Arvaapa kuinka iloinen oisin
jos pionin lehdellä asua voisin!
Vaaleanpunaiset pionipilvet
soutaisi kattoni yllä,
saisin taivaan tuoksua hengittää,
tuntisin, miten leviää
suojaksi pionin kukka.
Arvaa nauttisinko? -Kyllä!
- Lena Anderson - (suomentanut Hannele Huovi)
jos pionin lehdellä asua voisin!
Vaaleanpunaiset pionipilvet
soutaisi kattoni yllä,
saisin taivaan tuoksua hengittää,
tuntisin, miten leviää
suojaksi pionin kukka.
Arvaa nauttisinko? -Kyllä!
- Lena Anderson - (suomentanut Hannele Huovi)
Puutarhureilta ei ole voinut
jäädä huomaamatta, että Pionit ovat avanneet nuppunsa. Nuo valtavan kokoiset ja painavat kukat
avautuvat toinen toisensa jälkeen ihastuttamaan katselijoitaan. Ruusua
kutsutaan usein puutarhan kuningattareksi, mutta pioni on kyllä hyvä kakkonen –
kruununprinsessa kenties. Pitkään ajattelin, että pioni on jotenkin vaikea
kasvi. Etäinen, saavuttamaton tavalliselle pihanrakentajalle. Sitä se ei
kuitenkaan ole. Siirtämisestä pioni ei pidä ja sitä olen omieni kohdalla
välttänyt. Hyvin nuo ovat kasvaneet ja kukkineet jo yli 20 vuotta. Korkean
vartensa ja painavan kukkansa vuoksi pionit vaativat tukemista. Jostain kumman
syystä pionien kukinnan aikaan tuppaa tulemaan kaatosateita - ainakin meidän pihalla - jotka helposti
hakkaavat painavat kukinnot maahan, varsinkin, jollei niitä ole tuettu. Pionin
nuput ja kukinnotkin keräävät muurahaisia, mutta niistä ei kasville ole
haittaa. Elävät sulassa sovussa kiusaamatta toisiaan. Alkuvuosina en raaskinut
taittaa ainuttakaan pioninkukkaa maljakkoon, mutta nyttemmin kerään niitä myös
sisälle silmieni iloksi. Kukkia on sen verran paljon, ettei muutaman katoamista
millään huomaa. Pioni on hyvä poimia maljakkoon hiukan nuppuisena, jolloin se
kestää leikkokukkana paremmin.
Tuuli ja pioni
Tuuli tukisti ruusupuuta,
ravisti raivoisasti.
Puhalsi terälehtiä
pionin poimuille asti.
Raskas punainen kukka
kumartui kohti maata.
Miettien eikö tuuli,
edes hieman hiljetä saata.
Kauan ei jaksaisi enää
pitää pioni puoliaan.
Taittuisi hauras varsi,
poikki menisi kokonaan.
Tuuli tukisti ruusupuuta,
ravisti raivoisasti.
Puhalsi terälehtiä
pionin poimuille asti.
Vielä viimeinen henkäys,
sitten hellitti huokaisten.
Pioni kohotti kasvojaan,
ylös varjosta vilkaisten.
Näki auringon korkealla
pilven lomasta hymyilevän.
Sitä kohti hehkuvin poskin,
nosti kukkansa verevän.
ravisti raivoisasti.
Puhalsi terälehtiä
pionin poimuille asti.
Raskas punainen kukka
kumartui kohti maata.
Miettien eikö tuuli,
edes hieman hiljetä saata.
Kauan ei jaksaisi enää
pitää pioni puoliaan.
Taittuisi hauras varsi,
poikki menisi kokonaan.
Tuuli tukisti ruusupuuta,
ravisti raivoisasti.
Puhalsi terälehtiä
pionin poimuille asti.
Vielä viimeinen henkäys,
sitten hellitti huokaisten.
Pioni kohotti kasvojaan,
ylös varjosta vilkaisten.
Näki auringon korkealla
pilven lomasta hymyilevän.
Sitä kohti hehkuvin poskin,
nosti kukkansa verevän.
- Seija Silvennoinen -
Säätiedotukset ovat hehkuttaneet tulevaa ukkosilmaa, joka voi olla rajukin. Ainakin vettä on luvassa runsaasti. Täytyy siis tallentaa kirjoitelma, ettei se katoa sinne kuuluisaan bittiavaruuteen. Tapani on kyllä myös sulkea tietokone ja nettiyhteys. Tämän päivän tekniikka on herkkä ukkoselle. Samoin ukkonen on kerran rikkonut lattialämmitystermostaatit, joten nekin lienee paras sulkea. Näin lämpöisellä ei todellakaan lämmitystä tarvita. Pilvet peittävät taivaan ja tuulenvire keinuttaa puita, mutta siitä huolimatta mittarissa on reilusti yli 20 astetta, eikä todellakaan paljaita jalkoja palele.
Kyllä on puutarhassa kaikensorttisia
lehtiä ja kokonaisia kasveja vioittavia kirvoja ja muita ötököitä vaikka toisille jakaa. On etanoita ja kuoriaisia ja ties mitä, joiden nimiä en ole ehtinyt etsiä. Daalian lehdet on joku kaveri napostellut suihin parempiin ja kriikunassakin on useita paljaita lehtiruotoja, lehtivihreä on kelvannut lounaaksi jos toiseksikin. Harvinaisen paljon tänä kesänä on tuholaisten aikaansaamia vaurioita. Viikko sitten laitoin nokkosia hautumaan kannelliseen astiaan. Tulollaan on siis sekä lannoitetta että myrkytyslientä. Viikon saa vielä muhia kannen alla ja sitten haisevaa tuotosta laimentamaan ja kasveille jakelemaan. Toivottavasti siitä on jotain iloa.
Portissa kasvavaa Humalaa olisi pitänyt käydä ohjaamassa, jotta se ei alkaisi haittamaan portista alapihalle kulkemista. Vaan en ole ehtinyt.
Pikkuhomma, mutta kun pitäisi hakea kellarista portaat avuksi.
Ei ole iso homma tuo portaiden nouto kellarista, mutta kun ne pitäisi kiikuttaa sinne takaisinkin.
Eikä sekään iso homma ole, mutta kun pitäisi laittaa jotkut läpyskät jalkaan.
Eipä vaikea tehtävä tuo jalkineiden laittaminen, mutta kun läpyskät on etuovella.
Eihän niiden läpysköiden noutamiseen kauaa mene, mutta kun matkalla osuu vettä kaipaava kukkanen silmään.
Äkkiähän tuon kukan kastelee, kunhan ensin haen kastelukannun.
Mikäs on kastelukannun hakemisessa, mutta kun siellä ei ole vettä.
Piankos kastelukannun täyttää, kunhan ensin käyn avaamassa kaivopumpun.
Eikä sen pumpun avaamisessa mitään vaivaa ole, kunhan ensin laitan läpyskät jalkaan.
Ja ne läpyskäthän oli siellä etuovella eli näin se menee. Yksi tehtävä johtaa toiseen ja kolmanteen ja lopulta se ensimmäinen jää tekemättä.