Joululahjat on paketoitu ja osa jo vastaanottajiensa koteihinkin toimitettu. Aaton ja pyhien ruokalista alkaa vihdoin löytää muotonsa, mikä ei sinänsä kovin vaikea asia ole, sillä pitkälti perinnesapuskoilla mennään tänäkin vuonna. Kaikenlaista tekemistä toki riittää, mutta niin sitä riittää aina.
Muutama päivä sitten vietin ystävien kanssa päivän Somerolla. Aamulla aurinko hieman pilkotti sumun läpi. Päivän mittaan sumu vain tiivistyi. Somerolaisella ystävälläni ei montaa taloa naapurissaan ole ja nekin harvat katosivat pehmeään usvaan.
Sakea sumu tuntui vaimentavan äänetkin ja vain jostain läheltä kuuluvan koiran haukkuminen rikkoi hiljaisuuden. Jotenkin epätodellinen ja kuitenkin huikaisevan kaunis tunnelma.
Valo on tähän aikaan vuodesta vähissä. Näissä kuvissa kello lähentelee vasta puolta päivää. Pian on tämän kauden valopussi tyhjennetty ja alkaa jälleen sen täyttyminen. Huomenna, keskiviikkona eli 21.12. on talvipäivänseisaus ja siitä se taas lähtee. Jollei ihan vielä kevät, niin melkein ainakin. Seuraan facebookissa Puutarhuri Koskista ja hänen kalenterissaan nyt eletään loppukesää. Vastaavasti talvipäivänseisauksen jälkeen alkaakin sitten alkukesä. Aika valoisa ajattelumalli, sanoisin.
Juhlitaan siis joulu ensin pois ja sitten voidaankin vähitellen ryhtyä kaivelemaan siemenpusseja ja suunnata katseet kohti kesää.
