lauantai 2. huhtikuuta 2022

Huvila ja huussi tinteille

 
Törmäsin kylän fb:ssa mieheen, joka ahkeroi tinteille uusia koteja. Sattuikin sopivasti, sillä kaksi vanhinta linnunpönttöämme ei enää kelpaa edes museoviraston suojelukohteiksi. Ostin kaksi uutta pönttöä. Niissä katto on tehty filmivanerista, jotta tikat eivät saa naputettua ylimääräistä tuuletusaukkoa pönttöön. Etuosan saa näppärästi auki siivoamista varten.

Raahasimme Ukkokullan kanssa tikkaat alapihalle ja kiinnitimme uudet huvilat ja huussit tinteille. Männystä otimme vanhan pöntön samantien pois, sillä sen takaseinässä oli iso aukko. Ei vain näkynyt pöntön ollessa paikoillaan. Vaahterasta emme ottaneet vanhaa pönttöä pois, sillä siellä saattaa jo olla jonkun tintin pesä rakenteilla.

En ehtinyt laittaa vuokrattavana ilmoitusta mihinkään. En edes kavuta takaisin yläpihalle, kun jo ensimmäinen tintti tuli tututusmaan mahdolliseen uuteen kotiinsa. Toivottavasti uudenuutukainen huvila kelpaa.


Keskiviikkona sää oli oikein viehättävän keväinen. Kuten useimpina muinakin päivinä. Aurinko paistoi hetken kauniisti ja kas, kun selkäsi käänsit, tupruttikin lunta taivaan täydeltä. Mustarastas-ressukka värjötteli puutarhaportin päällä. Tai sitten se oli tuulettamassa höyheniään. Ovat nimittäin penkoneet porukalla rinteeseen syksyllä laittamani hakkeen alta sanomalehdet pieneksi silpuksi pitkin alapihan hankea. Niitä sitten kiireemmiten kahmin kouriini roskikseen vietäväksi.

Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus


Pihan piippopaikat ovat yhden käden sormilla laskettavissa. Kevään edistyminen on niin hidasta, että hämäläinenkin ehtii tahtiin mukaan. Harmi, etten ole hämäläinen. Näin malttamattomalle ihmiselle tuottaa vaikeuksia moinen hidastelu.

Osa pionipolun reunasta on sentään kuoriutunut hangen sisältä. Nämä mantelin näköiset otukset ovat pystykiurunkannus Beth Evanseja. Pitääkin käydä ruikuttamassa niiden ylle Trico Gardenia. Muuten peurat napsivat nämä suihinsa ennenkuin ehdin nähdä niitä kukkivina.

Sorbus 'Dodong' - Tuurenpihlaja


Koleudesta huolimatta monet puut ja pensaat ovat selvästi heräämässä. Kotipihani palmu eli tuurenpihlaja pullistelee punaisia silmujaan terhakkaana. Alapihan tuuren unohdin käydä tarkastamassa. Se saattaa seurata vähän hitaammin tätä varastopihan kaveria tuulisemman ja viileämmän asuinpaikkansa vuoksi.

Papaver - Unikko


Unikot eivät villatakkia kaipaa. Pilkistävät esiin vihreine versoineen kevään ensimmäisten joukossa. Toki menee viikko poikineen ennenkuin nämä kaksi yltyvät kukkimaan.

Lumikelloille ei ole viikossa liiemmin mittaa tullut. Siitä en heitä moiti. Jos itse seisoisin yötä päivää hyytävässä kevätsäässä, saattaisin kaivautua takaisin mullan sisään. Kiitos siis näille rohkeille, että jaksavat tyynenä odottaa lämpimämpiä ilmoja.

Aurinko pilkistää pilvien takaa lähes joka päivä. Kovin paljon sen säteet eivät pihalla lunta ja jäätä sulata. Rännitkään eivät ole viime päivinä lorisseet, vaikka talon tien puoleisella katolla on vielä jonkun verran lunta. Kenties kiihkeä kevään odotukseni maalaa silmieni eteen olemattomia näkymiä, mutta minusta hanget ovat madaltuneet ja jääkin hieman paennut valloittamiltaan alueilta.


Meidän pihalla ei talon seinustalla ole sipuli-istutuksia. Kävin viikolla vierailulla kerrostalokodissa. Sisääntulon molemmin puolin lumi oli sulanut seinustoilta ja krookukset kukkivat värikkäinä. Lukuisat lumikellomättäät olivat niin kauniita, että meinasin juuttua niitä ihastelemaan pidemmäksi aikaa.

Ystävän kotipihassa nämäkin kaunottaret

 
Maaliskuukin vaihtui ihan huomaamatta huhtikuuksi.
Voikaa hyvin ja nauttikaa viikonlopusta!