 |
| Kotikylän järvi 26.1.2017 |
Monissa blogeissa ja niiden kommenteissa on keskusteltu kuluneen talven vähälumisuudesta ja nollan molemmin puolin sahaavista lämpötiloista. Enää ei talvella pääse hiihtämään, varsinkaan etelässä, ja talvista näyttää tulleen entistä lyhyempiä.
Ilmaston lämpenemisestä valliltsee asiantuntijoiden ja tutkijoiden keskuudessa yksimielisyys. Skeptikkoja löytyy joka asian tiimoilta, niin myös tässä asiassa. Itse uskon asiantuntijoihin ja siihen, että ilmastomuutos on vakava ongelma kaikkialla. Niin myös meidän leveysasteillamme.
 |
| Lähimetsä 2.1.2017 |
Usein kuulee sanottavan, että onhan niitä lämpimiä talvia ollut ennenkin. Totta, vaihtelua on aina säätiloissa ollut. On ollut leutoja talvia ja todella kylmiä ja pitkiä talvia. Ilmastomuutoksesta huolimatta vaihtelua tulee olemaan jatkossakin. Kylmiä, runsaslumisia ja pitkiä talvia on jo nyt vähemmän ja ne harvinaistuvat edelleen. Tilastojen mukaan vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin rikkoen vuoden 2015 ennätyksen.
Suomessa lämpötilojen arvioidaan nousevan enemmän, kuin maapallolla keskimäärin. Meidän maamme sijoittuu osin arktiselle alueelle, jota ilmaston lämpeneminen tulee kurittamaan erityisesti.
Suomessa ilmastomuutos ei kovin paljon pidennä kesää, joskin hellejaksot saattavat pidentyä. Sen sijaan kovat myrskytuulet ja rankkasateet lisääntyvät. Suurimmat muutokset meillä tulevat talvisäähän. Talvista tulee yhä lyhyempiä, leudompia ja vähälumisempia. Paukkupakkaset käyvät harvinaisemmiksi. Tiedossa on aina vain enemmän harmaita ja pimeitä jaksoja, jotka korvaavat entiset lumi- ja pakkastalvet.
 |
| Perälenkillä su 29.1. oli tie jäinen ja pelto vähäluminen. |
Puutarhureista tietenkin tuntuu mukavalta, kun kevät saapuu aiemmin ja kesäisin kenties on pidempiä hellejaksoja. Suomessa marjan- ja vihannestenviljely sekä kasvihuoneviljely hyötyy lämpenevästä ilmasta ja pitenevästä kasvukaudesta.
Sahaavat lämpötilat, jatkuva märkyys, roudan ja suojaavan lumikerroksen väheneminen vaikeuttavat kasvien talvehtimista. Keväthallojen yleistyminen puolestaan saattaa palelluttaa leudosta talvesta liian aikaisin heräävät kasvit.
Vanhat ja uudet kasvintuhoojat hyötyvät ilmastomuutoksesta. Erityisen hyvin olosuhdemuutokset hyödyttävät niitä eliöitä, jotka voivat kehittyä vähävaloisessa syyskosteudessa. Tällaisia ovat esimerkiksi etanat ja sienitaudit Monet sellaiset taudit ja tuholaiset, jotka aiemmin eivät ole talvehtineet meidän oloissamme, tulevat lisääntymään.
En mielelläni harrasta "ennen kaikki oli paremmin" -pohdintaa. Moni asia oli toki ennen paremmin, mutta kyllä kehitys ja edistys valtaosin on positiivinen asia. Ilmastoasioissa muutokset ovat kuitenkin olleet negatiivisia ja pian alkaa olla myöhäistä tehdä asioille mitään. Globaalissa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vaikka Suomessa ilmastomuutoksen vaikutuksissa voidaan nähdä joitakin positiivisia etuja, emme voi välttyä kaikilta niiltä maailmanlaajuisilta ongelmilta, jotka tavalla tai toisella rantautuvat meillekin.
En ole talvi-ihminen, mutta mieluummin ottaisin lumisen talven pakkasineen ja helmikuisine hiihtokeleineen kuin tällaisen marraskuusta maaliskuuhun kestävän harmaan pimeyden ryyditettynä jäisillä kulkuväylillä ja kuravedestä loiskuvilla maanteillä.
Ammensin näitä tietoja seuraavista osoitteista:
Ilmasto-opas.fi
Ilmatieteen laitos
 |
| Bussi 19 kulki jäätietä pitkin Suomenlinnaan talvina 1985, 1986 |
Kävin loppiaisena Helsingin kaupunginmuseossa ja ostin sieltä postikortin, jonka kuvassa joukko ihmisiä käveli jäätietä pitkin Suomenlinnaan talvella 1978. Tuona talvena asuin itsekin Helsingin Ullanlinnassa ja muutaman kerran tuli hyisen tuulen tuivertaessa käveltyä Suomenlinnaan. Löysin netistä jutun, jonka mukaan Helsingin liikennelaitos korvasi muutamana pakkastalvena Suomenlinnan lautan pikkubussilla nro 19 (pikemminkin kyllä pakettiauto kuin bussi).
 |
| Jäätie Suomenlinnaan 1976. |
Suomenlinnan jäätietä ei ole tehty vuoden 1987 jälkeen. Osittain siihen on syynä yhä huonommaksi käynyt jäätilanne, mutta toki myös laivaliikenteen ja etenkin Tallinnaan suuntautuvan laivaliikenteen voimakas lisääntyminen vaatii väylien pitämisen avoinna myös läpi talven.
 |
| Jäinen polku talomme viereisessä metsikössä |
Etelään ja muuallekin Suomeen on satanut hieman lisää lunta. Se suojatkoon kasveja muutamiksi seuraaviksi päiviksi luvatuilta paukkupakkasilta. Sinänsä kyllä hiukan ihmetytti tulevien päivien pakkasesta uutisoiminen. Tuskin 20 asteen pakkanen edelleenkään meidän leveysasteellamme mikään outo ilmiö on.
Ohessa vielä pähkinänkuoressa ilmastomuutoksen tulevia vaikutuksia Suomessa.
Suomen ilmasto tulee muuttumaan enemmän talvella kuin kesällä
Suomi sijaitsee alueella, jossa lämpötilan nousun arvioidaan olevan selvästi voimakkaampaa kuin koko maapallon keskimääräinen lämpeneminen. Lisäksi muutokset näyttävät olevan suurempia talvella kuin kesällä. Lämpenemisen ohella sademäärien arvioidaan kasvavan. Suomen ilmaston muutokset ovat kaikissa skenaarioissa lähes samoja noin vuoteen 2040 asti. Vuosisadan jälkipuoliskolla erot kasvavat huomattaviksi kasvihuonekaasujen päästöjen määrästä riippuen.Lämpötila
- etenkin talvilämpötilat kohoavat
- hyvin alhaiset lämpötilat näyttävät harvinaistuvan
- hellejaksot yleistynevät
- kaikkein korkeimmat lämpötilat todennäköisesti kohoavat
- kasvukausi pidentyy ja muuttuu lämpimämmäksi
- etenkin talvipuolella vuotta sateet lisääntyvät ja tulevat yhä useammin vetenä
- rankkasateiden oletetaan voimistuvan enemmän kuin keskimääräisten sateiden
- talvella ja keväällä pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät jonkin verran
- kesällä poutajaksot saattavat jopa hieman pidentyä
- keväällä ja kesällä Suomen tuuli-ilmastossa ei juurikaan näyttäisi olevat odotettavissa muutoksia
- syksyllä ja talvella tuulet puhaltelisivat tulevaisuudessa aavistuksen verran nykyistä navakammin
- vaikka muutokset ovat pieniä, ne ovat useimmissa malleissa samansuuntaisia
- lumipeiteaika lyhenee
- lumen vesiarvo ja paksuus vähenevät
- routaa on nykyistä vähemmän
- lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperä on usein märkä ja sen kantavuus on huono
- talvista tulee pimeämpiä
- kesällä pilvisyys säilynee suurin piirtein entisellään
- Suomenlahdella vedenkorkeus saattaa kääntyä nousuun ja Perämerellä meri vetäytyy entistä hitaammin
- Itämeren jääpeite supistuu
