perjantai 4. helmikuuta 2022

Tuleeko lisää lunta?

 
Minkähän niminen lumimyräkkä tuolta lännestä taas on tulossa? Viiden aikaan iltapäivällä pitäisi olla meidän nurkilla. Ainakin tiedän, missä muodossa ulkoilen viikonloppuna. Lumikolaa rattoisasti sinne tänne työntäen ja hikipäässä lapiollisia kinoksen päälle heitellen tietenkin.

Rosa Therese Bugnet - Teresanruusu


Torstaina auringossa kimaltavat hanget loivat satumaisen postikorttimaiseman. Ei vaan ollut aikaa eikä tilaisuutta räpsiä siitä kuvia. Perjantaina oli kiirehdittävä tallentamaan puhtaat hanget ja lumesta notkuvat puut kotipihassa, sillä lauantain plussakelit voivat muuttaa postikorttimaisemat piankin vähemmän satumaisiksi.

Teresanruusu tervehtii minua leikkimökin kulmalla alakuloisen näköisenä. Maassa lötköttävät oksat yleensä nousevat kevään tullen, mutta olen kyllä suunnitellut parin pisimmän ja vanhimman oksan poistamista. Teresanruusun varret punertavat korallikanukan tapaan, ainakin aurinkoisena päivänä.

Tuolla jossain on Pikkupuutarhani
 
Puutarhassa käyskentely vaatii tällä hetkellä aimo annoksen positiivista henkeä ja huumorintajua. Alapihalla kulku myös polvitaipeeseen ulottuvassa lumessa tarpomista. Pikkupuutarhassa en ole vähään aikaan edes käynyt.

Rosa spinosissima 'Plena' - Juhannusruusu


Pikkupuutarhan juhannusruusu supattaa jotain mielenkiintoista Ville de Lyon -kärhölle. Sen verran vanhuudenhöperö ruusu jo, ettei tajua kärhön nukkuvan mullan sisällä. Taitaa tuossa samassa kasassa köynnöstukeen nojata myös osa toisen syyshortensian oksista. Aika notkeita ja taipuisia ovat näiden kotipuutarhan puskien selät. Jos itse makaisi viikkotolkulla huonossa asennossa, ei kovin helpolla kevään tullen pystyyn nousisi. Juhannusruusu selviää vuodesta toiseen ilman lihasrelaksantteja.

Kenties menee vielä hetki jos toinenkin, ennenkuin pääsen tässä kohtaa mullasta esiin tunkevia piippoja katselemaan. Makkaripenkkiin tuuli ei ole kinostanut paksua hankea. Emmekä ole siihen lunta kolanneet, koska vähän varjoisempana paikkana sulaminen kestää keväällä pidempään. Vaan mikä ihme Crocus Mi...? Sitten muistinkin sekoittaneeni krookussipuleita ja merkinneeni ne crocus mix-nimellä.


Leikkimökin terassille syksyllä unohtunut puutarhasammakko iskee selvästi minulle silmää. Tai sitten se on niitä lajeja, jotka jähmettyvät ja jäätyvät kauttaaltaan, kunnes kevätaurinko saa niiden elimistön taas heräämään.

Perhe uhkasi joskus vuosia sitten ostaa minulle puutarhatonttuja. Kieltäydyin kunniasta. Ja sain puutarhasammakoita. Niitä taisi jossain vaiheessa olla kolme. Yhdelle kävi köpelösti, kun rikkaruohoja putsatessani nakkasin kiven takaviistoon kuvitellen sen menevän aiemmin aloittamaani kivikasaan. Ei mennyt. Kova kopsahdus ja räsähdys. Yksi puskan alla seisonut puutarhasammakko menetti päänsä.

Ensimmäiset kylvöt on tehty. Jossain vaiheessa tarvitsen muutakin, kuin kylvömultaa. Vein varmuuden vuoksi muutaman säkin syksyllä kellariin. Näistä puuvajan luona seisovista multasäkeistä ei ihan heti apua ole. Syväjäädytettyä multaa, joka onneksi sulaa ja lämpiää kesään mennessä.


Meinasin jo tuskastua, etteivät viikko sitten kylvämäni siemenet jaksa itää ollenkaan. Jaksaahan ne, jos niille antaa riittävästi aikaa ja rauhaa. Paprika California Wonder sieltä jo kurkistaa. Toivon mukaan esimerkillään vetää muutkin ihmisten ilmoille näytille.

Lilium martagon - Varjolilja


Tuulikello kilkattaa tasaiseen tahtiin. Laitanpa takkaan tulen ja villasukat jalkaan.
Mukavaa viikonloppua kaikille!

Talvipoika sipsutteli,
lumivarpain hipsutteli.
Lumivillaa ripsutteli,
haituvia hapsutteli.

Nauroi vitivalkein hampain.
Ratsasteli lumilampain,
puitten ali, puitten yli.
Lunta kukkuroillaan syli.

Talvi tuli valkein varpain,
huulin huurteisin.
Vilun viitta hartioilla,
hiuksin hileisin.
Peitti pellot nietoksilla,
järvenselät jäällä.
Pupuperhe puikkelehti
talviturkit päällä.