keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Minäpä sain Kevätsuudelman

Koristekirsikka 'Kevätsuudelma' - Prunus accolade

Prunus accolade eli koristekirsikka 'Kevätsuudelma' on ollut toivelistallani pidemmän aikaan. Viime keväänä nopeimmat ehtivät lähitaimistoille ennen minua ja jäin nuolemaan näppejäni. Varmasti sen olisi kauempaa saanut, mutta jätin asian hautumaan.

Nyt porukka on postannut aivan ihastuttavia kirsikkapilviä Tukholman Kungsträdgårdenista käydessään sikäläisillä puutarhamessuilla. Upeiden kuvien myötä myös haaveeni omasta Kevätsuudelmasta heräsi entistä voimallisemmin eloon ja projekti sen saamiseksi lähti etenemään hurjaa vauhtia.


Tsekkasin netistä, missä lähitaimistoilla olisi accoladea tarjolla ja yksi osuikin Ukkokullan tämänpäiväisen asiointireitin varrelle. Ehdotin, että saisin äitienpäivälahjaksi koristekirsikan ja kirjoitin vielä Ukkokullalle aamuksi lapun tarkkoine nimineen. 

Olin pihalla jo lopettelemassa päivän hommia Ukkokullan saapuessa painavan pakettinsa kanssa. Lapio ja kottikärryt olivat vieressä, joten kaivoin heti kirsikalle kuopan Pikkupuutarhaan ja siellä sillä on nyt uusi asuinpaikkansa. Eihän meillä tietenkään ollut sopivia tukia tai sidontalankaa puuta varten, mutta pari vanhaa harjanvartta saa toimittaa tuen virkaa ja väliaikainen sidontavirityskin löytyi.
 

Puussa on paljon nuppuja. Osa tietenkin varisi Ukkokullan autoon. Sen verran matala puu vielä tässä vaiheessa on, ettei se kunnolla näy talon ikkunoista. Saadessaan vähän enemmän mittaa se näkyy niin tiellä kulkijoille kuin meille sisäänkin. Pikkupuutarhassa sillä on mukavan suojaisa paikka ja kuitenkin se saa siellä valoa osakseen.

Ukkokultaa kiitellessäni hän totesi, ettei minulla vielä mitään koristekirsikkaa ole, kun äitienpäiväkin on vasta puolentoista viikon kuluttua. Oli puun omistusoikeus tässä vaiheessa sitten kellä tahansa, siellä se seisoo tukevasti mullassa meidän Pikkupuutarhassa. Oi, oi, olenpa onnellinen Kevätsuudelmastani.