sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Juhannussaalis

Kesäkukkakimppu pihapöydällä

Juhannusaattona laitoin keittiössä ruokaa. Juuson flexin olin kiinnittänyt yläpihan juoksunaruun ja viimeksi kissaa vilkaistessani se nukkui täydessä unessa leikkimökin terassilla. Pitkin pituuttaan, kuten sillä on tapana. Silloin tällöin pilvien raosta paistavasta auringosta nauttien.

Päiväunet leikkimökin terassilla

Keittiössä työskennellessäni tapaan kuunnella radiota ja niinpä en heti kiinnittänyt huomiota takkahuoneen suunnasta kuuluvaan omituiseen meteliin. Hetken kyllä jo mietin, että Juuso taitaa taas olla tulossa sisään. Se, kun ei pitkään ulkona viihdy, jos en ole jossain lähistöllä. Toivoin kissan pysyvän pidempään ulkona, jotta voisin pitää pihaovea auki. Kesällä on vain niin mukava päästää tuoksut ja äänet avoimesta ovesta sisään, mutta Juuson ollessa sisällä se ei ole mahdollista. Juuso ei vapaana ulkoile, enkä halua ottaa riskiä, että se omin päin lähtisi seikkailemaan. 

Metsästäjä

Jatkoin siis keittiöpuuhiani, kunnes pihaovelta alkoi kuulua äänekäs naukuminen. Oli pakko mennä katsomaan, mikä herralla on hätänä. Juuson flexi ylettyy nippanappa takkahuoneen sisäpuolelle ja siinä se tuijotti minua ovensuussa ja vuoroin jotain terassin lattialla olevaa. Terassin matolla rötkötti pahoinpidelty ja henkensä jo menettänyt hiiri tai myyrä. Takkahuoneen lattialla oli runsaasti veriroiskeita. Juuso oli innokkaana metsästäjänä tuonut saaliinsa minulle näytteille. Kenties jopa paiskonut sitä aikansa takkahuoneessa kummallisista äänistä päätellen. 


Päästin Juuson valjaista, laitoin pihaoven kiinni ja pesin lattian. Seuraavaksi hain hanskat ja muovipussin, johon nappasin raadon ja kävin hautaamassa sen puiston laitaan. Sillä aikaa Juuso oli napostellut raksuja ja käynyt kirjaston lattialla olevaan koriinsa nukkumaan. Pesin käteni ja jatkoin juhannusruoan valmistamista. 

Usein haudattavaksi jää vain jyrsijän roippeet, jos niitäkään. Kenties Juuso tällä kertaa kuvitteli juhannuksen kunniaksi saavansa jotain pidemmälle valmistettua. Annoin sille iltapäiväkahvilla mansikkakakusta vähän kermavaahtoa, joka maistuikin kissalle mainiosti. Ei tainnut enää poika muistaa aamupäivän metsästyssaalistaan.