maanantai 11. joulukuuta 2017

Suosiolla luovutin


Viidenteen luukkuun tyssäsi minun joulukalenterisukkani. Suosiolla luovutin, sillä aika ei tässä vaiheessa riitä jatkuvaan purkamiseen ja ohjeiden tulkitsemiseen. Lankakin on jo niin nuhraantunut. Ehkä olisi pitänyt valita harmaa lanka. 

Ensimmäinen ja vielä toinenkin päivä sujui hyvin, vaikka toisen päivän ohjetta jouduin tankkaamaan moneen kertaan ennen sen perille menoa. Ikinä ei ole muutaman kerroksen kutomiseen mennyt niin paljon aikaa, kuin näiden joulukalenterisukkien kanssa on tapahtunut. Kolmannen luukun ohjetta väkersin koko illan. Jos hetkenkin huomio kiinnittyi toisaalle, sekosin laskuissa ja jouduin pahimmassa tapauksessa aloittamaan alusta. Kyllä korpesi, kun kaikki huomio piti ilta toisensa jälkeen olla vain ja ainoastaan käsityössä. Juuso-ressukka joutui luopumaan jokailtaisista rapsutuksista, kun en voinut laskea neuletta käsistäni. 

Kokonaan ei sentään ongelmia tarvitse omalle kontolle ottaa, sillä kahtena päivänä ohjeessa on ollut virhe, joka on sitten illalla korjattu. Yleensä olen tulostanut ohjeen heti aamusta ja illalla ryhtynyt toimeen ihmetellen, kun ei vaan onnistu. FB:stä löysin ryhmän, jossa joulukalenterisukan tekemiseen osallistuvat kommentoivat ja auliisti auttavat toisiaan. Sieltä löysin myös tiedon virheistä ja niiden korjauksista. Sittemmin ryhdyin seuraamaan ohjeiden perässä olevaa kommenttikenttää pysyäkseni paremmin perillä siitä missä mennään. 

Ohjeita on ollut hankala seurata, sillä kullekin päivälle on julkaistu kaavio, jossa ei kuitenkaan ole merkkien selityksiä. Kaavion lilsäksi ohje on kyllä selitetty kaavion jälkeen sanoin, mutta minua se on ainakin enemmän sekoittanut. Itse ainakin koen helpommaksi seurata kaaviota. 7. päivästä alkaen kaavioihin on näköjään laitettu myös merkkien selitykset. Palautteeseen on siis vastattu. Hyvä niin. Helpottaa varmasti niitä, jotka sinnikkäästi kalenterisukkaprojektissa jatkavat.


Testasin tämän sukkaprojektin yhteydessä eri materiaalista valmistettuja sukkapuikkoja. Bambu-puikot lensivät ensimmäisenä laatikkoon, sillä ne taipuivat ikävästi. Koko ajan tuntui, että pian puikko napsahtaa poikki. Bambuiset olivat muutenkin tikkuisen tuntuiset ja lanka luisti (liian) huonosti puikolla. Koivuiset olivat hitusen paremmat, mutta niidenkin pelkäsin kaiken aikaa menevän poikki. 

Käyttöön jäivät siis perinteiset metallipuikot ja hiilikuituiset KnitProt. Tarkoitus on hankkia kokeiluun myös neliskanttiset cubics-puikot, joita monet kehuvat kovasti. 

Loppuvuodesta 2016 ostettu orkidea kukki uudelleen heinäkuusta joulukuulle.

Minun on äärimmäisen vaikea lopettaa jotain projektia kesken. Vaikka se olisi kuinka työlästä tai jopa epämiellyttävää. Haluan saattaa aloittamani loppuun ja siitä on usein syntynyt turhia paineita ja päänkivistystä. Ylimääräistä stressiä välttääkseni olen yrittänyt opetella luovuttamista ja luopumista. Sitä, että saa olla keskeneräinen ja epäonnistua ilman, että koko maailma siihen kaatuu. 

Kun nyt pystyin nakkaamaan keskeneräiset joulukalenterisukat lankakoriin, ojennan itselleni siitä hyvästä kukan ja kiitoksen. Tänään aion purkaa kalenterisukkien aloitukset, jotta saan puikot muihin töihin. Kalenterisukkien ohjetta aion kuitenkin seurata ja sen itselleni tulostaa. Ehkä palaan työhön sitten, kun joulunalustyöt eivät paina päälle ja aikaa on muutenkin enemmän. Ja voihan ohjeesta käyttää kivoja kuvioita muihin neuleisiin.

Ukkokullan jouluksi 2016 tuoma valkoinen orkidea kukki uudelleen 4.7.2017.

PS. Kuvat ovat orkideoista, jotka olen saanut kukkimaan uudelleen. Heinäkuun 4. postasin siitä, kuinka onnistuin saamaan Ukkokullan joulun alla tuoman orkidean kukkimaan. Samaisessa postauksessa epäilin, että myös toinen, neljällä eurolla ostamani vaaleanpunainen orkidea saattaisi alkaa kukkimaan. Ja alkoihin se ja kukinta kesti ihan tänne joulukuulle saakka. Nyt sen kukat alkavat väsähtää. Jatkossa aion huolehtia orkideoistani paremmin, enkä nakkaa niitä kovin helposti kompostiin, kuten aiemmin olen tehnyt. Josko saisin nähdä kumpaiseltakin vielä sen kolmannenkin kukinnan.