 |
| Huone-esikko - Primula obconica, jonka maailman paras naapuri toi Ystävänpäivänä. |
En ole ehtinyt ja jaksanut kovinkaan paljon kommentoida postauksianne, vaikka melko ahkerasti käynkin blogeja lukemassa. Pahoittelen, etten myöskään toivottanut hyvää ystävänpäivää blogikohtaisesti tai kiittänyt omaan blogiini tulleista ystävänpäivätoivotuksista. Haluaisin olla huomaavaisempi, mutta aika ei vain nyt riitä. Rakkaat blogiystävät, en teitä kuitenkaan ole unohtanut.
Kukkia ja koukeroita -blogin Tuulikista on näköjään tullut vakituinen kasvivalaisinasiantuntijani. Hän vinkkasi helmikuisessa postauksessaan uudesta kasvilampusta ja kiirehdin oitis sellaisen itselleni tilaamaan. Oman kulkureittini varrelle osuvista liikkeistä vastaavia ei juuri nyt ollut saatavissa, mutta netin kautta tilattuna lamppu tuli muutamassa päivässä.
Muistin kellarissa olevan oma kouluaikainen työvalaisimeni, vaan eipä enää löytynyt. Niinpä hain ruotsalaisen huonekalujätin valaisinosastolta vastaavanlaisen kympillä. Aika retro, eikös.
Toistaiseksi kasvilampun valossa kylpevä joukko on kohtalaisen suppea. Kovin laajaksi takkahuoneen kasvatusalueen ei ole tarkoitus laajentuakaan, sillä niinikään Tuulikin vinkistä tilasin syksyllä vähän tehokkaamman kasvivalaisimen. Se on nyt asennettu paikalleen kellariin ja tarkoitus on laittaa tomaatit ja muut hyötykasvien kylvökset sinne. Sitten ensi kuussa.
Laitoin joku aika sitten mm. sinivaleunikkoa ja muutamaa muuta kasvia jääkaappiin kylmäkäsittelyyn. Yllättäen huomasin etelänruusuruohon alkaneen itämään ja tuli kiire saada pikkuruiset idut jääkaapista multaan. Seuraavana päivänä ne jo kurkistivat mullasta esiin. Vauhdikasta porukkaa. Tein myös uuden kelloköynnöskylvöksen, sillä edellisestä satsista ilmoille on toistaiseksi noussut vain kolme yksilöä. Saattaapi olla, että muutkin vielä mullasta mönkivät, mutta sittenpä minulla on kelloköynnöstä reilusti. Ei haittaa sekään. Nyt liotin kelloköynnöksen siemeniä vuorokauden. Edellisiä vähän vähemmän.
Seuraan Facebookissa Mari Möröä. Hiljattain hän ilmoitti, että tarjolla olisi siemeniä. Kunhan vain laittaa osoitteensa hänelle. Tein niin ja sain monen monta pikkuruista, lupaavasti rapisevaa siemenpussukkaa. Olen ostanut aiemmin häneltä suoraan yhden hänen kirjoistaan ja sen mukana tuli ainakin unikon siemeniä. Tällaiset pienet asiat saavat aikaan mukavan lämpimän läikähdyksen sydämessä.
Mukavan lämpimästi läikähti sydämessä myös blogiystävän Ystävänpäiväkortti siemenpussukoineen. Avasin kuoren hetkellä, jolloin olin kovin alamaissa ja ystävän postin välityksellä tekemä kädenojennus oli enemmän kuin tarpeen. Kiitos Saila, pelastit päiväni!
