Sain naapurilta vuodenvaihteessa jouluruusun, jota olen yrittänyt vaalia huolella siinä toivossa, että saisin sen pidettyä hengissä kevääseen saakka. Jouluruusu ei selvästikään pidä lämpimästä huoneilmasta, mutta meiltä ei parhaalla tahdollakaan löydy sopivan viileää sijoituspaikkaa. Alkuun jouluruusuni avasi nupullaan olevia kukkia, mutta nyttemmin ne ovat kuolleet avautumatta. Tänään satuin katsomaan kukkaa vähän tarkemmin ja huomasin nupun pinnalla lukuisia vihreitä kirvoja. Suihkutin kasvia mäntysuopaliuoksella. Nyt täytyy seurata kukan tilannetta ja uusia käsittely tarvittaessa. Josko se tuosta taas virkistyisi.
Kirvoista en niin kovin ihastunut, mutta piristystä löytyikin sitten toisaalta. Nimittäin, viikko sitten maanantaina kylvämäni pelaguiden siemenet ovat tulleet taimelle. Näiden kevään ensimmäisten taimien ilmaantuminen on kuin suurempikin perhetapahtuma. Ehkä en sentään kakkukahvia ryhdy keittämään, enkä edes tasajalkaa hyppimään, mutta pieni juhlallisuuden tunne sydänalassa hyväksyttäneen.
Loppupäivän voikin sitten viettää korttiaskartelun parissa. Tulossa on lukuisia syntymä- ja muita merkkipäiviä sekä tietenkin ensi perjantain ystävänpäivä.
Leppoisaa pyhäpäivää ihan kaikille!
