torstai 6. syyskuuta 2018

Ruusujen kesä lopuillaan

Rosa 'Therese Bugnet'

Tämän kesän ruususuosikiksi taitaa valikoitua Teresanruusu. Se on kukkinut ahkerasti ja kukkii yhä. Koska se sijaitsee lähinnä olopihaa ja sen ohi tulee kuljettua lähes päivittäin, muistan säännöllisesti napsaista kukkineet ja kuivuneet kukinnot pois. Tämän toimenpiteen pitäisi edistää uusien nuppujen syntymistä. Alapihan ja Pikkupuutarhan ruusujen kanssa näin ei valitettavasti tule kovinkaan tehokkaasti toimittua.

Rosa 'Therese Bugnet'

Teresanruusuni on 3-vuotias ja sen korkeimmat oksat alkavat olla kaksimetrisiä. Olen leikannut siitä ohjeiden mukaan 1/3:n, mutta kolme vuotta vanhempia oksia en ole vielä poistanut laisinkaan. Se täytyy tehdä keväällä.

Neilikkaruusu - Rosa F.J.Grootendorst

Leikkaamisen suhteen olen välillä pyörällä päästäni, sillä eri ruusupensailla on vähän erilainen leikkaussysteemi. Ruusuyhdistyksen sivuilta löysin Jorma Koskisen kirjoittamia ohjeita, joita koitan nyt iskostaa päähäni. Samaisilla sivuilla kerrottiin, että ruusualalla vallitsevan uuden virtauksen mukaan moni leikkaa ruusut jo syksyllä. Lauhkeamman vyöhykkeen ruusumaissa kasvuolosuhteet ovat tietenkin kovin erilaiset meihin verrattuna. Syksy juuri ennen talven tuloa on kuitenkin kuulemma parempi leikkausajankohta etenkin kasvitautien kannalta, koska monet taudinaiheuttajat eivät tuolloin enää ole aktiivisia.

Rosa rugosa 'Sävel'

Sekä neilikkaruusu että Sävel ovat ottaneet uuden kukintaspurtin kolmen viikon tauon jälkeen. Kyllähän nuo yleensäkin kukkivat uudelleen loppukesästä, mutta nyt nuppuja on varsin runsaasti. Tosin näidenkin menneitä kukintoja intouduin leikkaamaan, joten ehkä sillä oli positiivinen vaikutuksensa kukintaan.

Anopin äitienpäiväruusu

Kärhöt ovat ovelia piiloutujia ja vuodenkin mullassa lepääviä, vaan osaa sen taidon jokunen ruusukin. Muutama kesä sitten sain anopin äitienpäivän ruukkuruusun istutettavaksi omaan puutarhaan. Parin kesää se nousi ja kukki kiitettävästi. Viime kesänä ruususta ei näkynyt pilkahdustakaan. Ajattelin sen kuolleen. Ja nyt, kesänä, jolloin kaikki muu kituu henkitoreissaan, tämä ruusu on kesken hellekauden kasvanut terhakkaasti ja tehnyt hienoja kukintoja. Ihmeen sitkeä kaveri. Haluaa ilmeisesti todistaa, ettei milloinkaan kannata antaa periksi.

Punalehtiruusu - Rosa glauca

Punalehtiruusu kukki alkukesästä runsaasti ja nyt se notkuu kiulukoiden painosta. Joka vuosi kiulukoita putoaa pensaan juurelle, mutta runsaan 10-vuotisen asumisensa aikana vasta nyt pieniä taimia on tulossa useita. Minun on pitänyt taimia purkittaa tutuille annettavaksi, vaan enpä ole saanut aikaiseksi.

Jokin aika sitten luin eräästä blogista (anteeksi, en yhtään muista, kenen) punalehtiruusunkin kuuluvan haitallisten vieraslajien joukkoon. Punalehtiruusu ei leviä juurivesojen avulla, mutta linnut levittävät kiulukoita syödessään siemeniä kauaskin. Yllätyin, miten paljon punalehtiruusu on levinnyt ja se on uhka monelle perinneympäristölle.


Päivä lyhenee hurjaa vauhtia. On siinä ainakin se hyvä puoli, että auringonlaskun värjäämiä pilviä ehtii paremmin nähdä ja kuvatakin, kun ilmiöt ovat nähtävissä hyvissä ajoin ennen nukkumatin ilmaantumista.