torstai 4. kesäkuuta 2020

Alkukesän valkeita kukkijoita

Malus domestica 'Huvitus" - Omenapuu

Omenapuut aloittavat parhaillaan kukintaansa. Nuppuja kaikissa neljässä puussa on valtavasti. Ensimmäisenä kukkansa avasi Huvitus ja Valkeakuulas kirii hyvänä kakkosena. Punakanelikin yhtyy joukkoon ja viimeisenä tulee syysomena.

 
Pölyttäjiä ei kukissa pörise samalla innolla kuin viime kesänä. Toivottavasti kuitenkin sen verran, että saamme satoa. 

Rhododendron Cunningham's White

Rhodo Cunningham's White on nuppuisena vähän samanlainen, kuin omenapuutkin. Nuppu on vaaleanpunainen, mutta avauduttuaan siinä ei ole häivähdystäkään rosaa. Ei, vaan hiukan keltaista, kuten kuvasta näette. Cunningham's White saattaa kukkia vielä syksyllä toistamiseen. Silloin tosin paljon kevättä vaatimattomammin.

Narcissus Sir Winston Churchill

Narsisseja puutarhassani on tänä keväänä kukkinut aika vähän. Voittopuolisesti keltasävyisistä mm. Las Vegas ja muutama muu. Valkoisista Mount Hood on jo lopettamassa. Kuvan Sir Winston Churchill on vasta aloittanut. Se muistuttaa perunanarsissia. Tuoksusta en voi sanoa mitään. Ehkä on pyydettävä Ukkokultaa nuuskaisemaan, tuoksuuko ja millaiselle.

Narcissus Recurvus

Recurvus on minusta aivan ihana. Hänen nuppujensa avautumista sain odottaa pitkään. Tuumin jo, tuleeko hoikista nuppuvarsista kukkaa laisinkaan. Tulihan sieltä.

Anemone sylvestris - Arovuokko

Arovuokkoa minulla ei ole vielä kovin montaa vuotta ollut. Jonkun blogista tai pihasta tämän bongasin ja itselleni halusin. Tykkään kovasti, vaikka onkin hurja leviämään. Pariin paikkaan olen arovuokkoa siirtänyt, jotta se täyttäisi korkeampien kasvien tyvialueita. Voi olla, että jonain päivänä manaan itseni moisen teon vuoksi Etelänavan jäätikölle saakka. Toivottavasti näin ei käy, sillä tykkään kovasti lämpimistä kesäilmoista.

Prunus domestica subsp. insititia  - Kriikuna

Kriikunan kukinta meni tänä(kin) vuonna ohi supernopeasti. Viime kesänä saimme kolmesta kriikunapuusta todellisen jättisadon. Vieläkin on pakastimessa muutama rasia kriikunoista ja aronioista valmistamaani mehua, josta keitän kiisseliä aamupuuron lisukkeeksi.

Spiraea 'Grefsheim' - Norjanangervo

Kriikunan tapainen pikakukinta on norjanangervoillakin. Arvon itseni kanssa aina, onko parempi leikata norjanangervoja keväällä ennen kukintaa, heti kukinnan jälkeen vaiko vasta syksyllä. Taidan tällä kertaa leikata alapihan rengaspenkin angervoista osan alas, koska sieltä olen vanhempia oksia ottanut vuosien mittaan pois useinkin. Sen sijaan pikkupuutarhan angervot ovat saaneet rauhassa ränsistyä, enkä aio niiden alasleikkausta siirtää enää yhtään. 

Spiraea chamaedryfolia - Idänvirpiangervo

Työhuoneseinustan angervojen alasleikkauksesta on pari vuotta. Ne eivät leikkausta kaipaa. Paitsi välistä piti kaksi puskaa leikata, sillä ne eivät tehneet lehtiä nyt laisinkaan. Toivottavasti eivät ole kokonaan kuolleet, sillä pitkästä rivistöstä on vaikea kaivaa kahta pensasta pois. Toisaalta aukkoakaan ei voi jättää. Näyttäisi hölmöltä. Täytyy seurata tilannetta ja pohtia mahdollista ratkaisua.

Viola - Orvokki

Nämä kuvan orvokit kasvavat talon kulmalla, pensaiden alustalla. Lähellä olevan salaojakaivon kannella on monena kesänä ollut ruukussa orvokkeja. Niitä nyppiessäni olen nakannut orvokinjämät pensaiden alle. Sinne on siis kertynyt siemeniä, joista kasvaa nyt hauskan näköinen "orvokkipenkki".

Viola - Orvokki

Kevään ensimmäiset kesäkukat ovat aina orvokkeja. Vapun aikaan ostin isomman määrän, jotka istutin kahteen kukkalaatikkoon pergolan kaiteen reunalle. Nämä valkoiset pikkuorvokit näyttävät vähän kiukkuisilta. Vai ovatko juuri heränneet ja siristelevät silmiään aamun auringossa.

Prunus pumila var. debressa - Lamohietakirsikka

Lamohietakirsikka kuuluu niihin kasveihin, joka joskus "oli saatava", vaikka kunnon paikkaa sille ei ollutkaan. Se on viettänyt monta vuotta Oikearinteessä. Huomasin sammalleimun, pikkutalvion ja sulkaneilikan kasvaneen lamohietakirsikan lomaan niin tehokkaasti, ettei valkoisia kukkia kunnolla edes näkynyt. Hetken kävi mielessäni kirsikan siirtäminen toiseen paikkaan, vaan tutkiessani sitä tarkemmin, ajatus muuttui. Kasvi on niin tehokkaasti ankkuroitunut rinteeseen, ettei sitä hevillä sieltä ylös oteta. 

Oikearinne kesäkuun alussa 2019

Edessä on rinteen siivous joka tapauksessa, sillä edellisestä kerrasta on jo useampi vuosi. Alkukesästä näyttää vielä ihan siedettävältä, kun sammalleimut kukkivat ja sulkaneilikat sekä maksaruohot kasvavat innolla. Kesän mittaan puna-apila ja kaikenlaiset rikkaruohot nousevat tehokkaammin esiin. Ne ovat alkaneet hissukseen vallata tilaa vähän liikaakin. Myös vuorenkilvelle riittää tila kuvan oikeassa reunassa.

Oikearinne vastakkaisesta suunnasta kesäkuun alussa 2019

Rinteen siivouksessa on iso urakka, koska kaikki mahdollinen on kaivettava pois ja juuret putsattava rikkaruohoista, jonka jälkeen istutan jaetut taimet takaisin. Ehkä jätän homman loppukesään tai vähintäänkin kosteampaan aikaan. Kuivassa hiekkarinteessä kasteluvesi valuu helposti pois kasvien juurelta, joten taivaallinen kastelu olisi istutusvaiheessa tervetullutta.

Tulipa Exotic Emperor

Keräsin tähän postaukseen parhaillaan valkoisena kukkivia kasveja. Aika paljon valkoista on minullekin kertynyt. Kaikista ei edes löytynyt sopivan tuoretta kuvaa. Nykyisin valkoisena kukkivista kasveista nousee mieleen Versoja Vaahteramäellä -blogin Riina, joka rakastaa valkoisia kukkia. Valkoinen on kaunis ja tyylikäs väri, josta itsekin pidän kovasti. Kukkien suhteen taidan olla aika ahmatti. Kunhan tavalla tai toisella silmää hivelee ja mieltä ilahduttaa, saa luvan muuttaa puutarhaani. Väri muodostuu harvoin esteeksi.