Omasta pihasta ei kiinnostavaa katseltavaa tai tekemistä löydä millään ilveellä. Jokainen lumi- ja jääpaakku on nähty tuhat kertaa. Alapihan kotikiven päältä lumi on sulanut ja paljastanut sammaleen. Että voikin tällainen väripilkku valkeuden keskellä lämmittää sydäntä.
Sunnuntain kävelylenkillä kierrettiin kahden järven rannat. Toisessa surisee pumppu pitämässä avantoa auki uimareita varten. Toista järveä lähestyessä kuulimme jälleen joutsenten törähdyksiä. Ja näimmekin kahden joutsenen kiertävän järven yllä. Sinnehän ne laskeutuivat köpöttelemään jäälle kävelijöistä ja hiihtäjistä välittämättä.
Kuvassa vasemmalla näkyvä tumma kiila on ehtaa kakkaa. Runsas viikko sitten hajosi paineviemäri, jonka vuoksi lähes 700.000 litraa jätevettä valui puron kautta läheiseen järveen. Edellinen vastaava rikkoutuminen oli tammikuussa 2018, jolloin jätevettä valui niinikään samaiseen järveen 160.000 litraa.
Järven ennestäänkin huonoa kuntoa on vuosien ajan parannettu vapaaehtoisvoimin. Asukkaat ovat syystäkin pettyneitä, surullisia ja vihaisia. Kunnan esittämä anteeksipyyntö ei paljon lohduta. Korjaustoimiin olisi pitänyt tarttua vuosia sitten.
Aurinko on hellinyt ja lämmittänyt koko viikonlopun ajan. Suunnittelin keittäväni kaakaot pihalla juotavaksi. Pihakalusteet ovat yhä kellarissa ja kellarin portaiden edusta vahvassa jäässä. Portaat ovat onneksi jo sulaneet, joten ei tarvitse joka kerta kieli keskellä suuta ja kädet tiukasti kaiteessa kellariin laskeutua. Puiston penkitkin sopivat tällä hetkellä paremmin lyhytjalkaisille levähtäjille.
Lenkin jälkeen ramaisi niin vahvasti, että kellahdin sohvalle kirjan kanssa. Tuolien ja pöydän kantaminen kellarista jäi toiseen kertaan.
 |
| Nemo kulkee häntä taipuneena pitkin selkää. |
Viikolla kävimme ruokkimassa ja rapsuttamassa tyttären kissoja. Tytär oli työmatkalla pohjoisessa. 17-vuotiaat kissaveljekset Nemo ja Loki olivat seurasta ilahtuneita. Molemmista on vaikea saada kuvia yhdessä tai erikseen. Nemo pyörii jaloissa väkkäränä, kellahtaa lattialle ja tarjoaa milloin mitäkin kinttua rapsutettavaksi ja silitettäväksi. Tämän katin kuvaamiseksi pitäisi kamerassa olla moottoriperä. Loki taasen köllötti päiväpeitteen alla. Tuli se sieltä esiinkin, mutta Nemo varasti jälleen shown.
Nemon kaltaisen adhd-tyypin kanssa elo ei käy yksitoikkoiseksi, eikä yksinäiseksi. Se ei päästä hetkeksikään silmistään. Takuuvarmasti tuntee itsensä tervetulleeksi Nemon kotiin mennessään. Heti tulijan nähdessään se heittäytyy selälleen valmiina vastaanottamaan rapsutuksia. Jossain vaiheessa ihmisen rapsutusinto laimenee, mutta Nemopa ei anna periksi. Se pyörii jaloissa loputtomiin. Nemon luona käydessä kiitän aina itseäni siitä, että auton hanskalokerossa on tarraharja.
Jutut ja kuvattavat ovat vähissä, kun lumesta ei vaan jaksa jatkuvasti tarinaa vääntää. Hyvä, että lenkillä nostin katseeni välillä ylöspäin. Huomasin puussa hauskan muotoisen käävän. Sydän tuosta tulee mieleen.
Enää viikko kevätpäiväntasaukseen (20.3.)* ja kaksi viikkoa kesäajan (27.3.) alkamiseen.
*Kevätpäiväntasaus eli kevättasaus on se hetki, jolloin Auringon keskipiste siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle tähtitaivaalle, eli ylittää taivaanekvaattorin etelästä pohjoiseen.
