 |
| Prunus Accolade - Koristekirsikka Kevätsuudelma |
Monet suomalaiset sananlaskut ovat omiaan latistamaan ihmisen iloa saavutuksistaan. Tapaan iltaisin kirjata puutarhapäiväkirjaan päivän aikaansaannokseni. Ihan jo siitäkin syystä, etteivät kaikki tärkeät vähemmän tärkeistä puhumattakaan välttämättä pysy päässäni. Pienetkin merkinnät saattavat seuraavana keväänä vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä ja milloin kylvän.
Olen ahkeroinut viime päivinä puutarhassa saaden paljon aikaan. Kun sitten torstai-iltana istahdin jälleen kirjaamaan tekemisiäni, muistui mieleen sanonta "Laiska töitään luettelee". En nakannut kynää laatikkoon, vaan sinnikkäästi jatkoin aikaansaannosteni luettelemista. Mielestäni olin ollut kaikkea muuta kuin laiska. Joutakoon romukoppaan mokoma sananlasku.
 |
| Tomaatti kukkii |
Ensimmäisenä kirjattuna tehtävänä oli laskeutua kellarinportaita tutkimaan kasvilamppujen valossa asuvien taimien tilannetta. Vettä niille piti antaa ja nyppiä tomaateista varkaita. Tukikeppien korkeus ei pian enää riitä, joten toivon hartaasti yölämpötilojen nousevan. Tomaatit pitäisi saada kasvihuoneeseen, jotta voin sitoa niille tukinarut kasvarin kattoon. Vuosi sitten vein tomaatit ja kurkut kasvariin 18.5. Vaan silloinpa olikin paljon lämpimämpää, niin päivin kuin öin.
Isokokoisia, painavissa astioissa asuvia tomaatteja on vaikea kiikuttaa ulos ja sisään totuttaakseen niitä vähitellen ulkoilmaan. Niinpä pidän ulkona työskennellessäni kellarin ovea auki, jotta kasvilamppujen tuottama lämpö hieman laskee. Muuta lämmitystä kellarissa ei nyt ole. Näin toimien mittari näyttää kasvien läheisyydessä +18℃.
Ajattelin seurata lämpötilan kehitystä vielä viikon. 10 päivän ennusteissa seuraavina öinä lämpötila on alimmillaan +2℃, mikä on aivan liian vähän tomaateille ja kurkuille, joilla lämpötila ei saisi laskea alle +10℃. Koska kasvarissani ei ole lämmitystä, vien sinne tomaattien kera lämmittimen, jota varten kelaan sähköjohdon terassilta rinteen kautta alapihalle.
Tuoksuherneet ovat viettäneet kasvihuoneessa jo pidemmän aikaa. Ne kaipaavat pääsyä isompaan astiaan, mutta en uskalla niitäkään vielä siirtää ulos. Pari laatikollista siemenestä kasvatettuja perennoja on niin ikään kasvarissa.
Vein kasvariin myös pari laatikollista jo nupullaan olevia samettikukkia. Yöksi peittelen osan kasveista harsolla. Pidempään kasvarissa olleet tuntuvat jo karaistuneen.
Retiisien ja ruusukaalien harvennusta tiedossa.
Kasvarissa on myös huhtikuun lopulla kukkalaatikoihin kylvämäni retiisit ja ruusukaalit, jotka ovat hyvin kasvussa. Ruusukaaleista osan siirrän lavakaulukseen, kunhan vielä vähän lämpiää. Retiisit saavat kasvaa kukkalaatikossa syöntikokoisiksi.
Yhteen kasvilavaan kylvin porkkanaa ja retiisiä. Ja toiseen kasvilavaan laitoin talvivalkosipulien kaveriksi tavallista sipulia. 500 g:n pussin koko sisältö ei mahtunut laatikkoon, joten loput työnsin karviaismarja- ja punaherukkapensaiden väliin. Siellä on syvämultainen paikka, jossa sipulit mahtuvat kasvamaan. Jos suostuvat.
Laitoin kylvetyille laatikoille tuplaharsot. Samantien viritin pariin muuhunkin laatikkoon harsot valmiiksi, vaikka laatikoissa ei mitään vielä kasvakaan. Harsojen kanssa puleeraaminen ei kuulu lempipuuhiini. Varsinkin, kun jossain vaiheessa kesää harsot tulee viikattua sikin sokin pariin laatikkoon. Sen sijaan, että lajittelisi ne vaikka koon mukaan. Helpottaisi kummasti näitä kevään väkerryksiä.
Kahden pienen pensasmustikan kaveriksi laitoin toissakesänä Lappalainen etelässä -blogin Nilalta saamani mesimarjat. Kuten kuvasta näkyy, mesimarjat viihtyvät vallan hyvin. Mesimarja leviää sekä siemenistä että maanalaisilla rönsyillään. Se sopii hyvin myös maanpeitekasviksi, joten harmaat aivosoluni työskentelevät aktiivisesti miettien mesimarjavauvoille uusia sijoituspaikkoja.
 |
| Osassa peuran maistelemista tulppaaneista nuppu on tallella. |
Olen ripotellut aika monta kottikärryllistä multaa istutusalueille peittämään kuivia lehtiä ja karikkeita. Viime päivinä tuuli on puhaltanut monena päivänä voimakkaasti levitellen vaahteranlehtiä pitkin poikin. Kunhan tulee aika leikata nurmikko, kasaan kanttausuriin ajautuneet lehdet leikkurin eteen silputtaviksi.
 |
| Kirjopikarililjojen kukintavuoro on lähellä. |
Kaikenlaisten kärräämisten lomassa ja erityisesti niiden jälkeen olen kierrellyt puutarhassa tutkimassa ja taivastelemassa kasvien heräämisen ihanuutta. Sormet hakeutuvat helposti multaa rapsuttamaan. Josko jo tänään tämä, tuo ja se kasvi olisi nousussa. Jälleen näkemisen ilo on suuri, kun vihdoin löytyy punertavia kärkiä tai vihertäviä silmuja. Edellisten vuosien työ ei ole mennyt hukkaan. Yksi viheliäinen talvi ei tuonutkaan suuria tuhoja tullessaan.
Torstai-illan kuvauskierros jäi kesken, kun tummat pilvet vyöryivät vauhdilla täyttämään koko taivaan. Ensimmäiset pisarat putosivat hiuksille kipittäessäni kameran kanssa sisälle. Ja sitten alkoikin huumaava kohina pilvien laskiessa vesilastinsa tienoon niskaan. Kerta toisensa jälkeen. Luonto kiittää tehokkaasta kastelusta.
Prunus Accolade - Koristekirsikka Kevätsuudelma
Minäkin kiitän vuoden 2016 äitienpäivälahjaani, koristekirsikka Kevätsuudelmaa. Se on aloittamassa kukintaansa. Nuput ovat sen verran ylhäällä, että niitä läheltä nähdäkseni täytynee raahata tikkaat puun alle. Jos kerran kirsikka jaksaa kukkia, jaksan minäkin tikkaat sen seuraksi kantaa.
Kukkaisia kevätpäiviä teille kaikille!
