Kuvien pienentämisen myötä osa kuvista on kadoksissa.
Vihdoin aurinkoinen ja ihanan lämmin kesäpäivä. Ulkona tarkenee hihattomassa ja ilman sukkia jopa varjossa. Tietoisena urakan hikisyydestä, lähdin kuitenkin heti aamulla pihahommiin. Mielessäni alkoi hahmottua uuden kukkapenkin muoto ja toteutustapa. Siis nurmikkoa pienentämään!
Hieman turhaa
kärräämistä oli edessä, sillä
nyt oli tarkoitus siirtää viikko aiemmin metsän laitaan kipattu
kukkapenkkien
rajausmatsku takaisin nurmikolle. Taisi tulla 3-4 kärryllistä tavaraa,
ruohoisia multapaakkuja, joita syntyi leventäessäni vanhoja
kukkapenkkejä. Hikiseksihän nuo muutamatkin kärrylliset osoittautuivat ja niinpä
toteutin osan projektista ja jätin loput myöhempään ajankohtaan.
Aikamoinen kekohan siitä
muodostui. Kanttasin keon ympärystän pyöreään muotoon ja laitoin
kanttauksen
pohjalle suodatinkangasta. Sen päälle sain Ukkokullalta käytettyjä
kiuaskiviä ja
omalta kivienkeräyspaikaltani kärräsin vielä pienempiä kiviä lisäksi,
jotta
tuohon kanttaukseen ei kuluisi niin paljon kivituhkaa. No, eipä tuota
kivituhkaa paljon ollut jäljelläkään. Vajaa kärryllinen eli siltäkin
osinkin
homma jäi kesken. Peittelin keon kosteilla sanomalehdillä ja päälle
viritin
ison pressun. Siellä muhikoon jonkin aikaa, kunnes on kunnolla aikaa jatkaa projektia.
Nyt sitten aivonystyrät työskentelemään
jatkoideoita. Kivituhkaa on tilattua lisää, jotta saan erotettua
kukkapenkin kunnolla nurmikosta. Ja onhan sille kivituhkalle muutakin käyttöä
tässä pihassa. Suurinpiirtein tiedän, mitä kukkia penkkiin näin alkuun tulee.
Ja kuten jo aiemminkin olen miettinyt – ääneenkin – vasemman rinteen kunnostus
lähtee samalla käyntiin. Tai on jo lähtenyt, sillä olen surutta tallustellut
rinteessä ahomansikoita syömässä.
Ja nyt on sitten jalkapallon EM-kisatkin käyty ja voittaja löytynyt, joten ehkä tulee mentyä hiukan aikaisemmin nukkumaan.
