Sekalainen seurakunta - tulppaaneja

Tulipa Darwin Pink Impression (2019)

Neljä-viisi vuotta sitten innostuin aivan valtavasti tulppaaneista. Istutin mittavan määrän erilaisia ja toinen toistaan erikoisempia tulppaaneja pitkin puutarhaa. Ne jopa nousivat seuraavana keväänä kiitettävästi ja kukkivat pitkään. Innostui jatkui vielä seuraavankin syksyn, mutta sittemmin se on vähän laantunut. Osasyynä lienee se, ettei ne tulppaanierikoisuudet suinkaan vuosien myötä lisäänny. Päinvastoin, hyvä jos vuoden parin päästä näkee enää vilauksenkin istuttamistaan kaunottarista.

Tulipa Peach Blossom (2017)

Viime syksynä istutin tulppaaneja varsin maltillisen määrän. Tarkoitus oli panostaa Darwin-tulppaaneihin, minkä teinkin. Enemmänkin olisi voinut istuttaa, mutta joko olin myöhässä tilausteni kanssa tai sitten Darwineja on vähemmän tarjolla.

Tulipa Darwin hybr. Red (2019)

Lumeton ja leuto talvi näyttää suosineen sipulikasveja. Puutarhassani on nyt noussut useita tulppaaneja, jotka olen istuttanut 2017 tai 2018. Ällistyttävän monta jopa ottaen huomioon, miten surkean pieni osa esimerkiksi kymmenestä istutetusta yleensä seuraavana vuonna vielä kukkii.

Tulipa Apricot Parrot (2017)

Kuten värivalikoimasta huomaatte, minulla ei sävyjen yhteensovittaminen toimi ollenkaan. Syksyn sipuliluetteloita selatessani ihastun kauniisiin kuviin ja klikkaan somalta näyttäviä sipuleita ostoskoriin. Loppusummaa katsoessani saatan sitten karsia pussukoita pois, kunnes summa on siedettävä kukkaroani ajatellen.

Takana Tulipa Prinsess Irene, edessä tulipa Leen van der Mark (2019)

  
Aina ei sipulipussukoiden kuva myöskään takaa lopputulosta. Oheisen kuvan etualan Leen van der Mark mainitaan esittelyssä punavalkoiseksi eli terälehtien yläosan pitäisi olla valkoinen. Ihan selkeästi se on keltainen.

Näiden viereen istutin valkoista Honeymoonia ja niinikään valkoista Mondialia. Niiden sipulit keräsin peurojen jäljiltä pitkin nurmikkoa. Laitoin sipulit takaisin  maahan, mutta eivät tietenkään enää ehtineet uudelleen juurtua.

Tulipa Sylvestris (2019)

Metsätulppaanit ovat tänä keväänä ihastuttaneet. Istutin niitä kahden eri syyshortensian ja yhden kriikunan tyvelle. Syyshortensiat ovat niin paljon tulppaaneja hitaampia ja eri ajassa loistavia, että kumpikin saa tilaisuuden olla huomion kohteena omana aikanaan.

Tulipa Exotic Emperor (2019)

Exotic Emperor tuli ja voitti minut niinä muutaman vuoden takaisina tulppaani-innostuksen hetkinä. Sen vihreäkellertävällä kehystetty kermanvalkoinen kukka on kuin unelmien tyllimekko helmat ylöspäin. Näitä minulla on useammassa paikassa, nyt ja varmasti jatkossakin.

Tulipa Sun Lover (2017)

  
Sun Lover taasen on suorastaan pröystäilevä valtavine kukkineen. Luulisi, että moisen kakkulautasen alla varsi taipuisi, vaan ei. Hyvin pysyy pystyssä. Aamulla nupussa ja auringonpaisteessa täysin avoinna. Tässä tulppaanissa minua kiehtoo terälehtien jännä väritys. Kuin taiteilijan sivellin olisi hennosti sieltä täältä koskettanut terälehtiä. En vain lakkaa ihmettelemästä luontoäidin leikkisyyttä. Vai olisiko asialla sittenkin ollut joku hollantilainen tulppaanijalostaja?

Tulipa Angelique (2019)

Joskus ikuisuus sitten olen edellisen kerran istuttanut Angelique-tulppaaneja. Mikä lie sai minut syksyllä niihin uudelleen palaamaan. Onhan nuo nättejä, mutta eivät saa sydäntäni sykähtämään vatsanpohjaan ja sieltä takaisin.

Tulipa Zurel (2014)

Tämä Zurel ansaitsee jo syyssipulien sinnikkyyden kestokiitoksen. Vuosi toisensa jälkeen se nousee kertomaan, että täällä ollaan. Tänä keväänä peräti kahden kukan voimin. Tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen löytyi vielä kolmaskin Zurel samasta penkistä, noin puolen metrin päässä kuvan kaksikosta. Tulppu on kokenus Prinsessa Ruususen heräämisen, sillä muutaman vuoden aikana näitä on näkynyt tasan yksi. En valita, mukavampi näin.

Tulipa Show Case (2019)

  
Show Case on aika söötti. Se muistuttaa jotain aiemminkin istuttamaani tulpaania, mutta ulompien terälehtien vihreä raita on huomaamattomampi. Kauneimmillaan nämä kerrotut tulppaanit ovat hetki ennen täydellistä avautumista. Kokonaan avonaisina ne näyttävät jo viittä vaille lässähtäneiltä.

Bermudankolmion tulppaanisotku (taustalla peuraverkkoja)

Pikkupuutarhan Bermudankolmion kaivoin loppukesästä totaalisesti auki. Samalla nousivat pois syysleimut, jaloangervot ja kuunliljat. Jaoin vuosia samalla paikalla asuneet kasvit ja istutin ne uudelleen. 

Mullan mylläyksen ohessa maasta nousi myös sekalainen joukkio kaikenlaisia sipuleita, isoja ja pieniä. Osasta olin varma, osasta en. Lajittelin sipuleita etenkin koon mukaan ja istutin ne sitten omille paikoilleen. Lisäksi istutin myöhemmin syksyllä tulppaaneja: vaaleanpunaista Darwin hybrid Mystic van Eikiä, lilaa Triumph Purple Princeä ja hyvin tummaa Singe Late Queen of Nightiä.

Odotettua enemmän vanhoja sipuleita nousi kevään tullen kukkimaan. Ilman peuravierailuja tulppaaneita olisi tämä alue tulvillaan.

Lopputulos on aika sotkuinen. Korkeammat olisi pitänyt laittaa taaemmas ja kukinta-aikakin heittelee melkoisesti.  Osa jättää jo hyvästejä toisten vasta aloittaessa.

Tulipa Single Late Queen of Night (2019)

Tulipa Elegant Lady

Sitten vielä pari kuvaa tulppaanibingosta. Sipulipussin kuvassa tämä lady on lähes valkoinen vaaleanpunaisine kärkineen. Penkissä tämä on selkeästi tätä kuvaakin keltaisempi hennosti vaaleanpunaisella sävytettynä. 

Ei ainakaan Tulipa viridiflora Greenland

Tämän tulppaanin pitäisi olla valkovihreä Greenland. Sipulipussin kuvan ja omien istutustietojeni mukaan. Tässä penkissä ei ole aiemmin ollut laisinkaan tulppaaneja, joten ihan ovat viime syksyn istutuksen tuotoksia. Luonnossa kukka on syvemmän, lähes viininpunainen. Kirkkaassa auringonpaisteessa en saanut kuvaan värin tummuutta, vaan se näyttää punaisemmalta. Ihan kiva, ei siinä mitään. Näin suurta eroa pussin kuvan ja sisällön suhteen minulla ei ole koskaan ollut. 

 
Trimmasin yhtenä päivänä tontin ja kunnan rajalta valtoimenaan kasvavan heinikon ja meille pyrkivät vadelmakasvustot. Yllättäen löysin karanneen tulppaanin vadelmien ja nokkosten joukosta. Perjantaina kunnan miehet tulivat suorittamaan kesän ensimmäisen puistoalueen nurmikonleikkuun. Vaikka tulppaani on monta metriä kunnan puolella, ruohonleikkaaja oli nätisti kiertänyt sen, kuten tein minäkin. Jätin myös muhkeat nokkoskasvustot tontin rajalle. Ehkä saan sieltä vielä lettutarpeet.

Tulppaanien kukinta on kestänyt mukavan pitkään, vaikka viime päivien auringonpaiste onkin laittanut niihin vauhtia. Laukat jo aukovat pullistuneita nuppujaan, mutta annetaan vielä hetkeksi näyttämö tulppaaneille.