Luminen järkytys

 
Tässä osoitteessa alkaa huumorintaju olla vähissä. Varauduin tälle tiistaille luvattuun lumisateeseen, mutta määrä yllätti ja meni totaalisesti yli ymmärryksen. Meidän pihalla lunta oli tiistaiaamuna yli 20 senttiä ja lisää luvattiin iltaan saakka. Asumme lähellä Nuuksiota, jonka mittausasemalla mitattiin lumensyvyydeksi 28 cm.

YLEn meteorologi Matti Huutosen mukaan vastaavaa koetaan muutaman kerran vuosisadassa. "– Voidaan puhua poikkeuksellisesta kelistä. Tällainen vallitsee noin kerran 30 vuodessa tai harvemmin, Huutonen sanoo." Edellisen kerran lunta satoi yhtä runsaasti esimerkiksi Helsingissä vuonna 1972. (Lähde: YLE).

Pihasta ei ollut toivoakaan päästä mihinkään kasvattamatta siipiä selkäänsä. Aura saapui kotikadulle puolen päivän aikaan, mitä pidin positiivisena asiana. Ajattelin, että urakoitsija on jo vaihtanut auransa harjaan ja lähettänyt ylimääräiset kausityöntekijät rasvaamaan halleihin kesäsäilöön laitettuja lumikoneita. 

Aurakuski oli jopa poikkeuksellisen hövelillä tuulella, sillä meidän kohdalla hän pysähtyi kertomaan suhaavansa jalkakäytävää useamman kerran ja aukaisevansa lopuksi tonttiliittymät auratusta lumesta. Kuten sitten tekikin.

Putsasimme talon ympäri kolan menevät kulkuväylät. Ja tietenkin sisäänkäynnin sekä varaparkkipaikan, koska kadulla ei ole nyt tippaakaan tilaa mahdollisille vieraspysäköijille. Lumen kolaamista helpotti mahdollisuus työntää se ensimmäiseen sopivaan paikkaan. Rohkenen uskoa ja toivoa, ettei lunta enää enempää tule. Ainakaan tällaisia määriä. Ei siis tarvitse varautua jättämään tilaa seuraaville lumille.

En myöskään halunnut kolata lunta istutusalueille, joissa tiedän olevan piippoja hyvässä kasvuvauhdissa. Nyt kaikki on tietenkin sataneen lumen painamina maassa littanoina, mutta juuri siksi varoin saapastelemasta istutusalueilla. Jos ja kun tämä kaikki lumi sulaa pois ja kasvit mahtuvat taas suoristamaan selkänsä.

Kävin pudottamassa lumet kasvihuoneen  katolta. Tuoksuherneet ja talvikylvökset ovat muovilaatikoissa tuplaharson alla kasvihuoneessa. Näyttivät voivan ihan hyvin. Mittarin mukaan kasvarissa on alimmillaan ollut -4.9 ℃, enimmillään +4℃. Runsas viikko sitten vein kasvariin kukkalaatikot, joihin kylvin retiisiä. Vielä ei näy viherrystä, jota en tosin odottanutkaan. 

Tällä kertaa en jäänyt kasvarin edustalle istumaan ja nautiskelemaan luonnon äänistä. Olisi tullut vilu takamukseen lumisella tuolilla kyyhöttäessä.

Tiistaiaamuna pikkupuutarhan marjakuusen alla kyyhötti sepelkyyhky. Lukuisa joukko mustarastaita vipelsi pitkin hankea. Osa kävi ikkunalaudallakin kurkkimassa, mihin heitä ruokkinut nainen oikein on kadonnut. Ostosiemenet on kaikki syötetty linnuille. Kauppaan en lähde kesärenkailla lisää hakemaan. 

Sunnuntaina murskasin pähkinöitä ja ripottelin niitä suoraan maahan, jossa useampi punarinta kävi ruokaa nokkimassa. Nyt luin uutisista, että punarintoja on löytynyt kuolleina. Uutisessa kehottettiin vaikkapa murskaamaan talipalloja ja laittamaan murska maahan. Monet muuttolinnut eivät osaa käydä ruokinta-automaateilla. Otin viimeisestä marjakuuseen ripustamastani talipötköstä puolet, pilkoin sen ja heitin maahan pikkulinnuille. Paikalle ilmestyi oitis useampi mustarastas. Punarintoja sen sijaan ei näy. 

Linnunruokaa ei suositella laitettavan maahan jyrsijöiden vuoksi. Normaalisti laitan siemeniä vain ruokinta-automaatteihin ja talipötköjä niitä varten hankkimiini metallisiin oksille ripustettaviin telineisiin. Nyt muuttolintuja on tullut runsaasti ja niiden selviytyminen tästä takatalvesta surettaa. En usko, että jyrsijäongelma syntyisi tällaisen yksittäisen toimenpiteen seurauksena. Pikkulinnut ovat puutarhan kannalta hyödyllisiä ja puutarhaihmisen ystäviä. Yritetään auttaa niitä selviytymään tästä takatalvesta.

Kaikki kevätpiipot ovat jossain lumen alla. Päästäkseni alapihalle, putsasin portailta ylimmät lumet. Portaiden väleihin kasvaneista kevätkirjotähdistä yhden terälehtien sineä oli hivenen näkyvissä. Siinä muistutus väreistä, joista muutama päivä sitten pääsimme jo aika kivasti maistiaisia saamaan. 

Kunhan tämän kaaoksen tuoma lumi sulaa, saamme aloittaa kevään piippojahdin uudelleen. Toivottavasti kasvit eivät ole saaneet pahoja vaurioita. Eivät ne, jotka ovat jo nousseet, eivätkä mullassa nousua odottavat.

Ilmastomuutos tarkoittaa ääri-ilmiöiden lisääntymistä. Kaiketi tämä poikkeuksellinen kylmyys ja runsas lumisade vuodenaikaan nähden on yksi sellainen. Kunpa lähes kolmen tunnin lumityöt viikko ennen vappua jäisivät ainutlaatuiseksi ja toistumattomaksi muistoksi.

Naapurin Mamis, ahkera puutarhakissamme, oli kahlannut pation lumihangen läpi terassillemme tassujaan kuivattamaan. Se tuijotti minua intensiivisesti tähdätessäni sitä kameran objektiivilla läpi ikkunan. Taitaa Mamistakin ottaa pattiin upottava ja kylmä lumi.

Alapihalla kahlatessani törmäsin yhteen kolmesta koristekissasta. Siellä se vartioi selkäänsä köyristäen marjapensaita, jotta linnut eivät tulisi syömään kypsyviä marjoja. No, taitaa vielä mennä tovi jos toinenkin marjojen kypsymistä odotellessa.

Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Näköpiirissä on paluu keväisiin tunnelmiin. Vappuviikolle on luvassa mukavan lämpimiä päiviä. Öisin mittari painuu vähintäänkin lähelle nollaa, mutta päivälämpötila laittaa lumet sulamaan. Jos meteorologit menevät vääntämään nämä toiveikkaat lukemat jälleen kerran takatalvisiin miinuksiin ja yhä uusiin lumisateisiin, ehdotan heille muuttoa sinne missä pippuri kasvaa. Meidän pihalla pippuri ei todellakaan kasva.

Juoru (kirjo-, purppura- tms.)

Hiukan helpotti tämä luminen marmatus. Vähemmän valkoisia maisemia odottaen toivotan kaikille keväisempiä tunnelmia!

PS. En vienyt lumikolaa ja -lapioita kellariin, josta jouduin ne tänä aamuna hakemaan. Jätin ne varaston seinustalle. Olkoon siinä pelotteena jokaiselle lumipilvelle, joka vähänkin yrittää lähestyä lastillaan meidän pihaa.