 |
| Achillea millefolium 'Red Velvet' - Punakärsämö |
Suoraan sanottuna minulle alkoi tulla hienoinen paniikki tai pikemminkin potutus, kun työlistan vain pidentyessä muu elämä on haitannut liiaksi puutarhailua. Vettä on välillä tullut taivaan täydeltä, selkä vihoitellut ja muut velvollisuudet kutsuneet. Koita siinä nyt sitten järjestää itsellesi sopiva väli heilua sydämen kyllyydestä lapion kanssa.
 |
| Monarda didyma 'Cambridge Scarlet' - Väriminttu |
Ihan turhaa moinen panikoiminen, sillä yksikin sateeton ja pidempi vapaahetki auttaa viemään keskeneräisiä töitä ison hypyn eteenpäin. Jo torstaina selkä vaikutti huomattavati paremmalta ja perjantaina en enää malttanut pysyä poissa lapion varresta. Kuin riivattuna kasasin työvälineet kottikärryihin ja suuntasin Pikkupuutarhaan. Niin nousi mullasta yksinään ja erillään muista töröttävä juhannusruusu muuttaen alapihan Kaivoruusupenkkiin, jossa jo ennestään on juhannusruusua. Jäi sitä vielä Pikkupuutarhaankin, mutta yhtenäisempään ryhmään.
 |
| Dianthus barbatus - Harjaneilikka |
Samaan hengenvetoon kaivoin Pikkupuutarhan Kivipenkistä pois siellä ärhäkkäästi levinneen ja kulkuväylälle kaatuvan syysasteri Patricia Ballardin. Sitäkin on muualla, joten sai mennä. Nappasin vielä pisteeksi iin päälle Kivipenkistä pois kevään nettitilauksessa bonuksena tulleen Neon-ryhmäruusun. Pikkupuutarha on nyt sieltä täältä räävityn näköinen, kun sieltä on kaivettu sitä sun tätä pois. Syksyllä aion vihdoin leikata Pikkupuutarhan norjanangervot maan tasalle, sillä sitä niiden risuinen ulkonäkö kipeästi kaipaa. Meneillään oleva kasvikaruselli ja leikkaustarpeet pakottavat puutarhurin sietämään vähän aikaa keskeneräisyyttä.
 |
| Aconitum napellus - Aitoukonhattu |
Jos kaivaa jostain jotain ylös, on myös keksittävä paikka laskea se jokin alas. Kärräsin työvälineet ja Neon-ruusun alapihalle, jossa homma sai jatkua. Mikään ei koskaan hoidu yhdellä lapion pistolla, vaan aina syntyy loputon domino-efekti. Niin nytkin. Tarkoitus oli kaivaa Neon-ruusu Kaivoruusupenkin kärkeen, vastapäätä kasvihuoneen sisäänkäyntiä. Kuinka ollakaan, huomasin seisovani nilkkoja myöten mullassa kaivamassa palavaarakkautta ylös ja kiskomassa ruusujen välissä vallattomana kiemurtelevaa maahumalaa pois. Akileijakin on levinnyt ja sen jyhkeitä juurakoita oli lukuisia sammalruusua ahdistelemassa.
 |
| Eryngium alpina - Alppipiikkiputki |
Putsattuani aina vain isommaksi laajenneen alueen rikoista, istutin sammalruusun ja sen eteen Neon-ruusun. Istutin reunaan myös ruohosipulia, jota niinikään löytyi sekasotkuiseksi muodostuneelta alueelta.
Palavaarakkautta en istuttanut takaisin. Se meni kompostiin. Aina tekee vähän pahaa laittaa eläviä ja ehkä jollekin toiselle mieluisia kasveja kompostiin, mutta vaikka kuinka kuulostelin itseäni, ei palavarakkaus herättänyt minussa mitään erityistä tunnetta. Se on kaiken aikaa sijainnut aivan väärässä paikassa ja sateessa sen ohi kulkiessa se on ikävästi märkyydessään lätsähtänyt paljaisiin jalkoihini. Meidän tiemme siis erosivat.
 |
| Mahonia |
Siirtosuunnitelmani siis edistyy mukavasti. Vielä on joitakin ankaria kaivurupeamia tiedossa, mutta niiden aika on myöhemmin. Kirjoapteekkarinruusu saa muuttaa Pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin, josta taasen pensasmustikat saavat siirtyä kasvimaalle omaan lavakaulukseensa. Parempi keskittää hyötykasvit yhdelle alueelle, jossa niiden suojaaminenkin on helpompaa kuin ripoteltuna sinne tänne pitkin puutarhaa.
 |
| Achillea micrantha - Keltakärsämö |
Saattaa kuulostaa päättömältä, mutta myös Ruusupenkin takarivistä lähtee Sointu ja eturivistä Neilikkaruusu yläpihan Pikkupuutarhaan. Istuttaessani olen arvioinut niiden kasvuvoiman ja ulottuvuudet aivan liian alakanttiin. Menetysten uhalla on parempi koittaa antaa muuttaville ja jäljelle jääville paremmat olosuhteet elää ja pulskistua.
 |
| Ligularia dentate - Kallionauhus |
Vielä pitäisi keksiä paikka Pikkupuutarhan Kriikunapenkistä ylös kaivamalleni Safiirihortensialle. Se nousi keväällä hitaasti, mutta nousipa kuitenkin. Se jäi nopeasti vierellä kasvavien syysasterien ja toiselta puolelta vyöryvän verikurjenpolven ahdistamaksi. Pari kertaa kävin leikkaamassa verikurjenpolven versoja safiirihortensia päältä pois, kunnes totesin, ettei paikka ole laisinkaan otollinen hortensialle. Nyt se voi aika hyvin purkissa kasvimaan kupeessa. Kukkimisesta ei ole viitteitä, kunhan pysyy elossa, se riittää tässä vaiheessa.
 |
| Lysimachia punctata - Tarha-alpi |
Bermudankolmiota viime syksynä uudistaessani löysin syysleimujen välistä pienen kärhön. Uskon sen olevan alppikärhö, mutta miten ihmeessä se on joutunut syysleimujen sekaan? Siinäpä arvoitus. Alppikärhö asuu kyllä samalla alueella, mutta väliä on lukuisia metrejä ja isoja norjanangervoja. Nyt kärhö on purkissa ja sekin voi oikein hyvin. Eiköhän sillekin paikka löydy.
 |
| Phlox paniculata 'David' - Syysleimu |
Puutarhaani katsellessa olen miettinyt, onko tämä kesä jotenkin erityisen otollinen kaikkien kasvien ylenmääräiselle kasvulle ja rehottamiselle? Vai onko puutarhani tullut johonkin sellaiseen pisteeseen, että isommat huoltotoimenpiteet ovat yksinkertaisesti ohittamattomia? Ehkä kumpaakin. Monta edellistä vuotta on mennyt kaikenlaisten uusien ihanuuksien metsästämisessä ja omaan pihaan kaivamisessa. Nyt ne ovat kotiutuneet ja samalla vauhdittaneet vanhempien kasvien viihtymistä ja tilan valtaamista. On siis leikattava, raivattava ja jotain kaivettava kokonaan pois.
 |
| Hydrangea arborescens - Pallohortensia |
Kaksi edellistä kesää puutarhalla meni totutellessa uudenlaisiin olosuhteisiin; valoa riittää aamusta iltaan, tuuli osuu entistä useammin, jotka pitkiin sateettomiin kausiin yhdistettyinä tuottavat melkoista kuivuutta. Suurempia menetyksiä ei ole tullut, vaan uskon kasvien tykkäävän enemmän tästä uudesta ympäristöstä. Kunhan tämän loppukesän ja syksyn juoksutan kasveja suunnitelmani mukaan ympäri puutarhaa, olemme ehkä pääsemässä taas jonkinlaiseen tasapainoon - minä ja puutarha.
 |
| Astilbe arendsii 'Brautschleier' - Jaloangervo |
Kaikkinensa perjantai oli erittäin mukava päivä. Selkä ei kiusannut, työt etenivät ja mieli on hyvä. Torstai-iltana ehdin leikata nurmikonkin, joten viikonloppuna ei tarvitse leikkurin perässä juosta. Ehdin jopa nyppiä pergolan laatikoiden petuniat ja leipoa mustikkaista mamman marjapiirakkaa.
Kuvat ovat aivan muita, kuin työn alla olevista kohteista. Kamera on liian herkkää tavaraa kulkemaan kottikärryissä lapion ja multasäkin kaverina. Yritän kuvata työmaita sitten, kun istutusten tulokset alkavat näkyä.
 |
| Verbascum chaixii - Ranskantulikukka |
Luvassa on säiden puolesta mukava viikonloppu. Heinäkuu vaihtuu elokuuksi, joten kesää on vielä vähintään kolmannes jäljellä. Nautitaan!
Ps. Voitin Puutarhahetki - suurien unelmien puutarhablogin arvonnassa "Pihan perinnekasvit" -kirjan. Lämmin kiitos Tiiulle ja erityisesti onnettarena toimineelle perheen vanhimmalle lapselle! Olin aikeissa ostaa kirjan, joten arvontavoitto osui nappiin. Viikonlopuksi onkin mukavaa luettavaa tiedossa.
