keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Johan on ollut huikean hienoja kevätpäiviä!

"Mitä  hyvää täältä löytyykään!"
 

Myrskyisän viikonlopun jälkeen viikko alkoi aurinkoisena ja lämpimänä. Kaikki muut työt saivat väistyä, sillä hinku pihalle on ollut melkoinen ja tekemättömien töiden lista pitkääkin pidempi. Puutarhahommia saa olla vaikka toisille jaettavaksi, eivätkä ne silti yhtään stressaa. Ainakaan minua. Joku tehtävä voi olla vähemmän kivaa, mutta kaikki tyynni kuuluvat tähän elämää suurempaan intohimoon eli puutarhahörhöilyyn.

Lämpö herätti krookukset kertaheitolla.

Piipot poksahtavat auki kilpaa toistensa kanssa. Maassa on runsaslumisen talven jäljiltä sopivasti kosteutta. Lämpö ja aurinko herättävät sipulikukkien lisäksi kaikkea muutakin. Peurojen ja jänisten röyhkeästä verotuksesta huolimatta krookuksia nousee kivasti siellä täällä. Tuntuu, kuin niitä olisi tänä keväänä tavallista enemmän. Ehkä ne pitivät välivuotta viime keväänä.

Kevätkurjenmiekkoja joka lähtöön


Kevätkurjenmiekkojakin tupsahtelee ensimmäisten seuraksi. Viime syksynä istutin meidän puutarhan ensimmäisen jääkurjenmiekan, josta kuva ylläolevan kollaasin vasemmassa alareunassa. Mistä se on saanut nimekseen jääkurjenmiekka? Enemmän tuosta tulee aurinko tai tuli mieleen.

Rhodo ja mahonia ovat hiukan kärsineet

Toistaiseksi en osaa sanoa talvituhoista paljoakaan. Pihalla pyöriminen vaatii taas aivonystyröiden aktivoimista ja muistin virkistämistä. Ilmeisesti nollaan talven aikana kaikki edellisvuoden tiedot ja kevään tullen täytyy listoista tutkia, mitä on tullut istutettua mihinkin.

Osa toisesta mahoniasta on mennyt aika ruskeaksi, vaikka laitoin sillekin varjostusverkon aika varhain. Näin on käynyt ennenkin, joten enää en pelästy menettäväni koko kasvin.Seuraan kasvin tilannetta ja pahimmin ruskettuneet lehdet ja oksat leikkaan pois. Siitä se taas virkistyy.

Rhodoista oikeastaan vain yhdessä on enemmän ruskeita lehtiä. Vuosiin en ole tähän ongelmaan törmännyt, joten kerrotteko, miten hoidan alakuloista rhodoa.

Primula pruttoniciaca 'Sirje'


Esikoita olen vuosien aikana istuttanut vaihtelevalla menestyksellä. Parhaiten ovat viihtyneet etelänkevätesikko ja syklaaminpunainen suikeroesikko. Viime kesänä ostin Nummelan ruusutilavierailulta pikkuisen suikeroesikko Sirjen. Iloisena huomasin sen lykkäävän lehtiä. Aika kiva, jos myös kukkii.

Primula elatior - Etelänkevätesikko


Pikkupuutarhaan istutin vuosi sitten kaksi etelänkevätesikkoa ja yhden himalajanesikon. En laittanut niille nimitikkuja, joten nyt en osaa nimetä kahta esiin noussutta. Aika näyttää, ovatko molemmat etelänkevätesikoita ja nouseeko kolmas ehkä myöhemmin.

Pulmonaria saccharata 'Dora Bielefeld' - Valkotäpläimikkä


Viime toukokuussa Pikkupuutarhaan istutetut kaksi valkotäpläimikkää ovat kumpikin elossa. Syksyllä olopihan Syreenipenkkiin siirretyssä valkotäpläimikässä on jopa kaksi nuppua, vaikka sen olemus muuten on talven jäljiltä vähän rähjäinen. Tällaiset uusien tulokkaiden kukkaiset esiintulot ovat aina niin mukavia.

Helleborus - Jouluruusu linnunruoka-automaatin alapuolella.

Istutusalueita en ole kovin pikkutarkasti rapsuttanut enää vuosiin. Napsin kuivuneita perennanvarsia ja poistan paksuimmat vaahteranlehtikeskittymät. Ripottelen varoen piippojen väleihin ja sinne tänne multaa, joka peittää pahimmat rikkakeskittymät. 

Kuvassa linnunruoka-automaatin alla kasvava jouluruusu. Kuten näette, lintujen syöttäminen sotkee ympäristöä. Vaihdoin talvella kuorittuihin auringonkukansiemeniin vähentääkseni sotkuisuutta. Koska käytössä oli alkutalven kuorelliset siemenet, näen eron ympäristössä vasta ensi vuonna. Tarkoitus on laittaa jouluruusun ympärille katemultaa ja kas, näkymät muuttuvat.

Useampi tunti vierähti kellarikasvattamossa siirtäessäni tomaatit, kurkut ja paprikat kasvatusastioihin. Niihin, joissa nämä hyötykasvit viettävät kesänsä kasvihuoneessa. Kaksi kasvia yhteen 30 litran astiaan. Aiemmin olen kuskannut kasvit purkeissaan kasvihuoneeseen ja siellä siirtänyt ne sitten istutusastioihinsa. Viime keväänä istutin kasvit kokeeksi jo kellarissa. Tilavampi multatila näytti innostavan kasvit rehevään kasvuun. Kuskasimme Ukkokullan kanssa kottikärrillä astiat kasvihuoneeseen. Menihän siihen vähän enemmän aikaa suhteessa, että olisin pienemmät purkit vienyt kasvihuoneeseen istutettaviksi. Mielestäni homma toimi hyvin ja siksi teen samoin nyt.

Potentilla nepalensis 'Miss Willmott' - Nepalinhanhikki

Kuvittelin kylväneeni tomaatteja, kurkkuja ja paprikoita maltillisesti. Ainahan joitakin ylimääräisiä taimia tulee ja niin kävi nytkin. Pari tomaattia, kurkun ja paprikoita istutin pojalle. Hän voi kokeilla niiden kasvattamista lasitetulla parvekkeella. Muita täytyy tarjota naapurille.

Tomaattien, kurkkujen ja paprikoiden siirryttyä toiseen paikkaan kellarissa, syntyi ensimmäisen kasvilampun alle hiukan tilaa. Äkkiä se täyttyi, kun nostin lattialta ja pimeämmistä paikoista purkkeja lähemmäs valoa. Käsittämätöntä, miten tolkku on taas kadonnut kasvatushommista. 

Valitettavasti kellarikasvattamosta on niukasti kuvia tarjolla. Kamera ei ollut tälläkään kertaa mukana. Lisäksi tehokkaan kasvilampun valossa kaikki kuvattu on keltaista.

Nokkosperhonen talventähdellä

Maanantaina meidän mittari näytti parhaimmillaan +14 astetta. Vaatetta saattoi huoletta vähentää. Pörriäisiä surisi varsinkin krookuksissa. Sainpa kuvattu nokkosperhosenkin. Kurkia ja joutsenia lensi pihaa rapsuttaessa talon yli useita kertoja. Kauempaa on kuulunut muutaman päivän ajan kurkien huutelua. Äänien suunnasta päätellen ne ovat pellolla meistä eteenpäin.

Kroppa on iltaisin jäykkänä päivän aherruksesta. Pois kaikki ruikutus, sillä tätä aikaa on odotettu. Johan on ollut huikean hienoja kevätpäiviä!