Vielä jaksaa

Malus purpurea 'Aamurusko' - Koristeomena

Puutarhassa työskentely vähenee vauhdilla. Iltaisin pimeä laskeutuu yhä aiemmin ja sadettakin on riittänyt lähes joka päivälle. Puissa on vielä jonkun verran lehtiä, vaikka viime aikojen navakat tuulet ovatkin tehneet parhaansa lehtien pudottamiseksi. Kohta niitä on enemmän maassa kuin puussa. 

Kunhan tulee pidempi kuiva jakso, lähden haravoimaan käytäviltä lehdet puiden ja pensaiden tyville. Alapihalla haravoin ensin lehdet kanttausurista nurmikolle, jossa sitten ajan kasat siksakkia ruohonleikkurilla silpuksi. Paksuimmat silppukeskittymät päätyvät istutusalueille, puiden ja pensaiden alustoille ja kenties jonkun verran myös kompostiin. Osa saa jäädä nurmikolle.

Clematis Texensis-ryhmä Princess Kate 'Zoprika' - Tarhalyhtykärhö

Jotkut kasvit pitävät vielä sinnikkäästi kiinni kesäkaudesta. Runsaimmin kukkineista kärhöistä jokunen kuuluu näihin. Princess Katessa on vielä muutamia nuppuja, joita se ei ehkä enää ehdi avata. Sen sijaan avautuneet kukat kestävät todella pitkään näyttävinä. Eivätkä nuo elonkaarensa lopullakaan olevat rumia ole.

Clematis Ville de Lyon - Loistokärhö

 
Kesällä 2021 istutettu Ville de Lyon on ollut uskomattoman ahkera kukkija. Eipä se ole pahemmin loukkaantunut kuivuudesta, eikä näistä sateistakaan. Nuppujen avautuminen on nyt hidastunut. Avautuneita kukkia on useita ja ne pysyvät hyväkuntoisina pitkään. Tämä kuuluu ehdottomasti pihani lempparikärhöihin.

Clematis 'Polish Spirit' - Tarhaviinikärhö

Polish Spirit on joka vuosi ollut yksi varmimpia ja pisimpään kukkineita. Nyt se joutuu taistelemaan tilasta ja näkyvyydestä puista pudonneiden lehtien kanssa.

Clematis 'Aljonushka' - Tarhakellokärhö

Alapihan Aljonushkakaan ei ole vielä siirtynyt talviunille. Vaikka torstaivastainen yö oli pakkasyö. Aamulla puoli kahdeksalta mittari näytti -3,5℃. Muuten meidän nurkilla öisinkin mittari on kivunnut lähelle +10℃.

Rosa F.J.Grootendorst - Neilikkaruusu

Pensasruusuista neilikkaruusu, Sävel ja Ritausma vähät välittävät syksystä. Samoin maanpeiteruusu Fairy kukkii yhtä iloisena, kuin heinäkuussa. Teresanruususta leikkasin useita yli kaksimetrisiä oksia kokonaan pois. Jäljelle jääneitä olisi niinikään kannattanut madaltaa, sillä lumen painosta oksat painuvat maahan ja repeytyvät.

Leikkaamisen olisi voinut jättää kokonaan kevääseen, mutta halusin mahdollisimman paljon tavaraa maanantain kaatopaikkakeikalle. En tiedä, saammeko rikkoutuneen oksasilppurin kuntoon. Jos emme, uuden hankinta jäänee kevääseen.

Digitalis purpurea - Sormustinkukka

Sormustinkukka on tehnyt sisäänkäyntiä vastapäätä kaksi uutta kukkavanaa. Ehkä sormustinkukkaa vähän jo vilutti, kun uudet vanat jäivät edellistä matalammiksi.

Ihme on, jos ensi kesänä ei sormustinkukkia kasva joka nurkalla. Ainakin niiden lehtiruusukkeita on yllin kyllin. Joistakin paikoista olen jopa ylimääräisiä kitkenyt pois. Huvituksen tyvellä ei kohta erota sormustinkukkia esikoista. Tuosta en aio mitään kitkeä pois, sillä sormustinkukkien mukana mullasta saattaa nousta samalla paikalla olevia lumikellon pikkuisia sipuleita. Olkoon nyt sulassa sovussa ja katsotaan tilanne uudelleen keväällä.

Pulmonaria saccharata - Valkotäpläimikkä

Tämän kuvan nähdessänne toteatte ehkä, että tuo on jo nähty ja kuultu. En vain jaksa lakata hehkuttamasta imiköiden mainiota olomuotoa. Nämä kesällä makkaripenkkiin istutetut valkotäpläimikät ovat niin komeita ja upean värisiä. Selkäpiissä kyllä samanaikaisesti tuntuu kauhun väreet, sillä ankara talvi kasaa makkaripenkkiin massoittain lunta ja pahimmassa tapauksessa myös jäätä. Miten imikät selviytyvät. Ehkä menen noiden päälle makaamaan ja kehollani lämmittämään ja suojaamaan niitä talven koitosten yli.

Pulmonaria Majeste - Tähkäimikkä

Imiköitä nämäkin, tähkäimiköitä. Edelleen huvittaa kesäinen huoleni imiköiden mahdollisesta taudista. En ihan heti tajunnut, että istuttamani tähkäimikät ovat luonnostaan lehdiltään hopeanhohtoisia. En tainnut taimia kaupasta ostaessani edes huomata, että kyseessä ei ole täpläimikkä. Tohkeissani tuijotin taimilapun nimeä Pulmonaria lukematta sen pidemmälle. Onnellinen kömmähdys. Jos nämä nousevat keväällä keittiöpenkistä, kiitän hölmöä itseäni oikein kädestä pitäen.

Lauantaiaamun tihkusateessa kiertelin puutarhaa. Pikkupuutarhaan päästyäni huomasin siellä vierailleen jonkun muunkin, vaan ei suinkaan kaksijalkaisen. Eikä niin mieluisan otuksen ollenkaan. Peurahan se oli pikkupuutarhassa tepastellut ruokailemassa. Oli näköjään napsinut komeamaksaruohoista kukinnot kitusiinsa. Verkotetun magnolian toiselta puolelta oli syöty myös osa syysastereista. 

Olipa hyvä, että ehdin edellisviikonloppuna verkottaa kaikki kriittiset kasvit. Komeamaksaruohot tuosta keväällä taas nousevat. Silti harmittaa, että peurat käyttävät pihaani buffettinaan. Miten niille saisi viestittyä, että puutarhan rakentaminen on raskasta, kallista, aikaavievää ja työn lopputulokset rakkaita? En soisi minkään katoavan lupaa pyytämättä peuran vatsaan.

Mahonia

Talven lähestymisen huomaa pikkulintujen ilmaantumisesta pihapiiriin. Ihan huomaamatta niiden touhujen seuraaminen on taas alkanut. Mustarastaita pihassa pyörii lukuisia. Ne ovat popsineet niin aroniat, pergolan Zilgaan jääneet rypäleet ja mahonian siniset marjatkin ovat pensaista tyhjentyneet.

Mustarastaat ovat aika hauskoja lintuja. Ainakin katsojan näkökulmasta. Yhtenä päivänä seurattiin mustarastaan saapumista aronian oksalle. Se oli valmiina nappaamaan marjan, mutta oksapa ei kestänyt ison linnun painoa. Oksa taipui ja taipui, kunnes läsähti maahan. Mustarastas pyllähti sekin maahan. Hetken se pyöritteli päätään sen näköisenä, että toivottavasti kukaan ei nähnyt. Sitten jatkoi muina miehinä uusintalennolle seuraavaan aroniapuskaan.

Helleborus - Jouluruusu

Päivänpesän elämää -blogin Katja oli löytänyt puutarhansa jouluruususta nuppuja. Siitä innostuneena tein tsekkauskierroksen omien jouluruusujen parissa. Ei löytynyt nuppuja, ei ainuttakaan. Menetin runsaana kukkineet Double Ellenit viime talven koitoksiin. Menetyksestä  kimpaantuneena ostin ensi tilassa uusia, joiden annoin kerätä voimaa ja kasvattaa juuria isoissa ruukussa aina loppukesään saakka. Sitten kaivoin ne maahan. Hyvin ovat kotiutuneet, mutta ymmärrettävästi saatan joutua odottamaan nuppuja. Eipä löytynyt nuppuja edes niistä vanhemmista jouluruusuista, jotka selvisivät talvesta. Odotetaan ja toivotaan. Ehkä sitten keväällä...

Latasin lauantaiaamun puutarhakierroksen kuvat koneelle iltapäivällä. Vasta näistä kuvista huomaan, että taivaalla oli ollut myös sinistä. Ilmeisesti jouduin jonkun isomman pilven alle, sillä sade ehti minua kastella. Iltapäivällä piti lähteä uudemman kerran ulos, mutta taivas oli jo aivan harmaana ja vettä tuli ajoittain ihan reippaasti.

Physocarpus opulifolius 'Amber Jubilee' - Ruskaheisiangervo

Koko kesän kiittelemäni ruskaheisiangervo on muuttunut vihreä-kelta-oranssista palavan punaiseksi. Jospa se sai ruskaväritartunnan vieressä kasvavalta Tuurenpihlajalta.

Quercus robur - Tammi

Kierroksen päätteeksi ravistelin päällimmäisiä sadepisaroita yltäni varaston ovella. Samalla huomasin naapurin pihalla kasvavan tammen, jonka syysväri on hieno sekin. Lehdet saattavat sinnitellä tammessa läpi talven, joskin ruskeaksi ne vielä muuttuvat. Onpahan väriä mahdollisen valkeuden  keskellä.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Torstaiaamuna olisi saanut hienoja kuurakuvia, syksyn ensimmäisiä, jos olisin pihamaalle ehtinyt. Eiköhän niitä kuurakuvamahdollisuuksia ole edessä runsain mitoin. Minulle kyllä sopii tällainen lämmin syksykin erinomaisesti. 

Mukavia lokakuun päiviä!