perjantai 3. toukokuuta 2019

Punaista, pinkkiä ja purppuraa

Tulipa pulchella 'Persian Pearl'

Muutama vuosi sitten istutin ensimmäiset tähtitulppaanini ja koukkuun jäin. Erityisen paljon pidän Persian Pearlin hienosta kukasta, joka on kaunis niin nuppuisena kuin viimeisten terälehtien jo varistessa.

Tulipa pulchella 'Persian Pearl'
  
Aurinkoisina päivinä ensimmäiset tähtitulppaanit ovat jo avautuneet. Illan tullen ne menevät takaisin suppuiseen nuppuun avautuakseen jälleen seuraavan päivän paisteessa. Toivottavasti viilenneet ilmat pidentävät tulppaanien kukinta-aikaa.

Tulipa Toronto
  
Tulppaaneja istutin viime vuoden syksyllä aika vähän. Jotenkin tuntuu rahan hassaukselta istuttaa toinen toistaan upeampia jalotulppaaneja, kun niiden tuottama ilo on kovin lyhyt. Ensimmäisenä keväänä loisto on taattua, seuraavana nousee kenties puolet ja kolmantena pari kolme, jos sitäkään. Kuvan Toronto asustaa Pikkupuutarhan Kivipenkissä. Kaksi kukkivaa kukkaa on aika hyvä saavutus, kun istutuksesta tulee jo neljä vuotta.

Heucera micrantha 'Palace Purple' - Purppurakeijunkukka

Tätä valon leikkiä palavan punaisella keijunkukan lehdellä olen ihastellut jo monta päivää. Joka kerran alapihalle vilkaistessa Kiemurapenkin yksi reuna näyttää olevan tulessa. Keijunkukat kärsivät melkoisesti viime kesän kuivuudesta, mutta tämä Palace Purple on selvinnyt niistä parhaiten ja aikoo selvästi jatkaa kasvuaan tänäkin kesänä. Kiitos hänelle hänen ihanasta olemuksestaan jo näin kasvun ensisenteillä.

Bellis - Kaunokainen

Kaunokainen on ihan hassu kukka. Vaikka sen istuttaisi kuinka keskelle kukkapenkkiä, on se huomaamatta valunut kanttausuraan ja harppoo sieltä vauhdilla kohti nurmikkoa. Mikä ihmeen viehtymys kaunokaisilla on kasvaa nurmikolla ja elää kaiken aikaa ruohonleikkurin yliajon uhkaamana. On se myös melkoisen sinnikäs kaveri, sillä keväällä ensimmäisten joukossa se pukkaa nuppuja ja kukkia, vaikka sen lehdetkin ovat vielä repaleiset ja ruskeat talven koettelemuksista.

Malus purpurea 'Royalty' - Koristeomenapuu
  
Jos jostain olen onnellinen, niin puutarhani pienistä puista. Koristeomenapuu Royalty kauniin punertavine lehtineen on oikea kevään kaunotar. Viime kesänä koristeomenapuut kukkivat melko runsaasti. Omani ovat vielä nuoria ja Aamurusko intoutui kukkimaan Royaltya paremmin. Saapa nähdä, miten kukkivat tänä kesänä.

Istuttakaa ihmiset puutarhaanne koristepuita. Pieneenkin puutarhaan mahtuu yksi koristeomenapuu tai ruusuorapihlaja tai syreeni. Istuttakaa ensimmäisten joukossa, niin saatte nauttia niistä pidempään.

Dicentra spectabilis - Särkynytsydän
  
Lämmön aiheuttama kiivas startti sai kasveihin sellaista vauhtia, ettei meinannut perässä pysyä. Se sai aikaan myös harhan, että kevät olisi pidemmällä kuin onkaan. Koko ajan on tuntunut, että puutarhuri olisi jotenkin hidas ja myöhässä tekemättömine kevättöineen. Ja sai se myös puutarhurin ihmettelemään, missä viipyvät nämä ja nuo kasvit.

Tosiasiassa olemme vasta toukokuun alkumetreillä ja lämmön vuoksi puutarha on pidemmällä, kuin ns. normikeväänä. Hiukan tietenkin pelottaa, miten monta kasvia viime kesäinen kuivuus vei mennessään, mutta hyvin kaikki vielä ehtivät mullasta esiin kaivautua. Turha tässä vaiheessa huolehtia. Yhtenä päivänä ei särkyneensydämen hattivateista ollut vilaustakaan ja kas, niin nekin sieltä esiin kömpivät.

Paeonia lactiflora 'Alexander Flemin' - Kiinanpioni

Aioin kirjoittaa, että eniten aina keväisin huolehdin kärhöjen, pionien ja ruusujen selviytymistä talvesta. Ja kirjoitinkin. Ehkä eniten juuri noita kasveja, mutta yhtälailla kymmeniä muitakin kaipaan ja odotan ilolla ja pelolla. Juuri nyt pohdin, missä viipyy sinivaleunikko, jonka olen itse siemenestä kasvattanut. Niin iloinen olen hänestä ollut, mutta oliko hän vain parin kesän tähdenlento? Aika näyttää. Varmuudeksi ostin Lahden messuilta kaksi uutta sinivaleunikkoa. En siis ole täysin sinivaleunikoton puutarhaihminen, vaan parhaassa tapauksessa jopa useamman onnellinen taivastelija.
 
Malus domestica 'Huvitus' - Omenapuu

Omenapuumme on tehnyt kaksi runsasta satoa peräkkäin. On siis mahdollista, että tänä vuonna puut lepäävät. Se heille suotakoon. Viime kesänä hedelmiä tuli valtavasti, joskin niissä oli paljon toukkaa ja rupea. Runsas sato takasi sen, että syötävää riitti ja vielä jonkin aikaa syömme aamupuuron kera pakastimeen säilöttyjä omenalohkoja ja -paloja mehukiisseliin lisättynä. Ei sitä tule ajatelleeksikaan, miten paljon pienikin puutarha tarjoaa antimiaan talveksi.  

Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus

Yksi viime syksyn ihanimpia hankintoja on ollut OmaPiha-lehden tilaajalahja, pinkki Beth Evans -pystykiurunkannus. Sitä tavallista, lilakukkaista meillä kasvaa nurmikolla ja vähän siellä sun täällä. Pari juurakkoa toin pihaamme ehkä 10 vuotta sitten ja kummasti lila kiurunkannus on levinnyt. Mitenkähän tämän Beth Evansin kanssa käy? Viihtyykö hän puutarhassamme? Viihtyykö niin hyvin, että lähtee vaeltamaan ja löytää uusia asuinsijoja muiden kasvien lomasta? Toivottavasti.

Hyacinthus 'Woodstock

Viime syksynä istutin useampia hyasintteja. Niiden kanssa minulla on ollut aiemmin huonoa tuuria, sillä ne kyllä nousevat ensimmäisenä keväänä, mutta sen jälkeen katoavat. Woodstock on vielä nuput supussa, samoin Pink Surprise. Täytyy olla varuillaan, että ehdin heidät nähdä avautuneena. 

Jouluhyasintti vappuna

Kyllä ne jouluiset sipulikukat kannattaa säästää ja laittaa kevään tullen multaan. Vuosi sitten kaivoin urakalla Pikkupuutarhan Muuripenkkiin niin pääsiäisen tete-narsisseja, kuin jouluisia hyasinttejakin. Yllätys oli, kun ohi kulkiessani scillojen ja kevätkaihonkukkien sinisessä seurassa näkyi vaaleanpunainen prinsessa. Sääli, etten aivovamman jälkeen ole haistanut mitään. Hyasintin tuoksu puutarhassa olisi varmasti ihastuttava.

Fritillaria imp. Rubra - Keisarinpikarililja

Muut punaiset jääköön johonkin toiseen kertaan, kun keisarinpikarililjakin vasta nuppuilee. Johan tästä tuli varsinainen maratoonipostaus.

Mukavia puutarhapäiviä, ihanaa toukokuuta ja hyvää viikonloppua kaikille!