksestä käsittelemme siististi pukeutuneina auringon katoamista henkilökunnan ruokalassa klo 9.00 huomenna. Pääjohtaja kertoo meille, sataako ulkona. Tällaista ei tapahdu joka päivä.

Ilmoitus toimistopäälliköiltä vastuuhenkilöille

Jos henkilökunnan ruokalassa sataa huomenna, mitä ei tapahdu joka päivä, pääjohtaja katoaa siististi pukeutuneena klo 9.00.

Ilmoitus vastuuhenkilöiltä työntekijöille

Huomenna klo 9.00 pääjohtaja katoaa. Harmi, ettei sellaista tapahdu joka päivä. 


Viettäkää leppoisaa viikonloppua!

8 kommenttia:

  1. No ni, sinne katosi pääjohtaja! :D
    Nytpä on taidettu saada melkein koko Suomeen lumipeite! Täältä lounaasta se varmaan jo sulaa ensi viikolla, mutta jotain vaihtelua tämäkin :)
    Juuso on jo pörhistänyt itsensä aika uskottavasti viluisen näköiseksi :)
    Kiva, että talipötkyläverkko toimii teilläkin!
    Toivottavasti peukalosi kuntoutuu pian, kauniita kortteja olet kuitenkin tehnyt.
    Mukavaa vikkonloppua sinulle, lähden tästä häsläämään. Jotain. Mikä jäi äsken kesken.

    VastaaPoista
  2. HEH HEH! Hyvä juttu ja joskus tuntuu,että ihan toivottavakin ;D

    Mä olen niin ankea,että en kovasti jaksa iloita lumen tulosta,vaikka maailma kuinka sen ansiosta valkenisikin. Ennemminkin vahvistuu se tunne,että haluan vetäytyä talviunille.
    Noo,panen saunan lämpeämään,josko se hiukan lämmittäisi :)

    VastaaPoista
  3. Juusoa ei näytä lumi haittaavan. Meillä kestää aina pitkään, ennenkuin itämaiset tassukat lumeen koskettavat ;) Hauska juttu!

    VastaaPoista
  4. Hauska juttu! Kauniita kortteja! Me itäisessä Suomessa säästyimme vielä lumisateelta, kiva. Kylmää kyllä on, mutta aurinko paistaa vielä.
    Ihailin tuolla kaupassa just uusia joulukortteja, ois tehnyt mieli ostaa, mut oon päättänyt tehdä ne itse tänä vuonna. Kohta pitänee ruveta askartelemaan :)

    VastaaPoista
  5. Niin näyttää koko suomi saaneen lunta,
    Niin kiltin ja söpön näköisenä kisu katselee.
    Siivous meilläkin on tänään ollut tapetilla.
    Lunta oli vähän illalla mutta tänään on ollut aurinkoista.

    VastaaPoista
  6. Hienoa..lunta ja kisu niin nätisti nöpöttää, ilme hieman hämmentynyt. Ei meillä Joensuun seudulla vaan sitä lunta vieläkään näy vaikka säätiedotus on niin lupaillut..ei niin hipsuakaan...hieman kuuraa vaan aamuisin. Mutta ei haittaa, onneksi ei sada vettäkään :D

    VastaaPoista
  7. Suloinen Juuso! Meidän Paavo lähti ulos, mutta kääntyi ovelta takaisin. Toisella kerralla meni rappusille ja istui kaksi minuuttia. Sitten se jo pyysi sisään. Lopun päivää se tuijotti lunta ikkunasta ja nukkui.

    VastaaPoista
  8. Minua jo huolestuttaa, ettei lunta sada vain lisää. Viime talvet sitä on ollut enemmän kuin tarpeeksi...

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!