Clematis Princess Kate (Zoprika) - Tarhalyhtykärhö |
Kate-prinsessani on tuottanut iloa enemmän kuin sitä istuttaessani uskalsin toivoa. Taimi oli onneton rääpäle sen keväällä 2021 istuttaessani. Vuosi sitten sain jo esimakua sen kauniista kukista. Tänä kesänä tahti on vain entisestään parantunut.
Clematis Madame Julia Correvon - Tarhaviinikärhö |
Myös Madame Julia Correvon on luonut uskoa pärjäämiseen ja kukkimiseen, vaikka se kesällä kärsi kuivuudesta ja luultavasti myös kevään koleudesta. Kasvukauden kääntyessä lopuilleen Julian avautuneet kukat ovat olleet ehjiä. Toisin kuin aloittaneet kukat, jotka olivat repaleisia ja epämuodostuneita. Jos tämä päättää selvitä talvista, kasvaa ja kukkia, saa se minulta täyden kannustuksen ja varauksettoman ihailun.
Clematis Polish Spirit - Tarhaviinikärhö |
Polish Spirit on pihani luotetuimpia kärhöjä. Tänä vuonna se jäi tavallista matalammaksi, mutta kukinnassa ei ole hävinnyt edellisvuosille tippaakaan. Nyt Polish Spiritin ulkomuoto alkaa olla jo hieman ränsistynyt. Kukapa tykkäisi jatkuvista kaatosateista?
Clematis Princess Diana - Tarhalyhtykärhö |
Onkohan haasteellisuus kaikille kärhöprinsessoille ominaista? Jos oli Kate rääpäletaimi, niin Diana sitäkin enemmän. Ensimmäisenä kesänään 2021 se jaksoi vaivoin pysyä hengissä, mutta ei puhettakaan nupuista tai edes uusista lehtipareista.
Vuosi sitten Diana kehitti yhden nupun, jonka huomasin vasta kukan viimehenkäyksen hetkellä. Tänä kesänä se on kunnostautunut nupputuotannossa, jotka jopa avautuvat ja säilyvät kauniina kohtalaisen pitkään. Latvuksessa on vielä avautumattomia nuppuja. Kärhö on venynyt pituutta kohta parin metrin verran, joskin yksirunkoisena. Jospa se jo ensi kesänä lykkäisi maasta useamman verson, toivon.
Clematis integrifolia Aljonushka - Tarhakellokärhö |
Joka vuosi takuuvarma Aljonushka on jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Näitähän minulla on nyt kaksi, kun innostuin toissa kesänä siirtämään kärhön uuteen ja mielestäni parempaan paikkaan. Niin vain jäi juurenpaloja vanhaan paikkaankin, josta on noussut melkeinpä komeampi Aljonushka kuin uudessa paikassa.
Clematis alpina 'Columnella' - Tarha-alppikärhö |
Alppikärhöillä on tapana kukkia loppukesästä toistamiseen, joskin huomattavasti vaatimattomammin. Vaaleanpunainen Columnella ei ilmeisesti tunne moista sääntöä, sillä se pukkaa jatkuvasti uusia nuppuja avautumaan Pikkupuutarhan kaunistukseksi. Se taisi säikähtää kuultuaan ilmoituksen aikomuksestani leikata alppikärhöt matalaksi.
Clematis Princess Kate (Zoprika) - Tarhalyhtykärhö
Kärhöt ovat aivan ihania köynnöksia. Suorastaan erityisiä puutarhan kaunottaria. Onneksi aloitin aikoinani alppikärhöstä, joka on minusta yksi helppohoitoisimpia ja kiitollisimpia kärhöjä.
Kärhöhulluuden iskiessä on ehkä viisasta jatkaa kokeiluja viini-, lyhty- ja kellokärhöillä. Kukat eivät ole yhtä suuria ja näyttäviä, kuin loistokärhöissä. Kukkia voi olla kuitenkin samanaikaisesti paljon ja kukintaa riittää pitkäksi aikaa. Mainitut kärhöt ovat usein myös voimakaskasvuisia ja kaikinpuolin kiitollisia kasvatettavia. Onnistuneen harjoittelun ja kerätyn kokemuksen jälkeen voikin ryhtyä keräämään upeita loistokärhöjä.
Lonicera per. 'Belgica Select' - Ruotsinköynnöskuusama |
Köynnöskuusamat ovat myös minusta helppoja ja näyttäviä köynnöksiä. Vuosia sitten terassin pylväässä kiemurteli tuoksuköynnöskuusama. Sitten se heitti henkensä, minkä epäilen johtuvan liian kuivasta ja muutenkin huonosta paikasta. Talon seinusta on harvoin paras mahdollinen paikka millekkään kasville.
Alapihan puistoaitaa vasten minulla kasvaa tulikuusama (Lonicera x brownii 'Drpomore Scarlet'). Sen oranssi torvimainen kukinta ajoittuu nettitietojen mukaan heinäkuuhun, mutta meillä tulikuusama aloittaa kukinnan joka vuosi jo kesäkuun puolivälissä.
2019 istutin alapihan aidan viereen ruotsinköynnöskuusaman. Se on jo kukintansa lopettanut ja muodostanut kirkkaanpunaisia marjoja.
Lonicera heckrottii - Koreaköynnöskuusama |
Pikkupuutarhan koreaköynnöskuusama kukki pitkään kesällä. Itse asiassa se ei ole kukintaansa edes lopettanut, vaan nyt syyskuussa yltynyt kehittämään ja avaamaan yhä uusia nuppuja.
Tämän köynnöksen sanotaan olevan köynnöskuusamista matalin ja kasvun pensasmainen. Siksi koreaköynnöskuusama sopii hyvin myös maanpeitekasviksi. Kaveri on ollut minulla vasta runsaan vuoden, joten omia kokemuksia ei ole vielä paljoakaan kerrottavana. Jonkun verran se on lykännyt uusia versoja maasta, mutta pääasiallinen kasvu on keskittynyt pituuden venyttämiseen.
Geum coccineum - Tulikellukka |
Tulikellukka vähät välittää alkavasta syksystä. Se on päättänyt aloittaa uuden kukinnan muutaman nupun voimin. Kellukat kukkivat tänä kesänä tosi runsaina. Jossain vaiheessa ehdin leikata sinne tänne kaatuvia kuivia kukkavanoja pois. Alkukesän kuivuus näytti jonkin verran rassaavan kellukoita, mutta vesisateiden myötä niiden lehdistö on kasvanut komeaksi ja runsaaksi.
Chelone obliqua - Konnanyrtti |
Siirsin vuosi sitten konnanyrtin olopihalta Pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin. Siellä on taasen tullut myllättyä tänä vuonna varsin ahkerasti, kun istutin alueen keskelle japaninkirsikan ja toiselle sivulle pari Austin-ruusua. Myös muutama saksankurjenmiekka sai uuden asuinsijan Kriikunapenkistä.
Koitin varoa olemassa olevia, säästettäviä kasveja. Aloittaessani penkin mylläyshommat, konnanyrtit olivat vasta vihreä aavistus mullan pinnalla. Ajattelin, että lapiohommissa syntyy toisinaan myös tappioita ja jatkoin istutustöitä. Onnistuin kuin onnistuinkin varjelemaan konnanyrtin ja nyt se kiittää minua nupuilla. Saapa nähdä, ehtivätkö avautua, jos yöt kylmenevät luvatulla tavalla.
Astrantia major 'Star of Fire' - Isotähtiputki |
Tähtiputkilla ei ole ollut kovinkaan laadukas kesä. Nämä eivät kestä talvimärkyyttä, mutta ilmeisesti eivät tykkää myöskään kesäkuivuudesta. Star of Firen kesäinen kukinta oli hyvin vaatimatonta. Nyt se pukkaa kesän viime metreillä uusia kukkia.
Nytpä muistin toisenkin tähtiputkiin liittyvän asian. Pikkupuutarhan Kivipenkissä nimittäin kasvaa kirjavalehtinen 'Sunningdale Variegated'. Tai lähinnä yrittää kasvaa, sillä mm. kultakärsämö ja syysleimu David ahdistelevat tähtiputkiressukkaa voimakkaasti. On siis otettava lapio käteen ja tarjottava Sunningdalelle uusi ja avarampi kasvupaikka.
Phlox paniculata 'Birght Eyes' - Syysleimu |
Useimmat syysleimut ovat jo lopettamassa kukintaansa. Osittain syynä ovat kaatosateet, jotka ovat hakanneet kukinnoista painavat varret kerta toisensa jälkeen pitkin pituuttaan penkkiin. Sinnikkäästi ne ovat kuivuttuaan nousseet pystyyn saadakseen niskaansa jälleen uuden sadekuuron. Syysleimut ovat kuivina ja kuumina kesinä alttiita härmälle, mutta kaiketi tämän kesän kuiva kausi ei ehtinyt syysleimujen härmää laittaa liikkeelle.
Pikkupuutarhan Kivipenkin Bright Eyes on päässyt vasta nyt kukkimisen vauhtiin. Hän on vielä aika nuori asukas puutarhassani. Nämä istutin kesällä 2021.
Sedum spectabile 'Brilliant' - Syysmaksaruoho |
Maksaruoho Brilliant on niinikään kohtalaisen nuori puutarha-asukas. Se taisi joutua kiertolaiseksi ennen kuin älysin istuttaa sen Pikkupuutarhan Kivipenkkiin. Kaiketi tästäkin pitäisi aikaa myöten kasvaa Herbstfreuden kaltainen jätti. Toistaiseksi hän on aika matala, ehkä noin 20-senttinen.
Sedum spectabile 'Carl' - Syysmaksaruoho |
Alapihan Ovaalipenkin syysmaksaruoho Carl on sitten vähän liiankin matala. Epäilen vahvasti, ettei kyseessä ole laisinkaan Carl. Lehtien pitäisi olla harmahtavanvihreät, versojen punertavat ja kukkien tumman aniliininpunaiset. Carliksi nimetty on taas hyvä esimerkki netistä tilattujen kasvien epämääräisyydestä.
Paikka on eittämättä huono tälle kasville, kuten Ovaalipenkki kokonaisuudessaankin lähes kaikille kasveille. Olenkin muuttamassa sitä pensasistutukseksi. Vuosi sitten istutin Ovaalipenkkiin pari syyshortensiaa: Vanille Fraisen ja Moonlightin.
Sedum 'Herbstfreude' - Komeamaksaruoho |
Herbstfreudea minulla kasvaa useammassa paikassa. Kuvan Kriikunapenkin komeamaksaruoho on vasta avaamassa nuppujaan. Parissa muussa paikassa kukinta alkaa olla jo ohi. Pörriäiset tykkäävät selvästi myös komeamaksaruohoista.
Nappasin Puutarhan Lumo -blogin Kruunuvuokon postauksesta seuraavan, oivallisen vinkin: "Hyvä muistisääntö kimalaisen tunnistukseen on, että sillä on "kokoturkki" ja mehiläisellä taas "puoliturkki". Toivottavasti, Kruunuvuokko, et pahastu tästä kopioinnista. Kirjasin sen tähän, jotta asia tallentuu paremmin muistiini.
Kuvassa lienee siis kokoturkkinen kimalainen.
Rhododendron 'Cunningham's White' |
Törmäsin eräässä netin puutarharyhmässä keskusteluun, jossa kummasteltiin valkoisen rhodon myöhäistä kukintaa. Cunningham's White kukkii lähes joka vuosi toistamiseen näin loppukesästä. Niin myös nyt. Tämä kakkoskukinta on vaatimattomampaa. Rhodot kehittävät nuput syksyllä valmiiksi seuraavan vuoden kukintaa varten. Ihmeellisesti Cunninghams' Whitekin kukkii joka alkukesä uudelleen edellisen vuoden kakkoskukinnasta huolimatta.
Aster novi-belgii 'Patricia Ballard' - Syysasteri |
Jokin aika sitten manasin syysasteri Patricia Ballardin kukkimattomuutta. Uhkasin sitä jopa kompostilla. En yleensä harrasta näin rajuja kostotoimia puutarhassani, mutta Patrician kohdalla uhkailu ja kiristys näyttää toimivan. Ehkä en vielä nostata mitään hurraa-huutoja, mutta kerrankin nuppuja on paljon ja joissakin jo värikin pilkistää. Saanko kenties monen vuoden tauon jälkeen katsella tämän syysasterin kaunista kukintaa?
Anemone hybrida 'Honorine Jobert' - Tarhasyysvuokko |
Muuripenkin pikkuisen syysvuokko Honorine Jobertin nuppujen kehitys on edennyt. Jollei sää ihan hirvittävän kylmäksi heittäydy, saatan nähdä vuoden vanhan syysvuokkoni kukat avoimina. Jos näin käy, keitän itselleni pullakahvit. Voisinpa kuskata kahvimukin särpimineen syysvuokon vierelle, jotta voin halutessani kilistää kaunottarelle aivan sen kukkien edessä.
Hydrangea paniculata 'Grandiflora' - Syyshortensia |
Liian usein näin syysaikaan tuntuu, ettei ole mitään sanottavaa puutarhasta. Kun sitten hetken katselee kuvia ja kiertelee virtuaalisesti niiden parissa, aukenee sanainen arkkuni. Toivottavasti en väsytä teitä jorinoillani.
Clematis Princess Kate (Zoprika) - Tarhalyhtykärhö
Kauniita syyskuun päiviä teille kaikille!