torstai 27. heinäkuuta 2017

Siemenestä kasvatettuja

Maariankello - Campanula medium

Viime loppukeväällä kylvin vanhentuneen pussillisen maariankellon siemeniä purkkeihin ja purkit laitoin kasvarin hyllyyn. Kesän aikana taimet kasvoivat, koulin ne ja annoin edelleen kasvaa ruukuissa. Syksyllä istutin maariankellot Kiemurapenkkiin ja unohdin sinne.


Juhannuksen jälkeen ihmettelin penkistä nousevia outoja kasveja, mutta en sentään ryhtynyt niitä pois kitkemään. Vieressä väriminttu huojui jo korkeana ja niinpä maariankellot kiemurtelivat ilmeisesti valon puutteessa pitkin penkin reunaa. Oikeastaan tunnistin nämä maariankelloiksi vasta nuppujen ilmestyessä. Pussi oli sekoite, joten enpä yllättynyt, kun nupuista on avautunut sekä sinisiä että vaaleanpunaisia kelloja.

Maariankello - Campanula medium

Aika söpöjä nämä isohkot kellot ovat, mutta eivät kyllä pysy laisinkaan pystyssä. Saman olen huomannut monen muunkin kellokukan kanssa, joten maariankellot eivät siinä mielessä taida olla mikään poikkeus. Jos jollakulla on keino, miten saada maariankellot kasvamaan pystyssä, kertokoon sen minulle.

Maurinmalva - Malva sylvestris mauritiana

Muutama kesä sitten esikasvatin ensimmäiset maurinmalvani ja siitä tulikin sitten meidän puutarhan must-kasvi. En edes tarkkaan osa sanoa, mikä siinä viehättää. Ainakin se kukkii todella runsaasti ja pitkään. Ihan pakkasiin saakka. Maurinmalvakin kuuluu tuettaviin kasveihin, sillä korkeaksi hujopiksi venyttyään se tuppaa aina kellahtamaan muiden päälle. Jostain kumman syystä en koskaan onnistu saamaan yhtä taimea enempää kukkapenkkiin saakka. Aina ne muut kuolevat ja vain yksi ainokainen selviytyy. Pärjään hyvin yhdenkin kanssa, joten siinä mielessä ei haittaa. Ihmettelen vaan. Maurinmalvaa ei tahdo löytyä kauppojen siemenhyllyistä. Olen aina joutunut tilaamaan sen nettikaupasta.

Kosmoskukka

Kosmoskukastakin on tullut jokakesäinen suosikki. Tänä vuonna kylvin sitä yhteen kasvimaalaatikkoon ja muutaman siemenen laitoin myös ruukkuihin kasvihuoneeseen. Myöhemmin siirsin kasvarissa taimettuneet kosmokset pariin isompaan ruukkuun. Toisessa ruukussa avautui ensimmäinen kukka. Toisessakin on jo isot nuput. Kasvimaalaatikon kosmoksissa ei näy vielä nuppuja.

Kesämalvikki - Lavatera trimestris

Kahtena edellisenä kesänä olen kylvänyt kasvimaalaatikkoon myös kesämalvikkia. Sen kauneuteen ja kuvauksellisuuteen olen erityisen ihastunut. Se on myös oivallinen leikkokukka. Kosmoskukan lailla laitoin malvikkiakin pariin ruukkuun, joista ensimmäisessä on nyt nuput avautumassa.

Kurkkuyrtti (Purasruoho) - Borago officinalis

Kurkkuyrtistä on myös tullut jokakesäinen kylvökasvini. Se tosin kylväytyy itsestäänkin ja nytkin sitä ilmestyi kasvimaalle paikkaan, jossa sitä on jonain aiempana vuonna kasvanut. Joskus olen kurkkuyrtin kukkia jäädyttänyt jääpalojen sisään, koska se on kaunis koristelisä vaikkapa johonkin talviseen juomaan. Muuten en osaa kurkkuyrttiä käyttää, vaan lähinnä kasvatan sitä omaksi ilokseni. Minusta se on kaunis niin nuppuisena kuin kukkien avauduttuakin.

Pioniunikko - Papaver somniferum paeoniflorum 'Candy Floss'

Pioniunikoita tupsahtelee nyt vähän joka paikasta. Hedelmäpuiden alta, ruusupenkistä ja isompi keskittymä kasvaa entisellä kompostipaikalla. Siellä on oikea pioniunikkoniitty. No, ehkä noin metri x metri, mutta voihan sitä pikkuiseksi niityksi kutsua. 

  
Kaivoin muistiinpanojani vähän intensiivisemmin ja löysin tiedon, jonka mukaan tätä lilaa pioniunikkoa olen saanut Mielen Lumoa -blogin Intianmintulta. Kiitos Intianminttu, tänäkin kesänä sinä olet läsnä puutarhassani.

Kirjorevonhäntä - Amaranthus tricolor

Kesäkukaksi hankkimani kirjorevonhäntä ei ole oman kasvatuksen tuotos. Ihan on kaupasta ostettu. En vain tajunnut niitä latvoa ajoissa ja nyt huitelevat lähemmäs metriä. Tykkään katsella kirjorevonhännän lehtiä ilta-auringon paisteessa. Silloin lehtien puna loistaa upeasti.

Pallerokiurunkukka - Gilia
  
Alkukesästä laitoin myös pallerokiurunkukan siemeniä purkkiin. Ihan kuvittelin tämän olevan monivuotinen, mutta kesäkukkahan se on. Saattaa kylväytyä ja ilmaantua itsestäänkin. Ohjeiden mukaan kannattaa kylvää jo syksyllä, jolloin kukkii aikaisin. Ihan aikaisin minun palleroni alkoivat kukkia, vaikka toukokuussa sen kylvin. Pitäisi houkutella perhosia.


Kehäkukka - Calendula officinalis

Kehäkukkaa ja krassia pitää joka kesä olla. Viime vuonna kylvin vain kehäkukkaa. Tänä vuonna kumpaakin. Kehäkukassa on jo nuput avautumassa ja käydessäni sulkemassa kasvarin oven, huomasin myös krassissa olevan nuppuja. En vain ole ehtinyt niitä kuvaamaan.

Reunuspäivänkakkara - Tanacetum parthenium

Toissa kesänä saatu reunuspäivänkakkara on kylväytynyt tehokkaasti pariin kukkapenkkiin. Ehdin jo ajatella, ettei se tänä kesänä enää nousisi, vaan sieltä se taas tulee. Ehkei sentään yhtä runsaana, kuin vuosi sitten. Yksi porukka on kasvanut Coral Charm -pionin ympärille ja sieltä ne kurkkivat pioninlehtien alta.


Ystävät ovat kultaakin kalliimpia. Sen sain taas todeta, kun yhtenä iltana ystäväni soitti ja sanoi nähneensä kaupassa pinkkejä puutarhakalusteita. Vieläpä alennushinnalla. Olin hänelle vähän aiemmin todennut, että olisi kiva saada pari metallituolia alapihalle. Metalliset siksi, ettei tarvitsisi niin olla huolissaan niiden sateenkestävyydestä. Ystävä oli seuraavana päivänä menossa samaisen kaupan suuntaan ja lupasi käydä hakemassa minulle yhden setin. Niin hän sitten ilmestyi ison paketin kera meidän pihaan ja pääsimme heti koekäyttämään herkullisen värisiä istuimia. Paikka kalusteille on edelleen vähän hakusessa, mutta eiköhän se aikanaan löydy.

Sinivaleunikko - Meconopsis betonicifolia

Vielä viimeiseksi täytyy hiukan herkutella sinivaleunikolla. Niitä on kukkapenkissäni kolme kappaletta. Kaksi siemenistä kasvatettua, joista toinen Tylsä Mörökölli -blogista kotoisin. Se lilakukkainen ei kuitenkaan kukkinut tänä vuonna laisinkaan. Sen sijaan toinen ihan itse siemenistä kasvatettu, sinikukkainen ja viime kesänä Vakka-Taimesta ostettu niinikään sinikukkainen ovat kukkineet taukoamatta. Nyt näyttäisi viimeiset kukat olevan menossa. Onpa ollut pitkä kukinta ja siitä olen tosi iloinen.


Juuso ei pitkään aikaan ole seikkaillut blogissani, joten laitettakoon yksi kuva hänestäkin. Tässä kissa sunnuntaipäivän unilla pihakeinussa. Palvelusväki loikki flexin yli, minkä kerkesi, mutta kissa ei korvaansa lotkauttanut. Hänellä on hyvät unenlahjat.

26 kommenttia:

  1. Siemeniä viskomalla saa paljon uutta riemua puutarhaan. Malvat ovat kiitollisia ja näyttäviä kesäkukkia.. Ihana pinkki "kesäkahvila", erilaisia levähdyspaikkoja pitää olla siellä täällä puutarhassa. Juuso osaa nauttia kesästä. Meillä Nero ei suostu nukkumaan puutarhatuoleissa jos niissä ei ole pehmusteita, mieluummin kissa hakeutuu vaikka kuusen juurelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juusolla on oma lempipaikkansa leikkimökin terassilla, jonne olen laittanut sitä varten räsymaton. Siellä löytyy tarvittaessa myös varjoa ja sieltä on hyvä tähystää pihapiirin tapahtumia. Mikä lue nyt oli syynä, että keinu kelpasi.
      Malvojen suku on todellakin helppoja kesäkukkia ja voi lisätä iloa ja väriä puutarhaan.

      Poista
  2. Kauniita kukkia❤ Ihana tuo puutarhasetti ja niin kivan värinen:) Mukavaa kesäpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päde! Tänään onkin ollut aivan ihana kesäpäivä.

      Poista
  3. Nyt en tiedä, mitä asiaa kommentoisin ensimmäiseksi. Niin paljon kaikkia herkkuja postaus sisälsi.
    Nuo Maariankellot ovat todella kauniita. Ja kylvökukista saa paljon riemua tosiaan puutarhaan, niin kuin Cheri sanoi.
    Minäkin harrastan monenlaisia kylvökukkia ja mietin tänä kesänä, että kylvökukille pitäisi vallata oikein oma paikkansakin. Niitä on niin paljon kaikkia ihania tarjolla, etteivät kasvimaalle ja kukkapenkkeihin meinaa oikein mahtua.
    Mä en tajua, etten saa noita unikoita meillä viihtymään. Täytyy varmasti yrittää ensi vuonna kylvää niitä, ties monennen kerran. Tänä vuonna jätin ne välistä.
    Ja tuo pöytäsetti on ihana ja paikkakin näyttää sopivalta!
    Kaunista kesäpäivää! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta kesäkukat tarvitsevat oman paikan. Olen joskus penkin kesäkukkia varten rakentanutkin, mutta siinä kävi sitten niin, että vähitellen se täyttyi perennoista ja kesäkukat saivat väistyä. Tänä vuonna istutin malvikkia ja kosmosta myös kahden penkin aukkopaikkoihin ja pian ne siellä kukkivat. Sitä menetelmää voisi käyttää enemmänkin.
      Arvaa vaan, kuinka monta pussillista minä olen unikoita kylvänyt ja esikasvattanutkin. Sitten yhtäkkiä tuo lila tykästyi meidän puutarhaan ja lähti lisääntymään. Nyt on sitkeä yritys saada myös muita värejä. Toivottavasti niiden menestymistä ei yhtä pitkään tarvitse odottaa. Eli toivoa ei kannata menettää.
      Pöytäsetti aiheutti vimman putsata hiekkakäytäviä ja -alueita rikoista ja sammaleesta. Kun jotain uutta ilmestyy pihamaalle, vanhaakin täytyy vähän kunnostaa.

      Poista
  4. Ihania kuvia taas! Meilläkin on tota kurkkuyrttiä, enkä tiedä, miten sitä voisi käyttä, mutta kuulemma ainakin niitä kukkia voi syödä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salaattiin olen kurkkuyrtin kukkia myös laittanut. Sen ihan unohdin. Mutta kaunis se on ihan katsellakin.

      Poista
  5. Samoilla ajatuksilla mennään täälläkin kuin Cheri ja Riina, kylvökukista saa paljon ilonaiheita. Vuosiin en ole Maariankelloa jostain syystä kasvattanut, mutta kun niitä viimeksi meillä oli, ne kasvoivat hyvin suojaisessa paikassa ja pysyivät pystyssä varmaan siksi että maa oli laihaa ja taimet matalia.

    Mulla on kasvimaalla paljon kesäkukkia, hiljalleen siitä kai tulee kesäkukkamaa, kesäkukkia pitää olla paljon! Kasvatan melkein kaikkia samoja kuin sinäkin. Tuo sinivaleunikko on tosi upea. Onkohan se lila unikkosi sinivaleunikko vai satiinivalenunikko? Voi, kurkkuyrtti jäi kylvämättä, no laitan sen kasvuun syksyllä. Maurinmalva on niin must-kukka, meilläkin se kaatuu :D :D :D

    Herkullisen värinen setti muutti puutarhaasi, siitä on mukava pitää taukoa ja ihastella kukkivaa puutarhaa. Meilläkin pojat nukkuvat mielellään keinussa pitkin pituuttaan, ei noin sievästi kuin Juuso.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuso oli kuvauksen ajan sievästi kerällä. Vietyäni kameran sisälle kissa retkotti pitkin pituuttaan ja vieläpä selällään.
      Lila sinivaleunikko voi hyvinkin olla satiinivaleunikko. Sain Tylsä Mörökölliltä siemeniä, joiden piti olla valkoista sinivaleunikkoa. Tulikin lilaa, mutta yhtään ei ole harmittanut.
      Kehäkukkaa ja krassia minulla on ollut aina kesäisin, mutta muut olen löytänyt vasta viime vuosina. Kesäkukkien kasvattamisen yksi pointti on saada kukkia maljakkoon. Aika vähän niitä kuitenkin kerään, mikä varmaan johtuu siitä, että kesällä olen niin paljon ulkona. Siellähän kukista tulee kuitenkin enemmän iloittua.

      Poista
  6. Maurinmalva - aivan ihana ja aivan pakko saada! Kiitos, kun postasit niin herkun kuvan.

    Prinsessani ei nuku ulkona, pitää päästä sisään hetekalle. Päivisin heteka on Murusen valtakuntaa, mutta onneksi neiti suostuu jakamaan pedin, jos puutarhurille tulee päikkäriaika. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maurinmalva on tosiaankin aika herkku ja vauhtiin päästyään kukkii runsaana pitkään. Yleensä ihan pakkasiin saakka.
      Nämä kissojen nukkumajutut olisivat ihan tieteellisen tutkimuksen arvoinen asia. Harvoin Juuso keinussa nukkuu ja yhtä harvoin tuolla tavoin kerällä. Yleensä miehekkään rennosti selällään kaikki ketarat kohti taivasta levällään. Öisin sen pitää päästä mamman viereen, jonka vuoksi mamma on usein aamuyöstä pulassa yrittäessään sinnitellä 20 sentin viipaleella patjan reunassa.

      Poista
  7. Kauniit on Maariankellot ja malvat ja unikot! Miullakin on vanhoja Maariankellon ja Maurinmalvan siemenii, pitäsköhän panna multaan enskessee varten? Kehäkukat ei miulla nyt oikein loista ja tul vähemmän nyt laitettuukin, rassit on reheviä tuntuu valtoovan liiaksii! Juuso on ihan muatiiskissan näkönen ritari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla krasseille suosiollinen kesä, sillä minullakin kasvustot ovat valtavia. Alkavat vasta nyt kukkia ja lehtien väliin kurkistellessani löysin paljon nuppuja ja muutamia jo auenneitakin kukkia.
      Juuso on ihan tavallinen maatiaiskissa; valtavan kokoisen villiintyneen tallikissan ja sievän tallikissaneidon jälkeläinen. Aikamoinen ritari se kyllä on.

      Poista
  8. Pisti silmään: "Tykkään katsella kirjorevonhännän lehtiä ilta-auringossa"-eipä sitä paljon muuta tarvita -osata katsoa oikein ja oikealla ajalla, sitä se puutarhaonnellisuus on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan. Ei siihen onnellisuuteen aina niin suuria puitteita tarvita. Juuri kiertelin työteliään päivän päätteeksi puutarhassa ja tunsin itseni todella onnelliseksi, vaikka aamulla tuntui, ettei päivä käynnisty laisinkaan.

      Poista
  9. Kaunis tuo mariankello ja muutkin kukkaset:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maariankellot ovat todellakin kauniita. Kävin niitä taas hetki sitten ihailemassa. Kuten kaikkea muutakin puutarhassa.

      Poista
  10. Minun kylvökseni ovat ihan toista maata kuin sinun. Olen ollut niiden suhteen liian laiska ;) Sinulla kukkii niin kauniisti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei joka kesä tarvitse kaikkea tehdä. Välillä on lupa laiskotella.

      Poista
  11. Kukkien kasvattaminen siemenestä on minusta yllättävän haastavaa. Esikasvatusvaiheessa voi kämmätä ja minun on vaikea muistaa ja tietää oikea-aikaista lannoitusta. Vain osa siemenistä päätyy ihan kukkiviksi kukiksi. Tänä vuonna yritin vähän tsempata. Maurinmalvaa unohdin kasvattaa, vaikka siihen ihastuin viime vuonna ystävän pihalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, siemenkasvatus ei minultakaan ongelmitta suju. Varsinkin, kun tilaongelma asettaa omat rajoituksensa. Tuurilla mennään ja toisinaan on onni mukana.

      Poista
  12. Siemenkasvatus on hauskaa puuhaa, välillä pettymyksiä, mutta enimmän aikaa iloisia yllätyksiä. Tuo maurinmalva on ihana. Olen parina keväänä yrittänyt sitä kasvattaa, mutta en ole onnistunut. Ihastuin siihen vuosia sitten Mikkelin Kenkäverossa ja siitä lähtien olen yrittänyt. Ehkä minä joskus onnistun siinäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkohan maurinmalvan kasvatuksessa joku tietty niksi, sillä minäkin olen kokenus sen vähän hankalaksi. Vaikka kuinka monta siementä kylvän, yksi vain niistä puutarhaan saakka elävänä pääsee. Joka kerta.

      Poista
  13. Ihana kukkapostaus.
    Kyllä sulla on kauniita kukkia.
    Meillä on sininen- ja valkonen Maariankello, että täytyypä hankkia punanen.
    Meidän Maurinmalvat on kasvanut huonosti tänävuonna.
    Sinivaleunikkot ovat todella kauniita, Ne on meilläkin kukkineet kauan.
    Juuso näkee varmaan kauniita unia.
    Kaikkea hyvää sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sylvi!
      Minun kukkaloistoni jää kyllä kirkkaasti hopealle sinun runsaiden ja kauniiden kasviesi rinnalla. Jos asuisit lähempänä, tulisi mielelläni puutarhaasi ihastelemaan ihan henkilökohtaisesti.
      Juuso on kova poika näkemään unia. Viikset väpättää ja häntä heiluu ja välillä päästelee kaikenlaisia ääniäkin täydessä unessa.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!