 |
| Anemone hupehensis - Syysvuokko |
Törmäsin Facebookin Puutarhan parhaaksi -ryhmässä mielenkiintoiseen keskusteluun, jonka aiheena oli "millainen on helppohoitonen puutarha ja piha". Keskusteluun osallistui myös puutarha-alan ammattilaisia, jotka törmäävät kysymykseen omassa työssään, etenkin asiakastilanteissa. Näkökulmia tuli runsaasti kuin myös pohdintaa siitä, mikä ylipäätään on helppohoitoisuutta.
Puutarha on aina ihmiskäsin muokattu ympäristö. Vaikka villi luonto olisi pyritty rajaamaan puutarhan ulkopuolelle, eivät kasvit noudata ihmisen tahtoa. Ne eivät pysy ilman hoitoa ja leikkausta tietyn kokoisina ja tietyillä alueilla. Kun puutarhaa ei ole rakennettu suojattuihin sisätiloihin, on myös varauduttava ilman kautta leviäviin siemeniin ja hyönteisiin.
 |
| Rosa Ritausma - Tarhakurtturuusu |
Haluanko puutarhan olevan helppohoitoinen? Siinä kysymys, johon on vuosien harrastamisen kokemuksella helppo vastata. En halua, jos se merkitsee kaiken vapaa-ajan käyttämistä johonkin muuhun, kuin puutarhan rakentamiseen, siitä huolehtimiseen ja siitä nauttimiseen. Puutarha on minulle osa kotiympäristöä, mieluisa oleskelupaikka, oppimisen alue ja mikä olennaisinta, tärkeä harrastus.
Toisinaan toivoisin pääseväni vähemmällä, mutta kokonaisuutta ajatellen helppohoitoisuus ja kasvien täyttämä puutarha eivät voi kulkea käsi kädessä. Elävä materiaali muuttaa muotoaan ja voidakseen hyvin tarvitsee enemmän tai vähemmän ihmisen huolenpitoa. Jos haluaa helppohoitoisuutta, on tyydyttävä parvekkeettomaan kerrostaloasuntoon. Tai hyväksyttävä puutarha, jonka luonto vähitellen valtaa omakseen.
 |
| Rosa Therese Bugnet |
Voisin tietenkin päällystää pihani asfaltilla, mutta luonteeni tuntien saattaisin ärsyyntyä puiden lehdistä, jolloin niitä pitäisi käydä alituiseen sutimassa ja noukkimassa pois. Olisinko sittenkään tyytyväinen? Jaksaisinko tuijottaa mustaa elämätöntä materiaalia ja vielä nauttia näkemästäni? En.
Kenenkään painostamatta, täysin omasta tahdosta olen haalinut ympärilleni erilaisia kasveja. Istuttanut niistä joka ikisen lapiolla kaivaen, multaa niille kärräten ja kastelukannuja kantaen. Mitä muuta tekisin, jollen hoitaisi puutarhaani? Johan se tämän kesän helteillä nähtiin, ettei ihminen jaksa määräänsä enempää varjossa lötkötellä ja kirjoja ahmia. Korona-aikakin on ollut helpompi kestää, kun on ollut mahdollisuus viettää turvallisesti aikaa omalla pihalla.
 |
| Rosa Sointu - Tarhakurtturuusu |
Jos jotain helppohoitoisuuteen liittyvää omassa puutarhassani toivoisin, niin vähemmän holtittomasti leviäviä kasveja, juurivesoja tehtailevia ruusuja ja kriikunoita, miljoonia vaahteravauvoja keväisin. Useimmat edellämainituista on vältettävissä huolellisella tutustumisella kasvien ominaisuuksiin ja istutuspaikkavalinnoilla. Kun en näin aikoinani ymmärtänyt tehdä, aion elää riesojeni kanssa voimieni mukaan taistellen ja niiden kanssa rinnakkain eläen.
Kasvien terveyteen ja niiden selviytymiseen voi myös vaikuttaa hyvällä hoidolla ja jälleen kerran olosuhteisiin nähden oikeilla kasvivalinnoilla. Sateiden määrään ei voi itse vaikuttaa, mutta sen sijaan esimerkiksi kuivuudessa pärjäävien kasvien hyvinkin.
 |
| Rudbeckia laciniata - Kultapallo |
Olisikohan puutarha yhtä rakas ja tärkeä paikka, jos sen kaiken olisi joku muu suunnitellut ja rakentanut? Ehkä olisi, mutta vielä rakkaammaksi sen tekee multaan valutettu hiki, joskus kyyneleetkin. Koen huikeita onnistumisen kokemuksia saatuani jonkun alueen mieleisekseni ja sinne istutetut kasvit kukoistamaan. Koen suurta ylpeyttä vuosien urakoinnin tuloksista ja kantapään kautta opituista asioista. Nautin siitä, että aina on iloisia yllätyksiä edessä. En lannistu vastoinkäymisistä, joita sää, luonto ja toisinaan oma hölmöys tuottavat. Jonkin aikaa ne harmittavat, kunnes ideamylly ryhtyy hakemaan ratkaisuja. Jotka yleensä jollain aikavälillä aina löytyvät.
 |
| Lilium Flore Pleno |
Perfektionistille puutarhan rakentaminen ja hoitaminen on erinomainen elämänkoulu. Kerta toisensa jälkeen olen joutunut omissa vaatimuksissani tottumaan siihen, ettei luonto taivu täydellisyyteen, minun haluamaani täydellisyyteen. Kasveilla ja eläimillä on omat ominaisuutensa, jotka vähät piittaavat ihmisen haluista ja arvoista. On oikeastaan helpottavaa antaa akileijojen ja sormustinkukkien vaeltaa halunsa mukaan. Ja pihakäenkaalin kasvaa porrasaskelmien välissä. Jos nyt sentään joskus jonkun niistä kuopaisee juurineen pois lapiolla tai nyhtää sormiensa väliin ohi kulkiessaan.
Vihdoin myös ymmärrän, että jokainen puutarha on
kaunis ja täydellinen omistajalleen. Ettei kahta samanlaista ole, ei
tule, eikä tarvitsekaan.
 |
| Achillea filipendulina - Kultakärsämö |
Tällaisia ajatuksia tuo facebookin keskustelu minussa herätti.
Mukavaa sunnuntaita teille kaikille!
