keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Kehtaanko edes kertoa...


...että lankesin vielä muutamaan sipulipussukaan maanantaisella kauppareissulla. Kun niin halvalla sain ja olivat ressukat ihan orpoina likimain tyhjässä hyllykössä. Eihän muutamaa sipulipussukkaa millään raaskinut yksin kauppaan jättää. 

Milloinkaan aiemmin en ole näin hillittömästi sipuleita ostanut. Maanantain koko päivän kestäneessä sateessa ajatus sipulihommista tuntui ihan realistiselta, mutta tiistaiaamuna mttari näytti -2 pakkasastetta. Pelkäsin jo pihamaalle mennessäni maan olevan liian koppuraista istuttamiseen. Olihan se pinnasta vähän kovaa, mutta istuttaminen sujui ongelmitta. Voipi olla, ettei näistä viime hetken sipuleista keväällä enää mitään tule. Vaan eipä ollut kallis lysti. Menee sitä rahaa turhempaankin. 

Anteeksi huonot ja heijustiksista kärsivät kuvat.
  
Krookuksia istutin sisäänkäyntiä vastapäätä pussillisen Botanicaa ja kaksi pussillista Pickwickiä. Bermudankolmion jättikuunliljan taakse laitoin pussillisen talventähteä. Ne ehtivät hyvin kukkia ennen kuunliljan kasvuunlähtöä. Niinikään sisäänkäyntiä vastapäätä laitoin myös 5 Narcissus Triandrus Haweraa. Keittiön ikkunan alla olevaan penkkiin upotin 8 Iris Hollandicaa, 5 kasvitieteellistä 'Praestans tub. Variety' -tulppaania  ja 7 Princess Irene -tulppaania. Valikoima on tällainen pelkästään siitä syystä, ettei kaupassa muita enää ollutkaan.


Ostin myös pussillisen onnenkäenkaalin sipuleita. Niitä en kuitenkaan istuttanut maahan, sillä tämä oxalis ei taida talvehtia ulkona. Mietin kuitenkin, säilyvätkö pikkuruiset sipulit/mukulat tuossa pussissa talven yli, vai pitäisikö ne laittaa turpeeseen tai multaan?


Syysmyrkkyliljat ovat kukkimisensa kukkineet, mutta niiden terälehdet ilahduttavat edelleen loistavina väripilkkuina kohmeisessa maassa kevätkaihonkukan vihreiden lehtien lomassa levätessään. Tässä kohtaa taputan itseäni ystävällisesti olalle kiittäen, että syksyn viime metreillä älysin hommata lisää syysmyrkkyliljoja. Jospa vielä näkisin sellaisen syksyn, jolloin ne kukkivat runsaana kasvustona muiden kukkien jo talveen syliin taipuneina.


Maanantai-iltana laskeva aurinko väritti taivaan punaiseksi. Palavaa taivasta katsellessani mietin, miten se vanha sanonta menee. Onko tiistaiksi tulossa kaunis sää vaiko vettä-räntää ja kenties jotain muutakin? Löysin iltaruskolle parikin sanontaa:

Iltarusko hyvä usko, aamurusko päivän pasko.
Iltarusko hyväks päiväks, aamurusko päivän pasko.

Ja niinhän se meni, kuten vanhan kansan sananlaskut viisaasti sanovat. Tiistaina aurinko paistoi kirkkaana siniseltä taivaalta aamusta iltaan. 

Maanantai-illan auringonlaskun värejä taivaalla.

Mukavaa viikkoa kaikille!