Elämä on ajoittain todella epäoikeudenmukaista. Eikö ihmiselle riittäisi normaaliin vanhenemiseen liittyvät vaivat, eteisvärinät ja diabetes, vakavasti sairastuneen puolison hoitaminen ja hautaan saattaminen. Onko ihan pakko latoa siihen päälle vielä vakava syöpäsairaus. Ukkokullan äidillä todettiin viime viikolla rintasyöpä. Vielä ei täysin tiedetä, millainen ruljanssi on edessä, mutta arvatenkin raskaita viikkoja on tiedossa.
Onneksi minulle on karttunut runsaasti omaishoidon kokemuksia viimeisen kahden vuoden ajalta auttaessani omia vanhempiani kumpaisenkin sairastaessa. Ehkä tämä kantapään kautta hankittu kokemus ja tietämys pääkaupunkiseudun terveydenhoitosysteemistä, seikkailuista järjenkäytön unohtamassa sairaalabyrokratiassa ja Kelan kummallisuuksista onkin tarkoitus hyödyntää satakymmenprosenttisesti.
En halua ruikuttaa, olenhan itse terve, samoin oma perheeni. Totean vain, että sodan ja puutteen vuodet eläneet, pitkän ja raskaan päivätyön tehneet vanhukset ansaitsisivat rauhallisen ja leppoisan loppuelämän.
