maanantai 2. huhtikuuta 2018

Ei se ollut aprillipilaa


Minä niin kuvittelin ja toivoin tälle maanantaille ennustetun lumipyryn olevan silkkaa aprillipilaa. Aamulla ulos ikkunasta kurkatessani ajattelin auringon jo paistavan ja lehtien otsikoissa lukevan isolla " APRILLIA, APRILLIA, EILINEN SÄÄENNUSTUS OLI APRILLIPILAA!" Ei ollut ja sen saattoi omin silmin havaita. Lunta on jo ehtinyt sataa muutama sentti ja lisää tulee kaiken aikaa. Ihan iltaan saakka sateen on ennustettu jatkuvan. Yök ja kääk ja kaikki muutkin mäntit huudahdukset päälle.


Lumitöihin tässä kaiketi on lähdettävä. Lumikolat ja  -lapiot ovat edelleen talon seinustalla, sillä ne ovat yleensä toimineet erinomaisina sateen estäjinä. Heti, kun keväällä raahaan kolat kellariin, tulee vähintäänkin yksi tai kaksi pyryä. Jos annan vempainten nojata varaston seinään vähintään siihen saakka, kun kaikki räystäiltä tippunut vesikin on aikaa sitten haihtunut, voi jo olla varma isompien lumisateiden olevan menneen talven riesoja.

Kaipa se kevät sieltä joskus saapuu, vaikka  juuri nyt ei siltä tunnu. Onneksi on vielä muutama pääsiäismuna jäljellä. Napsin niitä lohdukseni.