Sekalainen joukko tuulessa huojuen

Akileija - Aquilegia culturum 'Rostern'

Kuvaaminen puutarhassa on viime aikoina ollut sangen hankalaa, sillä tuuli tuivertaa päivä toisensa navakasti. Välillä suorastaan myrskyisästi. Perjantaina piti käydä ankkuroimassa pikkupuutarhan köynnöstuki tiukemmin maahan, kun se oli jatkuvasti kallellaan. Köynnöstuen kohdalla maa on pehmeää ja tuessa ihan liian lyhyt maavara, joten sitä oli alkujaankin vaikea saada tiukasti paikalleen kiinnitettyä. Alppikärhö on kasvattanut massaansa ja suurin painopiste keskittyy köynnöskaaren yläpäähän. Loppusyksystä täytynee laittaa alppikärhö ensimmäisen kerran matalaksi.

Punapäivänkakkara - Tanacetum coccineum

Pitkiksi hujopeiksi kasvaneet kasvit ovat vaatineet tuentaa. Toivottavasti nyt ei tule rankkasateita, jotka kaataisivat nekin, jotka vielä pystyssä pysyvät. Punapäivänkakkara kuuluu tuettaviin. Sen varret kasvavat korkeiksi ja tanakoiksi, mutta ilman tukea se ei pystyssä pysy. Punapäivänkakkaran väri ei keneltään piiloon jää. Se on siinä ja siinä, ettei jo lähentele räikeää. Ehkä siirrän sen punaisten väriminttujen joukkoon Kiemurapenkkiin. Olisi ikäänkuin samassa väriperheessä.

Kattomehitähti - Sempervivum tectorum

Kattomehitähden kukinnan yhdistin jotenkin loppukesään, mutta niin vain sekin kukkavarttaan kasvattaa ja nuppujaan kehittelee. Ehkä niiden avautumisessa vielä menee tovi. Vähän tämä kaveri kärsi talvesta, kun siirsin sen aika myöhään kukkaruukusta maahan. Selvisi sentään. Kivaa.

Tähtiputki - Astrantia major 'Sunningdale Variegated'

Viime kesäinen ihastuksen kohteeni, tähtiputki aloittelee kukintaansa. Tähtiputket kuuluvat niihin kasveihin, joita on ehdottomasti ihailtava läheltä. Tätä kaunotarta tulee varmaan vielä kuvattua kerran jos toisenkin.

Isotähtiputki - Astrantia major 'Star of Fire'

Viime kesän lopulla istutin punaisen isotähtiputken ja se on kyllä jo nuppuisenakin huikean kaunis. Kunpa nyt tulisi edes yksi vähemmän tuulinen päivä, että saisin sitä rauhassa ihailla ja sen kunnolla kuvattua. 

Tummapikarililja - Fritillaria camtschatcensis

Vakka-Taimesta ostin viime kesänä tummapikarililjan. Kuvittelin sen kukkivan samanaikaisesti monien sipulikukkien kanssa, vaan eipä kaveria näkynyt. En sentään viivannut kasvia pois Kiemurapenkin kukkalistalta. Onneksi, sillä niin vain yksi vana mullasta ilmestyi ja ryhtyi kukkimaan. Aika pieni hän on, mutta ihastuttava. 

Unikko - Papaver

Sarjassamme kummallisuuksia on tämä vaalea unikko, jollaista en muista istuttaneeni tai kylväneeni. Kieltämättä unikonsiemeniä on vuosien mittaan tullut nakattua vähän sinne sun tänne, joten kenties tämä on odottanut tilaisuuttaan mullan sylissä ja nyt kokenut olosuhteet ilmestymiselle otollisiksi. Ihan rauhassa saa jatkaa kukintaansa. Kaunis ja iloinen yllätys.

Idänunikko - Papaver orientale

Idänunikot ovat nekin minusta tänä vuonna aika myöhäisiä. Usein ne jo tässä vaiheessa lopettelevat kukintaansa, vaan nämäpä vastaa aloittavat. Tuuli ehkä nopeuttaa kukinnan edistymistä, sillä nämäkin hujopit ovat jatkuvasti miltei vaakatasossa. Jostain syystä suurin osa idänunikoistani kasvaa ja kukoistaa aroniapensaiden tyvessä. Joitakin olen sieltä silloin tällöin kaivanut ja siirtänyt toisiin paikkoihin, mutta vuosi vuodelta komeammin unikot silti kukkivat pensaikossa, jossa niitä ei ilman akrobaattisia urheiluliikkeitä pääse juurikaan ihailemaan.

Kyläkurjenpolvi - Geranium pratense 'Summer Skies'

Kyläkurjenpolvi Summer Skies kuuluu niihin kasveihin, joita aikansa kuolaa toisten blogeissa ja lopulta hankkii itselleen. Viime kesänä löysin Summer Skiesiä Kauppilasta, joka siis nykyisin on nimeltään Flör. Vasta ensimmäiset nuput ovat avautuneet, joten tämän kuvia joudutte ehkä ihailemaan toistekin.

Kyläkurjenpolvi - Geranium pratense 'Splish-Splash'

Kyläkurjenpolvi Splish-Splash on muutaman vuoden takainen verkkokauppatilauksen bonuskasvi. Se kasvaa aika korkeaksi ja tuntuu olevan todella helppo ja varma kukkija, kuten useimmat kurjenpolvet ylipäätään. Yläpihalla, naapurin aidan lähellä kasvaa samaa kyläkurjenpolvea valkoisena, mutta hiukan varjoisemman paikan vuoksi kukkii yleensä sinistä myöhemmin.

Siperianunikko - Papaver nudicaule 'Gartenzwerg'

Pikkuisen Honkkariunikkoni luulin jo talven melskeisiin menehtyneen, vaan sieltä se jo toisen kerran nousi tulikellukan kupeesta. Jonkun verran olen ostanut Honkkarista niitä kolme tai neljä perennaa kympillä tarjouksia, mutta huonosti olen ne saanut menestymään. Tänäkin vuonna sama tarjous näkyi olevan, mutta kävelin ohi. En nähnyt mitään sellaista, joka olisi huutanut ostamaan. Jos vielä siihen tarjoukseen sorrun, taidan kokeilla kasvien kasvattamista ensin ruukuissa. Silloin ne vahvistuisivat ja ehkä menestyisivät paremmin aikanaan kukkapenkkiin päästyään. 

Iris sibirica, jonka piti olla Pink Parfait, vaan ei ole.

Hortensiapenkissä on muutama iris, joiden piti olla sekä valkoista Gull's Wingiä että vaaleanpunaista Pink Parfaitia. Eivät ole kumpaakaan. Ei sinne päinkään. Yritin etsiä kuvia näistä iriksistä aikaisemmilta vuosilta, mutta en löytänyt. Kovin pitkään eivät ole tuossa edes olleet, mutta olisiko niin, etteivät ole kunnolla edes kukkineet. 

Nämä irikset kuuluvat niihin verkkokauppaostoksiin, jolloin kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Kovin paljon en ole kasveja netin kautta ostanut ja useimmiten kauppa on onnistunut ihan hyvin. Silloinkin, kun jotain on  mennyt pieleen, olemme päässeet myyjän kanssa yhteisymmärrykseen. Ehkä pääasiassa kuitenkin haluan ostaa kasvit ihan omin käsin niitä hypistelemällä ja autoon kantamalla. Silti en sulje muitakaan vaihtoehtoja pois. Kun jotain palavasti haluaa, lähes kaikki keinot ovat sallittuja. 

Oranssikeltano - Pilosella aurantiaca

Oranssikeltano tuli puutarhaani ihan toisena kasvina. Saaripalstan Sailan postatessa muutama päivä sitten samaisesta oranssikeltanosta, kerroin hänen bloginsa kommentissa, että sain oranssikeltanoa eräältä vanhalta rouvalta, joka väitti kasvin olevan lapinvuokko. Aika pian aloin uumoilemaan, ettei kyseessä taida olla sen enempää lapinvuokko kuin mikään muukaan vuokko. Kasvi on kuitenkin nätti ja erittäin sitkeä, joten se on saanut olla ja elää Syreenipenkin reunassa. Kova se on valtaamaan uusia alueita, mutta toisaalta se on myös helppo kitkeä pois. Tykkää selvästikin ahtaista ja vähämultaisista paikoista, joten kenties siirrän oranssikeltanoa jossain vaiheessa johonkin kuivempaan paikkaan.

Sormustinkukka - Digitalis purpurea

Sormustinkukkien kukinta alkaa olla pian käsillä. Nupuissa on jo väriä näkyvissä.Toissa kesänä sormustinkukat kukkivat hienosti ja viime vuonna sitten tyytyivät vain lepäämään ja kehittelemään taimiruusukkeitaan. Niitä ilmestyikin loppukesästä mitä kummallisimpiin paikkoihin, joista osasta oli ihan pakko kitkeä pois. 

Sormustinkukka kuuluu niihin kasveihin, jotka eivät säännöistä piittaa. Perfektionistina kuvittelin voivani päättää, missä akileijat ja sormustinkukat puutarhassani kukkivat. Tulipa täydellinen koulutus ja kurinpalautus tälle kasvattajalle, sillä eivät todellakaan pysyneet yhdessäkään niistä penkeistä, joihin niitä yritin siirtää. Hävisin siis järjestelysodan akileijojen ja sormustinkukkien kanssa 2-0. Sittemmin olen taipunut luonnon päätäntävaltaan ja ihailen sormustinkukkia milloin missäkin. Kuten akileijojakin.

Päivänlilja - Hemerocallis lilio-asphodelus

Päivänliljoista keltainen aloittaa kukintansa ensimmäisenä ja nimensä mukaisesti yksi kukka ei paljon päivää pidempää avoimena ja ryhdikkäänä pysy. Päivänliljoja hankin viime kesän Nummelan ruusuretkeltä useita erilaisia ja vielä toisen satsin samaisesta paikasta loppukesästä. Toki kirjasin istutuspaikat muistiin, mutta yhtään en ole ehtinyt tarkastaa, onko muissa nuppuja vielä näkyvissä. Ja ylipäätään, miten ovat kevään korvilla mullasta nousseet.

Perhoangervo - Gillenia trifoliata

Perhoangervon näin kukkivana viime kesänä ensimmäisen kerran. Näin ja ihastuin ja ensimmäisestä kaupasta, josta sellaisen löysin, myös ostin. Jotkut kasvit vain kolahtavat heti sellaisella voimalla, että niitä on turha vastustaa. Perhoangervo on minusta kaunis hentoisine kukintoineen. Vaikka ostotaimessa nimilappu olikin ja kasvin nimen tiesin, puhuin pitkään perhosangervosta, joka nimi kasville hyvin sopisikin. Oikea nimi on kuitenkin perhoangervo.

Maksaruoho - oletettavasti Sedum kamtschaticum

Oikearinteen maksaruohotkin ovat jo nupulla. Maksaruohot ovat meidän pihaan tulleet kuka mistäkin, enkä niiden oikeita nimiä tarkkaan tiedä. Maksaruohojahan on monenlaisia ja -värisiä. Minulla on keltaista ja punaista. Eiköhän se riitä kuvaukseksi.

Päivä on ollut kovasta tuulesta huolimatta varsin lämmin. Ulkona on tarjennut paitahihasillaan, ilman villasukkia. Kesän ohjelmistoon kuuluu perinteisesti vuodevaatteiden pesu ja ensimmäiset täkit ja tyynyt roikkuvat jo narulla. Taivaanranta näyttää sellaiselta, että pian taitaa sääennusteet toteutua eli vettä sataa. Kipaisenpa siis hakemaan vuodevaatteet sisälle.