maanantai 6. heinäkuuta 2020

Varjoliljani mun

Lilium martagon var. Cattaniae

Tänä vuonna varjoliljat laittavat parastaan. Kukinta on runsasta ja rankoista säävaihteluista huolimatta tuntuu  kestävän pitkään. Eniten puutarhassani on sitä tavallista punaista varjoliljaa, joka on yllättänyt ilmestymällä aivan uusiin paikkoihin. Jopa keittiön ikkunan alla kasvaa yksi komea yksilö, enkä todellakaan ole siihen tietoisesti varjoliljaa istuttanut.

Lilium martagon 'Claude Shride'

Tavallisen punaisen ja valkoisen varjoliljan olen istuttanut vuosia sitten. Valkoinen on jostain syystä kadonnut, eikä uusikaan sipuli lähtenyt kasvamaan. Ehkä se joskus päättää nousta. Edelleen haluaisin valkoisen varjoliljan kukkivan runsaana, joten tilasin valkoisia varjoliljan sipuleita peräti kaksin kappalein.

Lilium martagon - Varjolilja pun.

Muutama vuosi sitten ostin Päivölän ruusujen koetilalla käydessäni muutamia varjoliljoja, joista Cattaniae kukkii nyt toista kertaa. Sen tumman punainen väri on kerrassaan hieno. Muistuttaa paljon Kiemurapenkissä kasvavaa Russian Rediä. En ole  minkäänsortin asiantuntija näiden varjoliljojeni kanssa, joten mahdollisesti kaikki tummanpunaiset ovat samaa sorttia. Kiemurapenkissä kasvaa myös oranssisävyinen Arabian Night, jossa ei kuitenkaan ole kukkavanaa laisinkaan. Lilja on kyllä noussut.

Lilium martagon var. Cattaniae

Toissa syksynä Muhevaisesta ostamistani kolmesta marhanliljasta tänä vuonna näyttää kukkivan ensimmäisenä Claude Shride. Nupulla on toinenkin marhanlilja, joka on joko Guinea White tai Manitoba Morning. Asuvat niin lähekkäin, etten tässä vaiheessa osaa sanoa, kummasta on kyse.

Lilium martagon - Varjolilja pun

Marhanliljoja on vähemmän myytävänä, joten aina tilaisuuden tullen täytyy olla valmiina. Lökar&Knölar -sivuston syyskauden tuotteissa on useampi marhanlilja, joten tilaus lähti oitis. Tilasin kaksi Albumia eli vallkoista liljaa, Guinea Goldin, Peppard Goldin ja Sunny Morningin.

Lilium martagon Russian Red

Kauneuden lisäksi näissä marhanliljoissa on myös se hyvä puoli, että harvemmin ne kaatuilevat sinne tänne. Viime päivien rankkasateista huolimatta korkeaksi kasvaneet kukkavanat seisovat tanakasti pystyssä. Näin kukkakin pysyy hyväkuntoisena, kun se ei makaa vesisateen rummuttamana maassa.


Rankkasateista ja maassa makaamisesta puhuttaessa katse kääntyy ehdottomasti pioneihin. Niiden kukintaa sai tänä vuonna ihailla pikakelauksella. Ensin helteet kiihdyttivät nuppujen avautumista ja osin jo kukkien lakastumistakin. Seuraavaksi saapuivat hartaasti odotetut sateet, jotka ovat päivä toisensa jälkeen - myös öisin - hakanneet pioniressukoiden raskaat kukat taipumaan kohti maata. Kunhan puutarha vähän kuivuu, käyn leikkaamassa pahimmin ruskettuneet ja vaurioituneet kukat kompostiin.


Sateet ovat tuttu tapahtuma pionien kukinnan aikaan. Niinpä sääennusteita seuratessani leikkasin rohkeasti kukkia maljakkoon niin sisälle kuin uloskin. Pioni kannattaa ottaa maljakkoon ennen kuin se on täydellisesti avoinna. Näin siitä on pidempään iloa maljakossa. Tiukassa nupussa oleva kukka ei välttämättä aina aukea.


Viikonloppuna sain myös mansikat pakastettua. Ostin kaksi laatikollista Polkaa. Marja on kookasta, hyvän makuista ja laatukin on erinomaista. Olin varautunut maksamaan enemmänkin, mutta viime vuotiseen tapaan laatikon hinta oli 35 €. 


Mustarastaat ovat pomppineet pihamaalla aktiivisesti kastemadot nokassaan. Epäilin niillä olevan pesä jossain lähistöllä, mutta vasta sunnuntaina sen löysin. Kävelin talon päädyssä, jolloin mustarastas lennähti pois seinustan köynnöshortensiasta. Siellähän se pesä on ja ainakin kolme avointa nokkaa näin siellä odottamassa matoannosta. Tarkoitus oli lähipäivinä pystyttää tikkaat seinälle ja lyhentää köynnöksen korkeimpia versoja, etteivät kasva kattorakenteisiin. Se työ saa nyt vähän aikaa odottaa, jotta mustarastas saa pesueensa rauhassa maailmalle.


Ensin oli lähes kolmen viikon helle, jolloin puutarha jäi vähän hunningolle. Nyt sitten sataa joka päivä enemmän tai vähemmän. Puutarhan heitteillejättö siis jatkuu, vaikka jotain toki yritän välillä tehdäkin.


Otetaan siis sormustinkukista mallia ja pistetään pitkäksemme. Jollei nyt märälle nurmikolle, niin vaikka suojaisessa paikassa sijaitsevaan lepotuoliin.

 
Lämpimiä kesäpäiviä kaikille!


PS.

Blogini on saanut uusia lukijoita, joita en ole huomannut toivottaa tervetulleiksi. Iloitsen jokaisesta lukijasta. 
Olette siis kaikki lämpimästi tervetulleita!