Haastevastauksia

Mahonia (Mahonia aquifolium) kukkii

Helleaaltoa odotellessa vastaan kahteen 11 kysymyksen haasteeseen. Ensimmäisen haasteen sain Tanskulta Minun puutarhani -blogista ja hänen kysymyksensä kuuluvat seuraavasti:

1. Mikä on elämäsi tärkein tapahtuma!

Tähän on helppo vastata eli kumpaisenkin lapseni syntymä. Enpä voisi onnellisempaa asiaa elämääni kuvitella kuin raskaus, odotus ja lapsen syntymä sekä heidän vauva-aikansa ja pikkulapsielämä. Harmi, ettei tuohon aikaan voi palata uudelleen.

2. Mitä muuttaisit elämässäsi, jos saisit ja miten?

Sairastuin vakavasti 1990 ja sairauden kukistamiseen kului valtavasti aikaa ja voimavaroja. Menetin vuosia elämästäni ja niin menettivät lapseni ja Ukkokultakin. Yhden perheenjäsenen sairaus rassaa koko perhettä ja jos mitä toivoisin, niin nuo vuodet terveenä takaisin. Eli jos jotain saisin muuttaa, niin mielelläni eläisin uudelleen vuodesta 1990 eteenpäin, mutta terveenä tietenkin.

Valkovuokko (Anemone nemorosa) valloittaa nurmikkoa

3. Mitä asioita pidät tärkeinä elämässäsi, laita tärkeysjärjestykseen, tärkein ensimmäisenä?

Tärkeintä tietenkin on oma perhe eli mies ja nyt jo aikuiset lapset. Sen jälkeen tulee ehdottomasti terveys. Kun perusasiat ovat kunnossa, muukin elämä sujuu.

4. Mihin maahan muuttaisit, jos saisit päättää?

Olen Suomeen syntynyt, joten on todella vaikea miettiä, missä haluaisin asua vakituisesti. Tämän hetkisistä lähtökohdista luultavasti en muuttaisi minnekään, sillä vanhukset lähipiirissäni tarvitsevat paljon apuani ja lapsenikin rakentavat aikuista elämäänsä täällä Suomessa. Kakkosasunnon voisin mielelläni ottaa jostain Välimeren maasta: Italiasta, Ranskasta, Espanjasta, Portugalista...

Lewisia innostui kukkimaan ruukkuun istutettuna

5. Oletko TV:n tuijottaja vai ulkona liikkuja?

Kun päivän puutarhapuurtamisen jälkeen tulee sisälle, ei suihkun ja iltapalan jälkeen enää jaksa mitään muuta tehdä, kuin romahtaa sohvalle tuijottamaan telkkua. Ukkokulta harrastaa kanavasurffailua ja sen tuloksena juutumme katsomaan jotain hömppää. Televisio on minulle täytettä, ei elämän ykkösasia.

6. Mikä eläin olisit, jos saisit näistä valita: kani, virtahepo, sammakko, kettu vai mustekala?

Aika hankala kysymys. En mikään noista, mutta ilmeisesti yksi on valittava. Kanista tulee mieleen, että se on muiden saalistuksen kohde ja joutuu usein pakenemaan. Virtahepo köllöttelee mutaisessa vedessä viilentämässä ihoaan ja lienee myös melko uhanalainen eläin. Myös sammakko on ilmastomuutoksen vuoksi vaarassa. Mustekalasta taas tulee mieleen lähinnä Jules Vernen "Sukelluslaivalla maapallon ympäri" ja siitä kohtaus, jossa valtava mustekala kietoo lonkeronsa kapteeni Nemon aluksen ympärille. Jäljelle jää siis vain kettu. Sitä sanotaan ovelaksi ja ilmeisesti se on melko hyvä selviytyjä, koska jolkottelee nykyisin myös kaupunkiympäristössä.
 

Tulppaanien aika alkaa olla käsillä

 
7. Mikä näistä kukista miellyttää sinua eniten ja miksi: ruiskaunokki, tarhapiisku, köynnösruusu?

Köynnösruusu. Pidän ruusuista, etenkin ruusupensaista. Niiden menestymisen eteen täytyy tehdä runsaasti töitä, ne ovat arkoja ja alttiita monille ongelmille, mutta sopivassa paikassa kiittävät kauniilla kukinnalla.

8. Millä ajoneuvolla liikut mielellään?

Jos saisin valita, liikkuisin jalkaisin tai polkupyörällä ja pidemmät matkat bussilla tai junalla. Erityisesti pidän junalla matkustamisesta, koska junassa on mahdollisuus jaloitella ja silti on koko ajan liikkeessä. Fillarilla on tullut ajettua nuorempana niin työ- kuin huvimatkatkin ja edelleen pyöräily tuntuu mukavalta vaihtoehdolta. Valitettavasti asun paikassa, jossa palvelujen saatavuuden vuoksi oma auto on välttämätön, joten henkilöautolla tulee liikuttua ihan luvattoman paljon.

Mukulaleinikki (Ranunculus ficaria) valtaa Lumimarjapensaan alustan

9. Mikä on bravuuriruoka, jonka teet mielelläsi?

Meillä Ukkokulta valmistaa useimmiten ruoan, joten minusta on tullut jonkinlainen varakokki. Kun on minun vuoroni, teen joko ihan tavallista kotiruokaa (uuniruoat ja erilaiset sosekeitot). Vierasruoka ja leipominen ovat minun kontollani ja yleensä tuleekin leivottua suolaiseksi palaksi quiche lorraine (ranskalainen juustopiirakka) sekä korvapuusteja. Rahkaa käytän paljon niin leivonnassa kuin jälkiruoissakin. 

10. Lemmikki, jota ihannoit?

Kissan palveluskuntaan kuuluvana ei voi muuta sanoa kuin kissa. Olen syntyperäinen kissaihminen. Pidän niiden itsenäisyydestä, pehmeydestä, tavasta liikkua. En haluaisi juosta koiranpissatuslenkeillä monta kertaa päivässä pitkin kyliä. Viihdyn kotinurkissa ja kissan kanssa se onnistuu erinomaisesti.

Helmililja (Muscari armeniacum)

11. Elämän mottosi muille?

Omatkin mottoni vaihtelevat päivän ja tilanteen mukaan, joten parempi olla jakamatta minkäänlaisia ohjeita tai evästeitä muille ihmisille. Eläkää niin kuin parhaaksi näette! (Tuli sittenkin jaettua mottoja).

* * *

Eilen sain toisen 11 kysymyksen haasteen Lumiukolta Lumiukon mietteitä -blogista. Hänen kysymyksensä kuuluvat seuraavasti:

1. Mietitkö hiilijalanjälkeä?

Totisesti mietin välillä vähän liikaakin. Toisinaan tuntuu, että elämä voisi olla huomattavasti helpompaa, jos ei yrittäisi kantaa koko maailman taakkaa pelkästään omilla harteillaan. Sitten taas tulen ajatelleeksi, että jos kaikki heittäytyvät välinpitämättämiksi, ei ole mitään mahdollisuuksia muutoksiin. Kun jokainen tekee oman pienen osansa, saamme varmasti paljon aikaan.

Narsissi Ice King

2. Paras äitis antama neuvo?

Äitini ei ole ollut erityisen innokas neuvomaan lapsiaan. Sen kuitenkin muistan, kun kerran ihan nuorena tyttönä itkin suurta pettymystä, totesi äiti rauhallisesti: "Paistaa se aurinko vielä risukasaankin." Ja onhan se paistanut.

3. Hiiligrilli vai kaasugrilli?

Pitkään grillasimme vanhaan betonirenkaaseen rakennetulla grillillä, jossa poltettiin puita. Sitten tuli monta välivuotta, jolloin ei juurikaan grillattu. Muutama vuosi sitten ehdottelin Ukkokullalle, että hankitaan mekin kaasugrilli. Hän ei innostunut, mutta meninpä sellaisen kuitenkin hankkimaan. Nyt Ukkokulta on innostunut tekemään ruokaa kaasugrillillä ja hyvää tekeekin. Itse olen tainnut grillata sillä yhden ainokaisen kerran.

Parvitulppaani (Tulipa tarda)

4. Paras kotimainen elokuva?

Pidän kovasti elokuvista ja nuorempana kuuluin kahteenkin elokuvakerhoon. Mielestäni suomalaiset elokuvat ovat nykyään aika hyviä, vaikka saavatkin melko vähän katsojia ja huonot arvostelut. Mika ja Aki Kaurismäki tulevat ohjaajina ensimmäisenä mieleen. Kumpaisellakin on monia hyviä leffoja, jotka kestävät toisenkin katsomiskerran.

5. Lempivaatteesi kotona?

Lapsuudenkodissani oli kova kuri ja vaatteet piti vaihtaa heti koulusta kotiin tultaessa. Tapa on jäänyt päälle, enkä osaa "hienostella" kotona. Yleensä kuljen täällä verkkareissa ja t-paidassa, viluisimpina hetkinä vedän päälle vielä fleecetakin ja villasukat. Korutkin tapaan ottaa pois korvakoruja lukuunottamatta. Pihatöihin mennessäni vaihdan toiset verkkarit, puutarhakengät tai saappaat ja tietenkin hanskat. Olen vähän turhankin käytännöllinen, joten käytännöllisyys ja mukavuus tulevat useimmiten ensin.

6. Mitä kuuluu aamupalaasi?

Useimmiten annos kaurapuuroa, jonka päälle laitan oman puutarhan herukoita tai omenasosetta. Kun haluamme poiketa arjesta, keitämme kahvit ja teemme seuraksi pari voileipää.

7. Kuntosali vai lenkkipolku?

Nykyisin omalla kylälläkin on kuntosali, mutta minusta on jotenkin hölmöä ajaa autolla jonnekin ja mennä siellä jossakin sisälle kuntoilemaan. Kevät-, kesä- ja syysaikaan minun kuntosalini on kyllä tuolla pihamaalla. Tälläkin viikolla olen tehnyt kaksi kunnon työpäivää kärräten ja kaivaen. Kyllä siinä energiaa palaa ja lisäksi tulee ihan mahdottoman hyvä mieli. Käymme Ukkokullan kanssa myös reippailemassa kävellen. On kiva katsella, mitä muut ihmiset saavat aikaan puutarhoissaan ja seurata oman kylän tapahtumia. Parasta on tietenkin retket sellaiseen paikkaan luonnossa, jossa ei juurikaan muita ihmisiä näy. Pääsee nauttimaan ympäristöstä täysin palkein.

Tarhalaukkaneilikka (Armeria maritima 'Splendens') - tulipa surkea kuva

8. Paras kevätjuhlamuistosi?

Kevätjuhlasta tulee päällimmäisenä mieleen nuoremman lapseni viimeinen päiväkotipäivä. Päiväkoti oli päätetty lopettaa ja kevätjuhlasta tuli myös viimeinen tarhapäivä. Päiväkoti oli viihtyisä ja tarhatädit todella ihania ihmisiä. Kevätjuhlassa lapset esiintyivät, kuten joka kevät, myös oma lapseni. Juhla oli samalla iloinen ja surullinen. Kaikki vanhemmat ja henkilökunta yrittivät olla urheita, mutta itkuunhan se päättyi. Lapset katsoivat meitä vähän hölmistyneinä, eivät tainneet ymmärtää tilanteen lopullisuutta. Erohaikeuden aiheuttamaa surullista oloa lisäsi myös se, ettei meillä tuolloin ollut minkäänlaista varmuutta uudesta hoitopaikasta. Se kyllä ratkesi onnellisesti ajallaan.

9. Mummosi nimi?

Äidinäitiäni sanottii mammaksi ja hänen nimensä oli Anna Fransiina. Isänäitiäni taasen sanottiin mummuksi ja hänen nimensä oli Amanda Gunilla, arkisemmin Manta. 

Sammalleimu  (Phlox subulata) aloittaa kukintaansa

10. Keittiönpöytäsi väri?

Koivu. Juuri tänään siivotessa mietin, että toiveeni valkoisesta keittiönpöydästä näyttävät kariutuvan kerta toisensa jälkeen. Edellinen pöytä oli umpipuinen koivupöytä, joka hankittiin aikanaan muuttaessamme tähän taloon. Sitten siihen hankitut tuolit alkoivat hajota yksi toisensa jälkeen ja ostimme pöytään sopivat uudet tuolit. Väliaikaisratkaisuja ei pitäisi koskaan tehdä, elleivät ne miellytä. Pöydän pinta oli vuosien mittaan mennyt naarmuiseksi ja sen uudelleenhionta epäonnistui, joten oli hankittava uusi pöytä. Tietenkin sen piti sopia vähän aikaisemmin hankittuihin koivutuoleihin. Nyt meillä on sitten koivuiset tuolit ja pöytä. Ehkä vielä saan sen valkoisen ruokailuryhmän.

11. Kirja vai DVD?

Ehdottomasti kirja. Olen aina ollut aktiivinen lukija. Käyn säännöllisesti kirjastossa ja ostan kirjoja niin uutena kuin antikvaareista ja kirppareilta. Tähän aikaan vuodesta en ehdi lukea yhtä paljon kuin talvella, mutta aina on yöpöydälläni kirja iltalukemisena. 

* * *

Tämä haaste on kiertänyt aika monessa blogissa, joten en laita sitä nyt eteenpäin. Talvella nämä haasteet ovat mukavia, kun puutarhassa ei juurikaan mitään tapahdu. Ehkäpä tapaamme silloin näissä 11 kysymyshaasteen merkeissä. 

Norjanangervot (Spiraea) ovat jo jonkin aikaa olleet kukintavalmiudessa, mutta lämmin sää saa ne avaamaan kukkansa valkoisina pilvinä. Eilen pyykkejä narulta hakiessani tunsin angervojen tuoksun. Käen kukkuessa taittelin puhtaita lakanoita pyykkikoriin ja tunnustelin talon nurkalta leijuvaa norjanangeron tuoksua ja ajattelin, että ihanaa - kesä on ovella.

Aurinkoista ja lämmintä viikonloppua teille kaikille!