Kevät meni, kesä tuli!

Gillenia trifoliata - Perhoangervo

 

Toukokuu tuli tänä vuonna huomaamatta. Huomaamatta se näyttää loppuvankin. Sinne tänne keikkuvien säiden vuoksi tuli kiinnitettyä enemmän huomiota lämpömittariin kuin päivien kulkuun. Jatkuva koleus aiheutti epäuskoa, edistyykö kevät ollenkaan. Kyllä se on edistynyt. Oikeastaan aika hyvälläkin tavalla, sillä monien kasvien kukinta on venynyt mukavan pitkäksi. Etenkin sipulikasvit ovat jaksaneet seisoa pystypäin terälehdistään kiinni pitäen jopa viikkoja.

Fritillaria meleagris - Kirjopikarililja

Muutama kirjopikarililjakin kukkii vielä varjoisemmissa paikoissa. Aurinkoisten paikkojen kasveja huomaan seuraavani muita enemmän. Onhan toki aurinkoisemmassa paikassa ihmisenkin mukavampi tutkia istutuksiaan. Kasvirunsauden kannalta on hyvä, että tontilta löytyy myös varjoisempia paikkoja. Niissä viihtyvät erilaiset kasvit ja moni vähemmän varjoa kaipaavakin kukkii pidempään. Puutarhurille tarjoutuu mahdollisuus seurata samojen kasvien kukintaa, kun ne asuvat erilaisissa olosuhteissa.

Epimedium x youngianum 'Niveum' - Valkovarjohiippa

 

Meillä varjopaikkoja on niukasti. Makkaripenkki on niitä harvoja vähemmän aurinkoisia paikkoja, jonne tosin ilta-aurinko paistaa aika hyvin ja alkukesästä pitkään. Olen tehnyt Makkaripenkistä varjokasvien kokeilupaikan. Valkotäpläimikkä viihtyy siellä oikein hyvin. Muutama varjoyrttikin on kotiutunut ja rönsytiarella on aina loppukesästä valloittanut lisää tilaa. Keväällä se on vähintäänkin kärsineen oloinen, mutta virkistyy nopeasti.

Yksi tuoreimpia ihastuksiani on varjohiipat. Niitä en aiemmin edes vilkaissut, kun mielestäni hyvää paikkaa ei niille ole. Kunnes pari vuotta sitten päätin antaa varjohiipoille mahdollisuuden. Istutin valkovarjohiippaa Makkaripenkkiin, jonka jälkeen olenkin ihan myyty tälle sirolle kasville. Se on runsastunut paljon. Ovat jopa kukkineet.

Kivipellon Sailan blogissa ihailin runsaana kukkivaa tarhavarjohiippaa. Voinette arvata, kuka nyt himoitsee sellaista omaan puutarhaansa?

Siirsin Makkaripenkistä muutaman yksilön viime kesänä alapihan Kurgaaniin. Talon puoleiselle sivulle, johon aurinko ei pääse porottamaan. Olin kovasti iloinen, kun huomasin tänä keväänä varjohiippojen heränneen myös Kurgaanissa. 

Niinikään siirsin Makkaripenkistä kääpiöjaloangervoja talon toiselle puolelle rakentuneeseen Köynnösnurkkaukseen. Joka siis tuli puretun leikkimökin tilalle ja jonne istutin villiviiniä ja ruotsinköynnöskuusama 'Serotinaa'. Jaloangervot ovat nostaneet päätään eli ovat kotiutuneet uuteen asuinpaikkaansa. Kas kummaa, jaloangervojen ohessa myös valkovarjohiipan juuria on eksynyt mukaan, koska pikkuisia alkuja nousee angervojen vierellä.

Spiraea chamaedryfolia - Idänvirpiangervo

Olisi meillä kunnolla varjoisa paikka talon autotallipäädyssä. Se on monella tavoin hankala, erityisesti istutusten kannalta. Rajanaapurin piha on tuolla kohtaa toista metriä meidän tonttia ylempänä. Edellinen asukas istutti raja-alueelle idänvirpiangervoa, joka on vähitellen ulottanut juuriaan meidänkin puolelle. Jossain vaiheessa en oikein tykännyt idänvirpiangervon tavasta vallata kysymättä tilaa. Sittemmin tajusin sen sitovan hyvin pientä rinnettä, josta muuten sateet vyöryttäisivät maa-ainekset meidän tontille. 

Alue on myös tärkeä paikka talvisten lumien kolaus- ja säilytyspaikkana. Johonkin nekin on saatava työnnettyä kulkuväyliltä ja autopaikalta. Idänvirpiangervo ei loukkaannu yhtään päälleen kertyvästä lumikuormasta. Sieltä se kevään tullen nostaa oksansa ja kukkii parhaillaan kauniisti. Loppukesän puskat tekevät alueesta mukavan vehreän. Muutaman vuoden välein idänvirpiangervo on hyvä leikata matalaksi. Muuten se risuuntuu rumaksi.

Dicentra spectabilis - Särkynytsydän

Perinteistä särkynyttäsydäntä meillä kasvaa kolmessa paikassa. Ei vaan neljässä. Olopihan Syreenipenkistä kaivoin särkyneensydämen ja siirsin sen alapihan Kiemurapenkkiin. Enpä sitten tehnyt kaivutyötä huolella, koska vielä samana  kesänä vanhassa paikassa kasvi versoi itsensä ylös. Pikkupuutarhaan istutukselle en muista syytä, mutta hyvin se sielläkin pärjää. Makkaripenkkiin taasen laitoin särkyneensydämen kokeillakseni sen varjokestävyyttä. Puolivarjon kasviksi sitä sanotaan.

Tänä keväänä särkynytsydän kärsi jonkin verran myöhäisistä pakkasista. Osa nupuista paleltui kokonaan, osa on pienikokoisia rusinoita. Pikkupuutarhan yksilö on pärjännyt parhaiten ja kukkiikin nyt eheimmillä kukilla. 

Papaver orientale - Idänunikko

Idänunikoista ensimmäiset raottavat verholehtiään. Sieltä se ihana, kirkkaanpunainen, rutistunut silkkipaperi jo pilkottaa. Eikä tuota paperia tarvitse käydä silitysraudalla oikomassa. Ihan itse se pullahtaa esiin suoristaen samalla suuret terälehdet levälleen. Yksi keväisistä spektaakkeleista, joka ansaitsisi viedokuvauksen hetki hetkeltä. 

Berberis thunbergii 'Atropurpurea' - Purppurahappomarja

Tummalehtisiin kasveihin kohdistunut ihastukseni on johtanut moniin hankintoihin. Kesällä 2020 päätin hankkia purppurahappomarjan. Nimenomaan sen hienon värin vuoksi. Bonuksena pääsin nauttimaan noista pikkuisista kukista, jotka ovat sievääkin sievemmät. Niitä on kumarruttava katsomaan läheltä, sillä kaukaa katsottuna niiden yksityiskohdat eivät näy.

Berberis thunbergii 'Atropurpurea' - Purppurahappomarja

Kuten tämä kuva osoittaa, kovin suureksi ei purppurahappomarja ole viidessä vuodessa kasvanut. Siksi olenkin tyytyväinen, että istutin sen Kurgaanin rinteelle. Näin se on hieman muita kasveja ylempänä ja tulee helpommin huomatuksi. 

Arovuokot ja metsätyräkki valtaavat Viiniportin tyven

Toukokuu siis vetelee viimeisiään. Koulut päättyvät, moni valmistuu ylioppilaaksi, moni johonkin ammattiin. Meillä ei ole tänä vuonna lähipiirissä lakkiaisia, eikä muitakaan suurempia juhlia. Kesän saapuminen on juhla jo sinänsä. Siksi leivoinkin raparperipiirakan ohjeella omenapiirakan. Pakasteeseen säilötyistä viime vuoden omenoista.

Toivotan kaikille valmistuneille onnea, nuoremmille ja pienemmille koululaisille kivaa kesälomaa.

Kukkaisaa viikonloppua ja ihanaa alkavaa kesäkuuta myös ihan kaikille! 

Ette varmaan pahastu, jos laitan loppuun muutaman kuvan koristeompuistani. Ne vaan ovat niin kauniita.

Etualalla koristeomena 'Royalty' ja takana 'Aamurusko'

Tässä päinvastoin eli edessä 'Aamurusko', takana 'Royalty'

Tässä kuva ikkunasta illansuussa.